Ongelmani on, että olen alkanut ihastua 9 vuotta vanhempaan mieheen (itse olen 20v) enkä tiedä onko ihastuminen molemminpuolista. Näemme muutaman kerran viikossa saman työpaikan ansiosta, jossa siis myös alunperin tutustuimme. Emme ole vaihtaneet numeroita. Kuitenkin aina kun näemme, mies vilkuilee minuun päin, välillä enemmän välillä vähemmän, mutta aina jonkun verran ja joskus tämä vilkuilu voi venyä pitkiksi katseiksi. Välillä hän tulee myös juttelemaan, yleensä jonkun "oudon" kysymyksen nojalla. Hän hymyilee paljon ja nauraa jutuilleni, mutta myös "piikittelee" jonkun verran ilmeisesti kuitenkin kokonaan vitsinä. Aluksi ajattelin, että ikäero estää häntä tekemästä suurempaa aloitetta, mutta olen jo luopunut ajatuksesta. Mies on normaalisti todella sosiaalinen ja fiksu, mutta myös aika poikamainen. Eli mitä mieltä olette, voisiko hän olla kiinnostunut vai leikkiikö hän vain?
pelkkää pelleilyä?
minä vaan
82001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaikka on lähempänä 30 vuotta niin osa miehistä voi olla tietyllä tavalla poikamaisia.
Kuitenkin ikäero saattaa harmittaa ja työpaikalla vaikka viattomasti toimisikin siinä voi tulla olo jonkinlaisena "ahdistelijana" varsinkin jos toinen on useita vuosia nuorempi.
Toki on mahdollista että hän myös leikittelee, ei siis tahallaan vaan ihan työkavereina. Tosin tällöin hän tuskin loisi pitkiä katseita sinuun.
Oletko vastannut noihin katseisiin? Ehkäpä voisit sinäkin yrittää aukaista juttelua hänen kanssaan ja osoittaa kiinnostusta.
Todennäköisesti juuri ikäeronne ja se että kyseessä on työpaikka voi hieman estää häntä tekemästä aloitetta jos hän on kiinnostunut mutta jos hän huomaisi sinusta samaa niin hän varmaan rohkaistuisi.
Toimin itse samoin kerran, tosin ikäero ei ollut ihan noin suuri. Lopulta oli vähän pakko toimia ja pyysin häntä töiden jälkeen kahville johon hän suistui. Tuli kuitenkin olo ennen sitä että se on jotenkin sopimatonta ja että ehkä se ahdistaa toista jos käyttäytyy niin.
Mielestäni olen osoittanut suhteellisen selvästi kiinnostusta. Olen mennyt juttelemaan hänelle useammin kuin hän minulle, useasti kyllä työn siivellä sen myönnän. Olen katsonut monesti takaisin ja hymyillyt ja kyllähän sitä vilkuilua tapahtuu omaltakin osalta ihan muutenkin. Mies on huomannut tämän. Olen kysellyt paljon hänestä itsestään ja hän on ollut todella avoin asioistaan, myös kysellyt minusta. Miten siis voisin ilmaista kiinnostukseni selvemmin ilman liian aggressiivista lähestymistapaa? (jos hän siis tosiaan on kiinnostunut).
kyllä.
Tietysti voisit pukeutua harvinaisen naisellisesti (meikata yms.) ja hieman "keimailla" mutta jos miesparka osaa tehdä tuollaisen jälkeen liikettään niin en osaa sanoa.
Jos itse saisin tuollaista huomiota naiselta niin toki sen ensimmäisenä ystävällisyydeksi laskisin mutta jos esimerkiksi ei saa katsettaan irti toisesta niin flirttailuahan se on jonka pitäisi johtaa jos mies siis on kiinnostunut aloitteeseen.
Onhan se mahdollista että hänellä on muitakin siimoja ehkä vedessä ja olet vain kätevästi työpaikalla se yksi jota voi työpaikan aikana pehmittää.
Toisaalta täytyy nyt sanoa että itsekin vitsailen naisten kanssa aika vapaamuotoisesti yms. jonka voisi joku kuvitella olevan flirttiä mutta kyllä se yleensä on ystävällisyyttä mutta en minä kyllä heitä tuijottele.
Voihan se olla myös miehen realistinen luonne, joka hillitsee häntä ryhtymästä aktiivisemmaksi, vaikka haluja olisikin. Realistisella luonteella varustettu mies ajattelee helposti, ettet ole hänestä sentään niin paljon kiinnostunut, että välittäisit ryhtyä oikein seurustelusuhteeseen. Tulkitsee siis näkemänsä sinun kiinnostuksen aika viattomaksi ihailuksi tai keimailuksi.
Kyllä sitä paljon vanhempanakin helposti ajatellaan, että nainen pitää kymmenen vuoden ikäeroa liian suurena.
Sellainenkin mahdollisuus tietysti on, että hän on yleensäkin hieman aloitekyvytön seurustelusuhteisiin, vaikka pystyy muuten heidän kanssaan ystävyyssuhteisiin ja heittämään kanssaan läppää, ronskiakin. Sellaisia lukkoja on sosiaalisilla ja huumorintajuisillakin miehillä.
Mikset siis tekisi itse aloitetta?
"Voihan se olla myös miehen realistinen luonne, joka hillitsee häntä ryhtymästä aktiivisemmaksi, vaikka haluja olisikin. Realistisella luonteella varustettu mies ajattelee helposti, ettet ole hänestä sentään niin paljon kiinnostunut, että välittäisit ryhtyä oikein seurustelusuhteeseen."
Noinkin realisti ajattelee ettei siitä kuitenkaan mitään tule. Lisäksi kolmikymppinen mies on jo sen ikäinen, että pitäisi se vakava ja kestävä suhde löytää, jos tahtoo perhettä perustaa. 20v nainen ei ole kulttuurissamme vielä valmis perustamaan perhettä eikä sellaisen kanssa voi suunnitella tulevaisuutta.
Muutama vuosi lisää ikää ja tilanne olisi aivan toinen.
Eli jos ap haluaa hommaa eteenpäin, pitäisi olla itse aloitteellinen. Mies ei todennäköisesti em. syiden takia halua tehdä aloitetta, mutta mikäli ap hyppää syliin, tuskin laittaa vastaankaan.
...ikäeroa on paljon, yksilöllisistäkin eroista huolimatta. Tilanne olisi ehkä toinen, jos molemmilla olisi 10 v lisää.
Tosin kiinnostustenne luonne on aika alkutekijöissä.
kiitos paljon kaikille vastauksista, tämä auttoi kovasti :)