Mitä ajattelette miehestä joka rustaa

http://www.youtube.com/watch?v=OhrrRf1-mKs

Ei pelkästään se, että tekee jotain tarkoita, että osaa tehdä sitä. Yämä lienee selvää vaikkapa jokaiselle Idols-kilpailun alkukarsintoja katsoneelle. Kuitenkin se kertoo siitä, että on kiinnostunut asiasta ja noin periaatteessa se on ehkä ihan kiva asia. Tosin sekään ei kerro paljoa. Joku voi sanoa olevansa kiinnostunut historiasta, mutta tarkoittaa sillä, että haluaa oppia kaiken ihailemansa Hitlerin, Stalinin yms. hullun diktaattorin toimista voidakseen toimia samoin.

jlksdasda kirjoitti:

Ei pelkästään se, että tekee jotain tarkoita, että osaa tehdä sitä. Yämä lienee selvää vaikkapa jokaiselle Idols-kilpailun alkukarsintoja katsoneelle. Kuitenkin se kertoo siitä, että on kiinnostunut asiasta ja noin periaatteessa se on ehkä ihan kiva asia. Tosin sekään ei kerro paljoa. Joku voi sanoa olevansa kiinnostunut historiasta, mutta tarkoittaa sillä, että haluaa oppia kaiken ihailemansa Hitlerin, Stalinin yms. hullun diktaattorin toimista voidakseen toimia samoin.

"Ei pelkästään se, että tekee jotain tarkoita, että osaa tehdä sitä. Yämä lienee selvää vaikkapa jokaiselle Idols-kilpailun alkukarsintoja katsoneelle. Kuitenkin se kertoo siitä, että on kiinnostunut asiasta ja noin periaatteessa se on ehkä ihan kiva asia. Tosin sekään ei kerro paljoa. Joku voi sanoa olevansa kiinnostunut historiasta, mutta tarkoittaa sillä, että haluaa oppia kaiken ihailemansa Hitlerin, Stalinin yms. hullun diktaattorin toimista voidakseen toimia samoin."

Toi Idols-poitti etenkin, mistä puhuit...Mielenkiintoinen näkökulma siinä.:) Olen kanssa jonkin verran katsonut Idolsia ja on ylipäätäänkin joskus hyvinkin kummallista, että miten uskomattoman suuri se voikaan joskus olla se ristiriita subjektin oman, omakohtaisia taitoja koskevan käsityksen ja todellisuuden välillä. Ei pitäisi nauraa, tiedän, mutta jossakin vaiheessa ajattelin tosta Idolsistakin, että onks h*tto sinne studioon raahattu joitakin koomikoita statisteiksi jopa ihan tietoisestikin(?).:D Toki Idolsiakin voidaan arvostella, myös nuorten ihmisten lyttäämisestä etc. (ja osin aiheellisestikin), mutta kyllä se vaan kylmä totuus on, että siihenkin kilpailuun paljon osaa ottavat myös ihmiset, jotka oikeasti eivät osaa laulaa ja joilla ei ole hehkuvaa lavakarismaa, mutta jotka kuitenkin _kuvittelevat_ handlaavansa "homman" ja olevansa parhaita mahdollisia vaihtoehtoja...

(Joskin saattaneepa kys. skabassa joskus ollut tarkoituksellakin koomisissa intresseissä esiintyneitä, että eipä ehkä silläkään.*hmh*)

Just vaikka runojen harrastaminen on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin, kuten myös erit. mainitsemasi historiakin. Nostit esille tärkeän pointin.;) Harrastamisen motiivien pohjalta voi joskus laajemminkin päätellä asioita myös harrastajasta itsestään, kyllä vain. Näkökulmakohtainen rajoittuneisuus, fanaattinen suureellisuus tai omien kykyjen yliarviointi eivät tietystikään herätä positiivista kiinnostusta yhtään kehenkään harrastamiseen (mitä seikkaa kenties & luultavasti myös sä kautta rantain mietit, kun harrastus-asiaa tuossa pohdit).

:)

noh, kirjoitti:

"Ei pelkästään se, että tekee jotain tarkoita, että osaa tehdä sitä. Yämä lienee selvää vaikkapa jokaiselle Idols-kilpailun alkukarsintoja katsoneelle. Kuitenkin se kertoo siitä, että on kiinnostunut asiasta ja noin periaatteessa se on ehkä ihan kiva asia. Tosin sekään ei kerro paljoa. Joku voi sanoa olevansa kiinnostunut historiasta, mutta tarkoittaa sillä, että haluaa oppia kaiken ihailemansa Hitlerin, Stalinin yms. hullun diktaattorin toimista voidakseen toimia samoin."

Toi Idols-poitti etenkin, mistä puhuit...Mielenkiintoinen näkökulma siinä.:) Olen kanssa jonkin verran katsonut Idolsia ja on ylipäätäänkin joskus hyvinkin kummallista, että miten uskomattoman suuri se voikaan joskus olla se ristiriita subjektin oman, omakohtaisia taitoja koskevan käsityksen ja todellisuuden välillä. Ei pitäisi nauraa, tiedän, mutta jossakin vaiheessa ajattelin tosta Idolsistakin, että onks h*tto sinne studioon raahattu joitakin koomikoita statisteiksi jopa ihan tietoisestikin(?).:D Toki Idolsiakin voidaan arvostella, myös nuorten ihmisten lyttäämisestä etc. (ja osin aiheellisestikin), mutta kyllä se vaan kylmä totuus on, että siihenkin kilpailuun paljon osaa ottavat myös ihmiset, jotka oikeasti eivät osaa laulaa ja joilla ei ole hehkuvaa lavakarismaa, mutta jotka kuitenkin _kuvittelevat_ handlaavansa "homman" ja olevansa parhaita mahdollisia vaihtoehtoja...

(Joskin saattaneepa kys. skabassa joskus ollut tarkoituksellakin koomisissa intresseissä esiintyneitä, että eipä ehkä silläkään.*hmh*)

Just vaikka runojen harrastaminen on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin, kuten myös erit. mainitsemasi historiakin. Nostit esille tärkeän pointin.;) Harrastamisen motiivien pohjalta voi joskus laajemminkin päätellä asioita myös harrastajasta itsestään, kyllä vain. Näkökulmakohtainen rajoittuneisuus, fanaattinen suureellisuus tai omien kykyjen yliarviointi eivät tietystikään herätä positiivista kiinnostusta yhtään kehenkään harrastamiseen (mitä seikkaa kenties & luultavasti myös sä kautta rantain mietit, kun harrastus-asiaa tuossa pohdit).

:)

Olen (ja on varmaan moni muukin) tavannut eri alojen "osaajia", joilla on hyvinkin vahvat mielipiteet muiden ja omastakin osaamisestaan, mutta jotka itse kuitenkin käytännössä osoittautuvat täysin osaamattomiksi. Se, että on maalannut 30 vuotta tauluja, ei tarkoita, että yksikään niistä olisi ollut hyvä edes alkeellisella tasolla. Tietenkin monet harrastajat oppivat itsenäisesti opiskelemalla, tekemällä ja ihan omatoimisesti, mutta eivät kaikki. Jotkut jopa luulevat olevansa ihmeellisiä luonnonlahjakkuuksia ilman edes kokeilua. On jotenkin huvittavaa, että vaikkapa runoilijaksi, taidemaalariksi, säveltäjäksi tai vaikkapa kirjailijaksi itsensä esittelevä mies on jo pelkästään sen takia joidenkin naisten mielestä ihanan lumoava herkkä sielu. Mut joo... elämä opettaa. Yleensä parhaimmat osaajat ovat enemmänkin tietoisia niistä asioista, joita eivät osaa ja siksi pitävät suht. matalaa profiilia.

noh, kirjoitti:

"Ei pelkästään se, että tekee jotain tarkoita, että osaa tehdä sitä. Yämä lienee selvää vaikkapa jokaiselle Idols-kilpailun alkukarsintoja katsoneelle. Kuitenkin se kertoo siitä, että on kiinnostunut asiasta ja noin periaatteessa se on ehkä ihan kiva asia. Tosin sekään ei kerro paljoa. Joku voi sanoa olevansa kiinnostunut historiasta, mutta tarkoittaa sillä, että haluaa oppia kaiken ihailemansa Hitlerin, Stalinin yms. hullun diktaattorin toimista voidakseen toimia samoin."

Toi Idols-poitti etenkin, mistä puhuit...Mielenkiintoinen näkökulma siinä.:) Olen kanssa jonkin verran katsonut Idolsia ja on ylipäätäänkin joskus hyvinkin kummallista, että miten uskomattoman suuri se voikaan joskus olla se ristiriita subjektin oman, omakohtaisia taitoja koskevan käsityksen ja todellisuuden välillä. Ei pitäisi nauraa, tiedän, mutta jossakin vaiheessa ajattelin tosta Idolsistakin, että onks h*tto sinne studioon raahattu joitakin koomikoita statisteiksi jopa ihan tietoisestikin(?).:D Toki Idolsiakin voidaan arvostella, myös nuorten ihmisten lyttäämisestä etc. (ja osin aiheellisestikin), mutta kyllä se vaan kylmä totuus on, että siihenkin kilpailuun paljon osaa ottavat myös ihmiset, jotka oikeasti eivät osaa laulaa ja joilla ei ole hehkuvaa lavakarismaa, mutta jotka kuitenkin _kuvittelevat_ handlaavansa "homman" ja olevansa parhaita mahdollisia vaihtoehtoja...

(Joskin saattaneepa kys. skabassa joskus ollut tarkoituksellakin koomisissa intresseissä esiintyneitä, että eipä ehkä silläkään.*hmh*)

Just vaikka runojen harrastaminen on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin, kuten myös erit. mainitsemasi historiakin. Nostit esille tärkeän pointin.;) Harrastamisen motiivien pohjalta voi joskus laajemminkin päätellä asioita myös harrastajasta itsestään, kyllä vain. Näkökulmakohtainen rajoittuneisuus, fanaattinen suureellisuus tai omien kykyjen yliarviointi eivät tietystikään herätä positiivista kiinnostusta yhtään kehenkään harrastamiseen (mitä seikkaa kenties & luultavasti myös sä kautta rantain mietit, kun harrastus-asiaa tuossa pohdit).

:)

kommentiksi erinomaisen syväluotaava analyysi suinpäin räpelletystä höpötyksestä. Mutta joo, nimenomaan sitä tärkoitin. Onko sitten esim. Idols-kilpailuun hakeutuneiden itsestään suuria luulevien ihmisten teilaaminen tv:ssä kohtuutonta? Se olisi sitä, jos he olisivat normaaleja ihmisiä, jotka osaavat katsoa itseään terveesti ja realistisesti. Kyseessä on kuitenkin tv-ohjelma, joka ei saa olla tylsä. Valitut eivät ole suoranaisesti vammaisia tai sairaita ihmisiä kuitenkaan. Mutta kyllä, on siinä jotain yhteneväisyyksiä 1800-luvun sirkusten ja tivolien freak show -tyyppisiin esityksiin. Toki maailmassa on aina ollut vastaavaa nauramista toisten (viattomien?) kustannuksella; se on vain verhottu eri kuosiin ajanjakson tapojen mukaisesti. Onko se oikein vai väärin, en tiedä. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että keskiajalla, jolloin mielisairaat, muttei vaaralliset, ihmiset eivät olleet suljettuina laitoksiin tai muiden näkyviltä, oli terveellä tavalla tietyssä suhteessa henkisesti parempaa ja vapauttavampaa aikaa sekä näille ns. "hulluille" että muillekin. Kaiketi ihmiset hyväksyivät poikkeavuutta jollain tapaa paremmin. Toki noitavainot yms. kertovat siitä, ettei ns. normaalien ihmisten poikkeavuutta aina niinkään hyväksytty. No, tässä nyt puhutaan sadoista vuosista yhtaikaa. Jokainen tässkin ajassa elävä tietää, kuinka maailma ja asenteet vaihtelevat jo muutamassa vuosikymmenessä. Tietysti liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien takia maailma muuttuu nykyään huomattavasti nopeampaa vrt. asioihin 100 vuotta sitten ja sitä ennen. Mihin tämä kehitys johtaa ja miten asiat ovat muutaman sadan vuoden kuluttua, olisi kiva tietää... tuskin maailma on ollenkaan sellainen, mitä on sen arvioitu olevan.

tuohon liittyi? Ja pulut?