Viittaan tohon pakkoruotsi keskusteluun...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000041084396
Siinä jutskattiin kielen opiskelun pakollisuudesta. Pikkasen kuitenkin laajentaisin keskustelua kysymällä, mitä oppeja sinä ajattelet koululaisen tarvitsevan tulevaisuudessa ja mitä ehdotat opetussisällöksi peruskouluun...ja vaiks vielä lukioonkin.
Jokainenhan suuntautuu siihen opiskeluun, joka mielekkäältä tuntuu ja syventää tietojaan ja taitojaan jatko-opiskelussa, mutta mitkä ovat ne PERUSasiat.
Ite vaan jäin yllä mainitun keskustelun jälkeen miettimään, missä muka olen tarvinut jotain cosinia ja siniä tai jotain yhtälöitten ratkaisemiseen tarvittuja sääntöjä. Mitä muka auttaa se järjetön numeronpyörittäminen? Riittäkö kertotaulu, jako-, yhteen- ja vähennyslasku? Miljoonan ja miljardin erottaminen? Eikö tämmösten arjen numeronhallintataitojen varmistaminen ole tärkeintä eikä erityitietojen syventäminen???
Tosiasia on kuitenkin, että esim. äidinkielessäkin on perustaso, jolle kaikkien pitäisi yltää: Lukutaito. Mitä siihen sitten lisäksi? Voidaan kuvitella, että kirjoitustaito. Miten syvennetään ja missä määrin äidinkielentaitoja. Pitääkö osata luetella aikamuodot ja tunnistaa sijamuodot. Pitääkö osata lauseenjäsennys?
Missä määrin pitää osata mitäkin??? Siis oikeasti osata.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000041084396
Siinä jutskattiin kielen opiskelun pakollisuudesta. Pikkasen kuitenkin laajentaisin keskustelua kysymällä, mitä oppeja sinä ajattelet koululaisen tarvitsevan tulevaisuudessa ja mitä ehdotat opetussisällöksi peruskouluun...ja vaiks vielä lukioonkin.
Jokainenhan suuntautuu siihen opiskeluun, joka mielekkäältä tuntuu ja syventää tietojaan ja taitojaan jatko-opiskelussa, mutta mitkä ovat ne PERUSasiat.
Ite vaan jäin yllä mainitun keskustelun jälkeen miettimään, missä muka olen tarvinut jotain cosinia ja siniä tai jotain yhtälöitten ratkaisemiseen tarvittuja sääntöjä. Mitä muka auttaa se järjetön numeronpyörittäminen? Riittäkö kertotaulu, jako-, yhteen- ja vähennyslasku? Miljoonan ja miljardin erottaminen? Eikö tämmösten arjen numeronhallintataitojen varmistaminen ole tärkeintä eikä erityitietojen syventäminen???
Tosiasia on kuitenkin, että esim. äidinkielessäkin on perustaso, jolle kaikkien pitäisi yltää: Lukutaito. Mitä siihen sitten lisäksi? Voidaan kuvitella, että kirjoitustaito. Miten syvennetään ja missä määrin äidinkielentaitoja. Pitääkö osata luetella aikamuodot ja tunnistaa sijamuodot. Pitääkö osata lauseenjäsennys?
Missä määrin pitää osata mitäkin??? Siis oikeasti osata.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Enkä yritä vastata siihen suoraan. Semmonen ongelmahan on, että kun tietoa, potentiaalista tiedettävää tulee koko ajan lisää, niin joko opetetaan kaikkea nopeemmin ja pinnallisemmin, tai sitten karsitaan asioiden määrää.
Nyt on vissiin karsittu taitoaineista tietoaineiden hyväksi. Ei sekään ole hyvä: saadaan tietoniekkoja, joilla on heikot taidot.
Lukutaidon voisi miettiä opetettavaksi esikoulussa. Se nopeuttaisi paljon asioita koulun puolella. Melko suuri osa lapsista osaa lukea tai on lukutaidon kynnyksellä esikoulussa, joten se ei olisi ehkä suurikaan rasite lapsille eikä esikoulun opettajille?
Ei mulla ole kompetenssia sanoa, mitä sieltä koulusta voisi karsia. Lisää vaan pitäisi saada kaikkea...
Niinpä. Meinaat, että kun aloittaa aikaisin, niin oppii enemmän. En ole itse ihan niin varma...
Tietojenkin opettamisessa tulee ottaa huomioon se, että tieto muuttuu...tosiaankin, mitä tietoa tullaan edes tarvitsemaan....
ehkä aikaistaisi. Mutta esikoulussa opetellaan joka tapuksessa nytkin äidinkielen ja lukutaidon alkeita. Meinasin että juuri sen osion voisi kokonaan siirtää esikouluun, joka kuitenkin työskentelee aiheen parissa.
Opsit nyt on sellaisia kompromisseja joka tapauksessa, että ei se peruskouluopetus tuosta mikskään muutu paria ainetta vaihtamalla tai rukkaamalla.
Yleissivistys määritetään ajoittain uudelleen. Koska on seuraava päivitys: yleissivistys v.4.1 ?
Korkolaskuun käytetään liian vähän käytännön esimerkkejä (perusteena pikavippien suosio).
Niin, miten saataiskin yhteys elämän menoon ja arkeen? Ei pelkästään sanallisilla tehtävillä vaan ymmärrystä laajentamalla. Ymmärrys ei kehity pelkästään laskuja tehdessä ja numeroita paperille kirjottaissa...kun eihän kaikki tee edes sitä.
Just tuota hain takaa sillä oman listani kohdalla "talouselämän realiteettinen matemaattinen tarkastelu".
Joskus oikeasti ihmettelen ihmisten sokeutta noissa asioissa. Sitä pitäisi treenata koulussa, joko ihan matikkatunnilla tai sit yhteiskuntaopin ja tämmöisten osana.
Tilanne on sikäli hankalampi että nykyään lainarahaa saa niin pirun helposti: tekstari vaan ja korko juokseen. Ei ennen olisi varmaan pankinjohtajalta herunut johonkin miniristeilyyn ja naamiaisasuun 1000 mk persaukiselle.
Nyt nuori aikuinen voi kertoa että luuli jo ettei pääse naamiaisristelylle mutta onneksi parin sadan egen turvin sai ristelyn, asun ja vielä tax freestä ison lastin...
jotka eivät saa muualta rahaa, ja näiden ryöstölainojen avulla heitytään taas pala eteen päin.
Tämä listaus varmaan olisi eri päivänä erilainen, nyt tuntuu tältä:
- ÄIDINKIELI:
- luku- ja kirjoitustaito
- medialukutaitoa eli lähdekritiikkiä, tyylilajien tunnistamista, tietoisuutta siitä miten tekstit ja valta kytkeytyvät ja siitä miten kielellä vaikutetaan
- ilmaisutaitoa eli suullista esittämistä asia- ja huvipuolella
- kieli itseilmaisuna
- kieli kulttuurisena ilmiönä ja välineenä
VIERAAT KIELET 2. kotim:
- englanti minusta hyvä olla pakollinen
- siihen oheen kaikille kahta kieltä, suomenkielisille ruotsia suositellen ja ruotsinkielisille suomea suositellen muttei pakollisina; venäjän, saksan, ranskan, espanjan ja kiinan opiskelua tuettava
-> tavoitteena työkielitaso enkussa ja hyvä asiointi- ja peruslukupohja kahdessa muussa
MATIKKA:
- peruslaskutoimitukset
- prosenttilaskujen täysin automaattinen osaaminen ja YMMÄRTÄMINEN perustasolla
- sovelluksina budjetointi, talousosaaminen, talouselämän realiteettinen matemaattinen tarkastelu
FYSIIKKA ja KEMIA:
- perusymmärrys ilmiöistä ympärillämme
- kyky osittaa ongelmia ja hakea osaongelmille ratkaisuja matemaattisista malleista ja välineistä tai luonnontieteen teorioista
-> vastauksia arjen MIKSI-kysymyksiin ja kykyä erotella huuhaa ja tolkun ideat
USKONTO:
- perustiedot valtauskonnosta
- perustiedot maailmanuskonnoista
- itseymmärrystä, omaa profilointia, tietoa itselle ominaisesta tavasta hahmottaa arvokysymyksiä ja samalla tietoa muista olemassaolevista tavoista
HISTORIA:
- ymmärrys syistä ja seurauksista
- kyky hahmottaa suuria ilmiöitä ajallisina jatkumoina
- kriittinen ajattelu
- kyky selvittää "kilpailevien terioiden" suhteita
BIOLOGIA & MAANTIETO:
- ymmärrys maailmasta lajien ja erilaisten maantieteellisten ja poliittisten kokonaisuuksien summana
- tietoa ihmisestä fyysisenä olentona
- ympäristön vaikutus fyysiseen terveyteen ja sosiaalisiin rakenteisiin (esin kuivuus - nälänhätä - elämänlaatu - väkijoukkkojen reeagointi liikkumalla - pakolaisuus - valtioiden muodostamat ryhmittymät)
PSYKOLOGIA, FILOSOFIA:
- eväitä itsetuntemukseen, vuorovaikutuksen analysointiin, tietoisuutta omasta toiminnasta ja ajattelusta
LIIKUNTA:
- liikkumisen iloa, itselle sopivan liikkumistavan löytyminen
- ylipainon ehkäisy
KOTITALOUS:
- ymmärrys kodin perustoiminnoista ja mitä kaikki maksaa
- valmiudet elää arkea ilman aikuista
KÄSITYÖ:
- tavalliset perustaidot, joilla voi säästää ja joista saa harrastuksenkin
- luova ilmaisu
MUSIIKKI/KUVIS:
- itseilmaisu
- alkeet teoriasta niille, jotka haluavat jatkaa opiskelua itse tai jatko-opnnoissa
Ei siis uusia aineita, vaan noi ois miusta tärkeitä sisältöjä tutuissa.
Ehkä aloitukseni ongelma olikin laajuus. Eri ikäkausina oppilaalla on selkeästi eri tavoitteet.
Itse ajattelin lähinnä painotuksia oppiaineissa...ja ehkä juuri peruskoulun loppuvaiheessa. Miten paljon syvennetään tietoi aineissa?
Mulle aina vaan ehdottomammin tulee mieleen parhaana vaihtoehtona, että tasoja pitää olla. Helposta ylivaikeaan, joissa sitte vaatimukset sen mukaan.
Tossa yllä jo tulikin tämänkaltaisen oppimisen esteet. pitää pysyä ryhmänä eikä opettaja voi revetä erityttämään moneen...enenkuin koko ryhmä on oppinut tietyt asiat voidaan edetä...
Tämä ilmiö kostautuu juuri siinä, että paras aines EI SAA niitä haasteita oppimisilleen kuin mitä se kaipaa.
Enpä ole ajatellut tällaista. Sehän se on kun ajatellaan mitä kaikkea sitä "ehkä" tarvitsee tulevaisuudessa, sitä kaikkea oppimäärää tungetaan nuorelle mielelle muutaman vuoden sisään. Perusasiat olisi hyvä oppia peruskoulussa. Mielestäni nykyään opetetaan aivan liian laajalti asioita. Kuka muistaa sitten 10 vuoden päästä niitä mitä on tullut opetettua? Pätkiä sieltä täältä. Sittenhän sitä muistaa kun ottaa itselleen mieluisia ja vapaavalintaisia opintoja peruskoulun jälkeen.
Minustakin tuntuu nyt, että joskus muinoin opettajien opettamat asiat ovat nyt ihan huuhaata, kun tieto muuttuu. Miksi pitää sellaisia asioita opetella, jotka muuttuu? Tässä on selkeästi laajasti asioitten opettelemisen rajakohta.
On kuitenkin asioita, joita taas olisi tarvinnut, muttei opiskellut kunnolla. Tuntuu, että ei tiedä esim. Suomen historiaa niin tarkkaan kuin olisi ollut tarpeen. Taitaa se vieläkin olla historian opiskelussa valinnaista opetella juuri oman maan vaiheet.
Sitten jotain keskustelua tai kantaaottamista luokassa on vaikea harjoitella, kun on niin helppoa kaikkien vaan olla hiljaa.
Itse pidän erittäin tärkeänä sosiaalisia taitoja. Niitä voitaisiin korostaa enemmän koulumaailmassa. Prososiaalinen käyttäytyminen perustuu mielenkiintoon toista ihmistä kohtaan... Otetaan huomioon toinen ihminen juuri sellaisena kun hän on ja tarjotaan konkreettista apua ongelmatilanteissa.
Vähintään yhtä tärkeä asia kuin pythagoraan lause.
Tää nyt kuitenkin tulee jo muuallakin esiin. Jotenkin kaikkien meidän tulee tunnistaa olevamme täällä toisiamme varten. Ehkä ajatus on unohtunut, kun on niin tiukkaan ajateltu tuottavsmme koko ajan jotain materiaalista hyötyä...tämmönen henkinen hyöty kuin jokin tavoite käyttäytymiseen ei sitten kuulosta yhtään miltään rahanarvoiselta.
Miten opetetaan ymmärrystä?
Todellakin sosiaalisiin taitoihin kannattaa panostaa, sillä nuorille tarjoutuu ulkomaailmasta yhä kovempia malleja.
Kaikenlainen toiminta joka sitä lisää, pitäisi ottaa ohjelmaan. Oppilaille pitäisi palauttaa omat luokat.
Yläkouluissa he vaeltavat reppuineen kuin hunnit luokasta luokkaan; ei voi syntyä luokkahenkeä, kun ei ole luokkaakaan.
sellainen ajatus, että eikös opetussuunnitelman perusteissa edellytetä juuri ruota, ja se on kirjattu opsin sisään?
Koulussa vain taitaa elää rinnakkain kaksi asiaa. opetussuunnitelma ja piilo-opetussuunnitelma.
Eli se, mitä väitetään opetettavan ja minkä parissa virallinen energia käytetään. Ja sitten se, mitä oppilas todella oppii, mutta mihin kukaan ei kiinnitä huomiota.
Vaikka opsissa lukisi jotain sosiaalisista taidoista ja vaikka sille olisi oma kurssi, niin itse koulu instituutiona saattaa toimia omaa opetustaan vastaan. Vähän niin kuin huonosti valehteleva ihminen: suu puhuu yhtä, mutta koko kehonkieli kertoo muuta.
Mielestäni koulu instituutiona on järjestetty niin, että se ei juurikaan tue sosiaalisten taitojen kehittymistä siinä muodossa, mitä luulen sinun tarkoittavan.
Jo peruskoulussa pitäisi opettaa oman talouden hallintaa. Ei sellaista, kuin se minun aikanani oli valinnaisena yläasteella vaan yksilötaitoja.
Esimerkiksi mistä palkka muodostuu, mistä haet verokortin, mitä ne muut luvut tilinauhassa on jne. Lisäksi puhetta pikavipeistä ja niiden koroista. Kuinka haetaan asuntolainaa. Oman talousarvion tekeminen, eli että ymmärtää, mitä laskuja kuukaudessa tulee ja mihin rahat menevät, että oma talous pysyy hanskassa.
Jos yksi viikkotunti vielä riittäisi, niin sitten vähän kansantaloutta, valuuttakurssimatematiikkaa matkailijoille, osake-, rahasto- ja esimerkiksi eläkevakuutusten perusteita. Lisäksi voisi opettaa, kuinka teet sähkösopimuksen, hommaat TV-luvan, nettiliittymän, teet vuokra-sopimuksen jne. Jonkinlaista kansalaistaitoa siis.
Tuntuu, ettei edes minun akateemiset kaverini ymmärrä näistä asioista hevon hittojakaan.
Lapsille pitäis opettaa turvallista netin käyttöä. Mitä kaikkea hyödyllistä netistä löytyy, ja miten sitä voi hyödyntää esim. koulutehtävissä. Sitte myös opettaa mitä sivuja kannattaa välttää ja ettei kannata yhteystietojaan jaella netissä kenelle tahansa...