jotkut ihmiset luulee että töihin pääsee noin vaan
menemällä???(vituttaa helvetin paljon tämmöset ihmiset)senkö takia kun he ovat itse
päässeet töihin "suhteilla"
esim. firman pomo sattu vaan oleen serkku
ja sitä kautta pääsin töihin ja
nyt oon 10vuotta ollu täällä töissä..
menemällä???(vituttaa helvetin paljon tämmöset ihmiset)senkö takia kun he ovat itse
päässeet töihin "suhteilla"
esim. firman pomo sattu vaan oleen serkku
ja sitä kautta pääsin töihin ja
nyt oon 10vuotta ollu täällä töissä..
Vastaukset 9
Vanhimmat
on vaikeampaa ja toisille helpompaa. Niinkuin kaikki elämässä. Joku syntyy rikkaaksi, joku köyhäksi.
Minäkin olen aina ollut siinä uskossa, että ensin täytyy lukea niska limassa parikymmentä vuotta ja siinä sivussa tehdä mitä tahansa hanttihommia innokkaasti ja paskapalkalla. Mutta sen jälkeen helpottaa.
Mutta jos ei moista halua tehdä, niin on varmaan hommat tiukassa. Mutta ketä siitä on syyttäminen?
että sinun vaihtoehtosi on ainoa oikea ?
Mutta jos ei moista halua tehdä, niin on varmaan hommat tiukassa. Mutta ketä siitä on syyttäminen?
Entäpä jos ei halua turhia hyödykkeitä ja 4 tunnin työpäivät olisivat vallan riittäviä takaamaan elämisen ?
Jos ei henkensä pitimiksi palkkaa tarvitse, niin mitäs sitä sitten rehkimään. Ihan sama, onko rahat perittyjä, lotottuja, etsitty elättäjä tai luonne, joka tulee toimeen vähällä. Eihän terve ruumis työtä kaipaa.
ei ainakaan nyt.
Posti haki varhaisjakeluun tuuraajia (satunnaisiin hommiin). Mä en kelvannut sinne.
:(
Eivät koskaan ilmoittaneet mitään, eivät edes, että "kiitos, mutta ei kiitos".
Mutta toisaalta, mulla ei olekaan mitään koulutusta :) Vaikka yksi paikka jäi saamatta siksi, että oli mukamas ylikoulutettu. Sanoivat suoraan, että valmistuttuani lähden toisiin hommiin ja etteivät siksi tahdo minua.
Hassua sinällään, että jos koulutustausta riittää, niin sitten ei ole tarpeeksi työkokemusta (alalta) ja jos on alan kokemusta, niin sitten pitäisi olla vielä ne pahvit.
Viimeksi kun hain erästä paikkaa niin vaativat johtamiskokemusta ja kaupallisen alan opintoja. Minulla on johtamisen alan opintoja ja kaupallisen alan työkokemusta, joten ei käynyt.
Tähän mennessä mut on yleensä headhuntattu, en ole pahemmin joutunut haastatteluissa ravaamaan.
Jos jäisin työttömäksi, niin tekisin kyllä melkein mitä vain. Mieluusti vaihteeksi ruumiillista työtä, reumastani huolimatta, nyt kun vielä (koputan puuta) olen suht. koht. kunnossa. Lehdenjakajaksi en siis kelvannut, mutta olen toiveikas, että siivoojan paikka ainakin irtoaisi, siltä alalta kun minulla on vuosien kokemus. Toisaalta olen niin hullu, että saattaisin toteuttaa sen unelman, että alkaisin tehdä hilloja ja marinoituja säilykkeitä myyntiin.
ihme meininkiä kyllä toi tollanen...
Muistan, kun yksi insinööriopiskelija pyrki asentajan hommiin. Oli taatusti pätevä asentaja, hyvä työkokemus jne. Mutta kun olisi oppinut "talon tavoille", saanut koulunsa loppuun, olisi alkanut jälleen uuden työntekijän kouluttaminen. Että ei irronnut työpaikkaa parhaalle vaan firman kannalta sopivimmalle.
Tietty lehdenjako ei vaadi aivan yhtä pitkää perehdyttämistä.
mä arvostan itse rehellisyyttä. Ja uskon siihen, että asiat menevät kuten on tarkoituskin. Musta sekin on ihan hyvä perustelu, ettei tyyppi vaan tunnu oikealta siihen tiimiin.
...mutta olisi kiva kuulla edes jotain.
Muuten, se kyseinen paikka jäi sitten kokonaan täyttämättä ja firma meni sellaiseen jamaan, etten olisikaan halunnut olla siellä töissä.
Näinä aikoina saa olla tyytyväinen kaikkeen, jopa näihin "asiantuntijatehtäviin" :)
omakohtaista kokemusta siitä, että töitä saa silloin kun niitä tahtoo.
Vain osa työpaikoista on työvoimatoimiston listoilla tarjolla. Iso osa hommista kuleksii maailmalla tekijää etsien.
Itse olen tehnyt duunia vuodesta -78 lähtien koko ajan, poislukien 4 vuotta täyspäiväiväistä opiskelua ja 1 työttömyysjakso, joka kesti 4 kk. Senkin ajan tein pimeitä töitä.
Vaikea on nähdä tilannetta täysin mahdottomana. Mullekin, kohta viiskymppiselle raakille, löytyy koko ajan jotain tekemistä.
Osa duuneistani on tullut suhteilla, osa ei. Mitä vikaa suhteissa sitä paitsi on? Joku ne työt tekee kuitenkin.
Se on selvää, että kun taantuma lyö päälle, niin kaikille ei löydy töitä. Mutta kun munkin kokemus on se, että pahankin laman aikana löytyy jotain hommaa, kun ei ole kranttu ja ettii ite.
Vaikea on myönnellä, että kyllä tää maailma potkii...
Edellisestä saman teeman keskustelusta mut diskattiin sillä, että mun kokemukset on vanhentuneina epäkelpoja, kuten minä itsekin. Sama peruste on edelleen otettavissa käyttöön.