Haluaisitko olla "julkkis"

Oma mielipiteeni asiaan minusta se on ihan sama jos joku on huomionkeskipisteenä tai on julkkis. Mutta julkisuus voi tuoda paineita varsinkin meille naisille ulkonäön suhteen pitäisi olla tarpeeksi laiha ja meikkiä naamassa. Voisin ehkä itse haluta olla julkkis mutta en usko siihen koska luulen että itseluottamukseni ei viellä edes riittäisi siihen ja elämästä saattaisi tulla ahdistavaa.
Ehkä mieluummin viihdyn julkisuuden ulkopuolella ja ihailen kauniita julkkis naisia.

En kyllä suin surminkaan haluaisi olla julkkis, jos sillä tarkoitetaan näitä ihmisiä, joiden henkilökohtaisesta elämästä ja sattumuksista tehdään säännöllisesti isoja otsikoita. En esittelisi paljasta pintaa, poikaystävää tai vaatekaappia.

Jos sen sijaan onnistuisin esim. työssäni niin hienosti ja fiksusti, että siitä kannattaisi kertoa muillekin, julkisuus olisi ihan eri juttu. Jos asiapohjalla mentäisiin ja voisin samalla kertoa tärkeistä asioista isommalle yleisölle, se sopisi kyllä. Yksityiselämääni en kyllä siihenkään uhraisi.

Mitä tulee muiden haluun olla huomion keskipisteenä, niin ei kai se minulta ole pois. Tietysti, jos joku hakee sitä huomiota jollain ihmeellisillä julkisuustempuilla ja paljastelulla, suhtaudun kyllä ko. henkilöön varauksellisesti.

Parrasvaloissa olen ollutkin :) Olen harrastanut näyttelemistä - täysin tietoisena siitä, että ihmiset tulevat katsomaan näytelmää ja roolihenkilöä, eivät minua.

Työhöni liittyy jonkin verran julkisuutta (olen ollut lehdessä työni takia), mutta muuten ei kiinnosta.

En varmasti haluaisi, en ymmärrä sellaisia ihmisiä, mutta ei ole tarviskaan. En myöskään tunne ketään ihmistä, joka haluaisi olla julkkis, paitsi yhden puolijulkkiksen, joka siitä kaiketi jotain saa irti.

En halua olla perinteinen julkkis, joka on tunnettu vaikkapa osallistumisestaan tosi-tv -ohjelmaan. Haluaisin sen sijaan olla arvostettu ja tunnettu saavutuksieni muodossa ainakin oman ammattini piirissä. Haluan saada hyvää palautetta tekemästäni työstä. Teen melko "näkyvää" työtä, joten palautetta on sikäli helppo saada, sekä tutuilta että tuntemattomilta. Pidän kyllä huomion keskipisteenä olemisesta, mutta siihen käytän harrastustani, olen nimittäin pienestä pitäen näytellyt arvostetussa harrasteteatterissa.

Uskon, että monet julkisuuden henkilöt haluavat nimenomaan olla tunnettuja siitä, mitä he tekevät. He haluavat olla hyvä näyttelijä, laulaja tai artisti, tai mikä se ammatti sitten olikaan. Heihin osaan samaistua. Ymmärrän myös, miten mahtava se yleisön vastaanotto ja reaktiot ovat keikalla tai näytelmässsä, eli siellä lavalla, joten siihenkin osaan samaistua.

Sitten on tämä tuoreempi ryhmä "julkkiksia", joille itse julkisuus on se päämäärä - ei sen työn tekeminen hyvin. Nykyään tälle ryhmälle tarjotaan hyviä mahdollisuuksi päästä "julkkikseksi"; on Big Brotheria, Idolsia, Maajusseille morsiammia yms. Näihin en osaa samaistua, enkä ymmärrä heidän motiiviaan. He eivät saa sitä suoraa palautetta liveyleisöstä, eivätkä he tule tunnetuksi osaamisestaan.

Eipä silti, kait maailmaan mahtuu näitä ns. turhiakin julkkiksia.

Julkkis, pahinta mitä mulle vois tapahtua olisi juuri se.

pohjimmiltani aika syrjäänvetäytyvä luonne ja pidän ajoittaisesta yksinäisyydestä, siksi yleisemmän huomion kohteena olo tuntuu joskus epämiellyttävältä. Varsinkin kohujulkkisten asioita revitellään melko avoimesti, sellainen suorastaan kauhistuttaisi omalla kohdalla, joten ei sellainen kiinnosta.

Ainoastaan sen kautta mitä teen (tulevaisuudessa ehkä toisella taiteenalalla) voisin haluta olla jonkinlaisessa julkisuudessa, vaikkapa vain 'ruohojuuritasolla'. Tähän mennessä olen esiintynyt vain muutamalle tuhannelle ihmiselle (joista melko iso osa ilmaisessa ulkoilmanäytöksessä), jotka ovat nähneet minut vain tanssimassa, eivät tiedä minusta mitään muuta. Ja hyvä niin.