Ollaan seurusteltu nyt kohta puoli vuotta ja kihloihinkin ollaan menossa jossain vaiheessa eli onnellisia rakastuneista ollaan kaikinpuolin, minä olen 26v ja hän 23v jos sillä nyt on merkitystä. Nyt vain tuli sellainen juttu eteen "pahemmin" mistä ole ollut kyllä hyvin tietoinen, hänellä on vauvakuume! No tyttöystävä on kertonut että haluaa lapset nuorina ja ymmärrän hyvin häntä koska pidän itsekkin muksuista ja perhe olisi tarkoitus joskus perustaa.
Itse olen ilmaissut ajatuksen hienoksi mutta sanoin että lapsi hommataa vasta sitten kun asutaan saman katon alla ja tuosta hän sitten otti hernee nenään! Tilannetta ei paranna ainakaan se että ollaan kaukosuhteessa vaikka nähdäänkin aika usein.
Kysymys kuuluukin, millä saisin tyttöystäväni tajuamaan ettei lapsia tehdä tuosta vaan, vaan puitteetkin pitää olla kunnossa??
Mielestäni hän suuttui aivan turhaan ja vain siitä että lapsien hankinta ajankohdat on eri!
Itse olen ilmaissut ajatuksen hienoksi mutta sanoin että lapsi hommataa vasta sitten kun asutaan saman katon alla ja tuosta hän sitten otti hernee nenään! Tilannetta ei paranna ainakaan se että ollaan kaukosuhteessa vaikka nähdäänkin aika usein.
Kysymys kuuluukin, millä saisin tyttöystäväni tajuamaan ettei lapsia tehdä tuosta vaan, vaan puitteetkin pitää olla kunnossa??
Mielestäni hän suuttui aivan turhaan ja vain siitä että lapsien hankinta ajankohdat on eri!
Vastaukset 71
Vanhimmat
En osaa sanoa ratkaisua millä saat tyttöystäväsi tajuamaan tilanteen, mutta mielestäni olet aivan oikeassa. Ensinnäkin puoli vuotta yhdessä on aivan liian vähän aikaa ennen lasten hankkimista. Ettehän edes tunne toisianne kunnolla, ette ole kokeneet arkea yhdessä. Voit yrittää myydä ajatusta tyttöystävällesi sillä persuteella, että teidän kuuluu vielä olla ja elää kahdestaan, ennen kuin yhtälöön tuodaan lapsi. Teillä on paljon vielä kaikkea kivaa ja jännittävää koettavaa kahdestaan!
Tuo naisesi näyttää jämähtäneen henkisesti 14 vuotiaan tasolle. Kaukana kypsästä ja kaukana siitä että pystyisi ajattelemaan omilla aivoillaan. Rupea vain tuppaamaan lasta aikaan: siinä vaiheessa kun muutatte yhteen, saat lisukkeeksi jokapäiväisen kiukuttelijan, kiristäjän ja paljon muuta negatiivista. Olisit oikein viisas kun viheltäisit pelin poikki juuri nyt!!! Ja alkaisit etsiä rinnallesi oikeaa naisystävää.
Jos nainen haluaa hankkia lapsia, vaikkette vielä asu yhdessäkään, ota nyt äkkiä jalat allesi ja juokse.
Äläkä vaan harrasta seksiä hänen kanssaan, olet vaarassa saada riesaksesi sekä ei-toivotun lapsen sekä tyhmän naisen, jonka kanssa et välttämättä tule edes arkena toimeen.
Vauvakuumeet tulee ja menee (yleensa), olen sen itsekin kokenut. Taytyy sanoa etta ONNEKSI ei ole viela lapsia, vaikka olen ollut mieheni kanssa naimisissa jo 7 vuotta! Kannattaa todella odottaa ihan rauhassa etta kaikki asiat ovat kunnossa ja suhde vakaalla pohjalla. Olette seurustelleet vasta puoli vuotta, eli minusta olisi aivan liian hatainen paatos lapsen kankintaan tassa vaiheessa. Tyttoystavasi vaikuttaa varsin lapselliselta. Sita suuremmalla syylla ei kannata hankkia lasta. Pida vain paasi koska sina vaikutat jarkevammalta osapuolelta. P.S. Olen vieresta katsonut pareja jotka hankkivat lapsen ihan vain sen takia etta tuli vauvakuume, ja mita kaikkea se on sitten saanut aikaan...
olevat ovat kirjoittaneet, pidä sä pää kylmänä ja yritä saada tyttöystäväsi ymmärtämään miten vähän aikaa olette vasta tunteneet. Tyttöystäväsi on varmasti hyvin rakastunut ja sitä kautta tälläiset asiat tulee, haluaa muuttaa yhteen, perustaan perheen jne. mutta näin päälle kolmekymppisenä yh-äitinä sanoisin että maltti on valttia ja tutustukaa toisiinne ensin kunnolla, teillä ei ole mikään kiire :)
Toivottavasti saatte riidan selvitettyä ja sä saat vähän järkeä päähän sun rakastuneelle tyttöystävällesi .
Hei
Kun olet noin järkevä, niin löytyisikö tuttavapiiristä kokenutta, fiksua naista eli äitiä, jolle tyttöystäväsi voisi vauvakuumeestaan jutella?
Tämä äiti voisi sitten herättää ajatuksia vauvaperheen arjen realiteeteista.
Missään tapauksessa älä suostu vielä hankkimaan lapsia, kun ette yhdessäkään asu. Siinä voi tulla toisiin ajatuksiin, kun toista "joutuu" arjessa "sietämään". Rumasti ilmaistu, mutta voihan olla ettette tule toimeen keskenänne ollenkaan, kun ensi huuma on ohi. Väittävät, että rakkaus kestää tuhat päivää (noin 3 vuotta) ja sen jälkeen täytyy "tahtoa" rakastaa.
Moi. Joo, tossahan noita tulikin edellä mielipiteitä, olen heidän kansssaan samaa mieltä, mutta multa vielä lisäyksenä varoituksen sana, joka sun on syytä ottaa vakavasti: useampi kuin yksi nainen on tässä maailmassa pöhkööntynyt sekä hormonien että lapsellisuuden yhteisvaikutuksesta ja tehnyt lapsen miehelle ilman lupaa. Joten älä hemmetissä ole niin sinisilmäinen, että luotat vaan tyttöystävän ottamiin pillereihin, koska seuraukset voi olla vakavat. Oikeasti.
Käytä kondomia, jos aijot vaikuttaa siihen, tuleeko susta isä vai ei. Mä tiedän ainakin 3 naista, jotka ovat vaan tehneet lapsen, yksi väittää unohtaneensa pillerit, ja niitäkin toki sattuu, mutta hänet tuntien, tuskin on unohtanut, eiköhän se ihan laskelmoitua ollut. Ja siis hormonit saattaa ihan oikeasti tehdä pähköksi, joillain se vauvakuume menee överiksi tosissaan.
Ja ei, en ota kantaa tässä nyt mihinkään nais/mieskysymykseen, enkä yleistä naisia, enkä tarkoita tällä muuta kun että ihmisistä ei koskaan voi tietää, hormoneista vielä vähemmän ja kun siihen yhdistää lapsellisuuden ja epärealistisuuden, niin saadaankin melkoinen soppa.
Ole varovainen.
tässä tukun hyviä neuvoja, eikä niihin paljoa voi lisätä. Mietin tuossa, että voisitko näyttää tämän ketjun tyttöystävällesi..? Kirjoitit todella hienosti ongelmanne, joten tuskin hän voi siitä suuttua, että täällä mielipiteitä kyselet..?
Tsemppiä sinulle/teille. Suhteen alku on hienoa aikaa, eikä jatkoakaan kannata pilata liian nopeilla siirroilla. Teillä on koko elämä edessä, ja tosiaan ensimmäisen yhteisen kodin perustaminenkin.
Älä missään nimessä sano, että olet hakenut neuvoa täältä Suomi24:stä. Sehän ottaa sen loukkauksena, jos ei puhu tyttelin kanssa ensin. Se on sitten sitä myöten selvä.
Vastauksia tuli kiitettävästi ja vieläpä asiallisia sellaisia joten hyvä mieli tuli kaikinpuolin!
Niin asiaan. Jutussa kävi näillä näkyvin ihan hyvin! Sain hänet nyt "uskomaan" että lapsen hankinta asioita ei hoideta riitelemällä ja takkuamalla vaan keskustelemalla kasvotusten niin kuin nyt kahden aikuisen ihmisen täytyykin, hän myönsi sen jopa itse.
Itse epäilin tuota vauvakuumetta heti alusta astin pillereiden vaikutukselta mutta kun en naisten hormoni toiminnoista mitään miehenä sen kummemmin tiedä niin en kommentoi sen enempää ettei tule väärin käsityksiä! :)
Kyllä tämä tästä, rakkaus aiheuttaa näköjään kaiken näköisiä häiriöitä itse kullekin ja annettakoon ne anteeksi!
Kiitos kommenteista kaikille vastanneille ja hyvää viikonloppua!
Laitappa tyttöystäväsi testiin vaikka viikonloppuna että 3 tunnin välein hälyytys vaikka kännykkään yötäpäivää ja sanot että nyt pitäisi vauva syöttää tai pestä kakat pois. Toinen että hankit sellaisen vauvanukke joka ilmottaa että tarvitsee hoitoa ja leikkii viikon niin kyllä mieli muuttuu. Viikonloppuisin kun olette noin nuoria ja tekisi bilettämään kavereiden kanssa niin lapsen saannin jälkeen ei lähde kuin toinen jos ei ole lapsenvahtia hankittuna. Lapsi sitoo syntymänsä jälkeen 24/7 seuraavat 6-7 vuotta ennen kuin oppii käytännön asiat tekemään itse niinkuin pukeminen, peseminen ja muut käytännön asiat. Lapselle täytyy tehdä ruokaa myös säännöllisesti, harrastuksiinviemiset ja muut tarpelliset asiat.
Itselläni yksi lapsi joka on jo 14 vuotta ja hommaa riittää.
Vauvakuume ei todellakaan lähde jollain nukella leikkimisellä tai kännykän hälyytyksillä. Kyseinen nainen varmasti tiedostaa, miten paljon hoivaamista vauva vaatii.
Vauvakuume ei ole mitään "vähänks se olisi söpö..." -juttua. Ei ainakaan minulla. On todella voimakas halu saada vauva ja kasvattaa oma lapsi. Minulla se ilmenee myös fyysisinä oireina, mahaan ja rintoihin vihloo kun näen lastenvaunut tms. Suren sitä päivittäin, ettei minulla ole lasta. Vauvakuumeeni on alkanut noin 8 vuotta sitten ja pahentunut koko ajan. Että kyse ei ole mistään päähänpistosta, johon joku nukkeleikki auttaisi.
Ei muuta kunlapsia tekemään niin sillä se vauvakuume lähtee. Itse omasta kokemuksestani tietäen en suosittele lapsen saamista ale 30 kymppisenä. Pitää olla valmis siihen että ollaankin kotona ja jos on menoja tai harrastuksi niin lapsen kanssa pitää olla aina toinen vanhemmista 24/7 kaikkina vuorokauden aikoina nukutti tai ei ja se on aika rankkaa. Itselläni ja puolisollani kun saimme lapsen niin kun se oli imetysiässä heräsi 2-4 tunnin välein syömään ja siinä sitten menee unitytmi sekaisin ja sitten aamulla töihin. Sitten kun lapsi oppii nukkumaan koko yön putkeen niin se on sitten kivää. Nyt tyttö jo 14v eikä enään tarvitse olla hälyytystilassa 24/7. Onneksi on vain yksi lapsi. Toimeentulo täytyy olla tyrvattu koska lapsi tulee kalliiksi mitä vanhemmaksi hän tulee.
tuollainen.
"Vauvakuume" ei ole olemassakaan. Sitä ei ole kyetty mitenkään tieteelisesti osoittamaan eikä se liity lisääntymiseen millään tavoin.
Ihan oikeeesti, sinä kuulut suljetulle hoitoon tai ainakin pitkäaikaiseen psykiatriseen avohoitoon! Normaalia tuo ei ole!
että miehet pornoa kattellessa kiihottuu.. SEMMOSET MIEHET HOITOON!!?
Kun naiselle nousee vauvakuume, niin se vauva tulee, halusi mies sitä tai ei. Tuosta tulee naiselle pakkomielle, joka vaan kasvaa kasvamistaan, eikä siitä pääse eroon muuten kuin synnyttämällä. Mutta ehkä hän haluaakin olla yksinhuoltajana, jos ei halua muuttaa yhteen? Hänhän on nyt parhaassa hedelmällisessä iässä, tästä eteenpäin se on laskua vaan...
Ei sitä lasta miehelle "vain tule" jos se osaa käyttää kondomia oikein. Tai onhan siinäkin se 1% mahdollisuus, mutta myös mies voi huolehtia ehkäisystä, mikäli haluaa ottaa asiasta vastuuta ja päätösvaltaa.
Naisista nyt puhumattakaan!!!
jos et sterilisaatiota halua käyttää. Miesten ehkäisypilleri olisi varmaan käytetty jos sellaisia saisi.
Naisihmiseksi sinulla on aika metkoja mielipiteitä! Kukaan itseään kunnioitava EI KÄYTÄ KONDOOMIA! Mikä hiivatin kamikaze sinä oikein olet? Kun nainen haluaa lapsen niin siitä ei selviä muuta kuin synnyttämällä ja kondomia ei voi käyttää?
Ihme urvellusta naiselta, kirjoitat kuin kunnon sovinistimies. Minulta et päänsilitystä tai ymmärrystä saa. Lapsen hankkiminen on molempien asia ja kyllä mies voi ja saa käyttää kondomia jos ei voi kumppaniinsa ehkäisyssä luottaa!
Niin miehen kuin naisenkin pitää huolehtia siitä ettei seksitauteja saa tai tule isäksi/äidiksi vastoin tahtoaan. Lapsen oikeus on olla odotettu ja rakastettu ei mikään vahinko.
Kyllä synnytys on paljon luonnollisempaa kuin kondominkäyttö, ainakin terveille ihmisille. Olenko mä sulta jotakin päänsilitystä tai ymmärrystä halunnut? En todellakaan, mä tuon vaan mielipiteeni esille, mä en elä toisten hyväksynnästä. Siinä olet kyllä tavallaan oikeassa, että mies voi käyttää kondomia, jos ei voi luottaa kumppaniinsa ehkäisyasioissa. Mutta miksi kukaan haluaisi harrastaa seksiä epäluotettavan kumppanin kanssa? Sellaisista kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana! Ainahan mun mielipiteet kuulostaa naisten näkökulmasta sovinistisilta, koska mä näen asiat myös muiden kuin naisten näkökulmasta.
Pitkäaikaisen ehkäisyn vai lasten? Ehkäisystä voi olla enemmän haittaa niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle, kuin lapsista. Terve ja puhdas nainen kestää raskaudet ja synnytykset oikein mainiosti. Siihenhän nainen on luotukin, lisääntymään, ei ehkäisemään.
"Ehkäisystä voi olla enemmän haittaa niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle, kuin lapsista."
Voi olla tai sitten ei. Kummallakin on omat "haitta vaikutuksensa". Kumpi sitten on kenellekkin sen sopivampi. Oletko koskaan kuullut että ihmiset eivät halua lapsia juuri tämän hetkisessä tilanteessaan?
Synnytys on todella luonnollisempaa kuin ehkäisy, muillekkin kuin "terveille" ihmisille. Sinä voit nähdä ASIAT MUIDEN KUIN NAISTEN näkökulmasta, mutta jos olet NAINEN niin elät kyllä ne asiat naisena olipa näkökulmasi ihan mikä hyvänsä!
Kannattaa yrittää päästä niistä eroon, tulee parempi mieli.
Ja teen sen kuin Nainen!!! Entä itse?
Olen myös seurustellut kohta puolivuotta ja olen varma että olemme yhdessä ikuisesti.. Olen myös sanonut avomiehelleni että haluan lapset nuorena. Mutta tällä hetkellä on vielä liian aikaista hankkia kun toinen opiskelee ja itse tällä hetkellä työtön. Ollaan 20 ja 21 v.
Mielestäni lapsilla pitää olla hyvä paikka kasvaa, eli molemmat vanhemmat asuvat saman katon alla, sinun pitäisi mielestäni vaan sanoa tyttöystävällesi että hyvää kannattaa odottaa, ja että kai hän haluaa lapsilleen hyvän lapsuuden ja paikan kasvaa, ettei tarvitse koko ajan hypätä paikasta toiseen. (oman ja sinun asuntosi väliä)
Luin äskettäin tv-sätistä, kun joku nuori nainen halusi äkkiä lapsen siksi, ettei tarvitse mennä koulutukseen tai töihin. Kaikenlaisia piisaa.
Lapsia tulee, siunaantuu tai jotain. Hyvä olla silti vastuullinen ja ajatella kokonaisuutta. Lapsi ei korjaa ja korvaa mitään, lapsi on hoidettava jopa yöllä. Ihan oikeesti se itkee ja vaatii läsnäoloa. Taloudellinen tilanne ei tarvitse olla taivaallinen, mutta selviämis- ja asuntohuolet lisäävät pienen ihmisen turvatonta elämää.
Tyttöystäväsi ja sinä eroatte joka tapauksessa. Mikset siis jättäisi sitä jo nyt?
Säästyt elatusmaksuilta, alkoholismilta eikä lastesi tarvitse kärsiä tulevia huoltajuus riitoja.
Tämä on todenäköisyyslaskelmien mukaan tulevaisuuttasi. Niin kuin on kymmenissä tuhansissa perheissä joka vuosi.
Siksi sinun kannattaa ottaa mallia ja naiskennella vain fuckbuddyjen kanssa, niin kuin minäkin teen.
-ellet jo ole tossun alla elelevä hissukka.
"Tyttöystäväsi ja sinä eroatte joka tapauksessa. Mikset siis jättäisi sitä jo nyt?"
-Mista tiedat etta he tulevat JOKA TAPAUKSESSA eroamaan?
"Säästyt elatusmaksuilta, alkoholismilta eikä lastesi tarvitse kärsiä tulevia huoltajuus riitoja."
-Mista tiedat etta aloittaja alkaisi alkoholistiksi?
"Tämä on todenäköisyyslaskelmien mukaan tulevaisuuttasi. Niin kuin on kymmenissä tuhansissa perheissä joka vuosi."
-Nuo vaitteet alussa eivat liity taas tahan mitenkaan. Noin puolet avioliitoista paattyy eroon, mutta samalla voisi ajatella niin etta puolet pysyvat liitoissansa!
"Siksi sinun kannattaa ottaa mallia ja naiskennella vain fuckbuddyjen kanssa, niin kuin minäkin teen."
-??? Just...
Uskon sinun olevan jälkeenpäin tyytyväinen, mikäli katkaiset suhteen.
Näin säästyt tulevilta sydänsuruilta. Uskon sinun löytävän sinulle sopivamman, rauhallisemmin etenevän puolison lähempää.
Mikäli teet päätöksen pian, ehdit käsitellä asian pois ennen kesää. Kesä on rakastumisen aikaa ;o)
Niinpä,vaikea antaa ohjeita,mutta olette vasta alkuvaiheessa suhteessa,ja jos vielä kaukosuhde,niin eiköhän kannata ekana tutustua toisiinne kunnolla,ja olette kuitenkin tosi nuoria vielä,että ei lapsilla vielä ole sinällään kiirettä.Elämä nimittäin kyllä muuttuu lastenteon jälkeen radikaalisti,jospa ostat tyttöystävällesi näitä kakkivia,pissiviä,huutavia nukkeja ensalkuun..:)
voivooi...kyllä se sun tyttöystäväs nyt hätiköi.kun sitä sitten kaduttaa kun lapset on tehty liian aikaisin.vaikka ymmärränkin että jotkut naiset haluaa tehdä lapset nuorina kun eivät halua "vanhoina" äideiksi..tai sinnepäin.mutta olen samaa mieltä=hommatkaa lapset vasta sitten kun asutte saman katon alla ja miettikää juttu tarkkaan.se on niin iso asia... :.ja lapsilla on aina paras olla ehjä perhe.ja onko se tyttöystävä vielä edes valmmis äidiksi (ei pahalla!!)
Hyvä että pääsitten yhteisymmärrykseen asiasta. Vauvakuumella ei yleensä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä olisi järkevintä ja parasta sillä hetkellä. Siinä on kyse puhtaasti tunteista ja varmaan hormoneista jotka niitä tunteita aiheuttaa. Vauvakuumeen itsekin kokeneena tiedän :) Ja kun kyse on tunteista, on vaikea sanoa asiaan mitään poikkipuolista ilman että toinen suuttuu. Mutta silloin juuri tarvitaan niitä jotka toppuuttelevat ja puhuvat järkeä, kunnes kuumeilijan oma järki palaa takaisin.
no musta teen tarvis jutella,oot kyllä aivan oikeessa tarviiha siin asua saman katon alla enne ku voi perhettä alkaa perustaa jne...
Omasta kokemukseta voin sanoa että oon saanu ekan lapseni 20v, en kylläkään kadu asiaa.. Mutta me kerittiin asumaan vaan puol vuotta yhessä..
että maltti asiihe perheen perustamiseen ja ohan se selvä asia et yhessä pitäs asua enne ku lapsia hankkii
taitaa tyttöystävä olla liian nuori käsitelläkseen asiaa vauvat ovat ihania mutta on niissä iso vastuu ja "vaiva" silloin ei enään minnekkään lähdetä tuosta vaan vaikka kavereiden kanssa humpalle ja puolen vuoden seurustelu ei kauhean vahva perusta ole
Tyttö ystävälläsi on tarkoitus sitoa sinut valtikkansa alle ,lasta hyväksi käyttäen. Olet silloin ikuisesti liemessä, maksat kovan hinnan vapaudestasi, yhden P....n takia.
No ei oo rakkautta, jos tuollasesta suuttuu, koska rakkaus ei ole kiristämistä vaan rakastunut haluaa toisella olevan hyvän olon ja jos se sitten tarkoittaa lapsenteon siirtämistä niin se siirtyy !
Joka syyttä taas suuttuu se lahjatta leppyy ...muista se hehee
Ei nyt kuitenkaan kannata ruveta eroamaan tuollaisen jutun takia.
Mietin vaan, että kiistelitteköte oikein urakalla siitä, että lapsia ei hankita NYT?
Mietin tässä itseäni, ja kyllä minäkin taisi jo heti suhteen alkuvaiheessa ruveta puhumaan lapsista. Siitä kuinka paljon haluan niitä, ja kuinka pian. Mieheni sanoi myös että haluaa tottakai. No, en minä kuitenkaan siitä vängännyt, että niitä olisi pitänyt ruveta tekemään heti, mutta olisi varmaan suuttunut aika lailla, jos mieheni olsii toppuutellut minua.
Oliko kyse teillä siis että NYT HETI, vai että tulevaisuuden suunnitelmia, jotka toteutuisivat kuitenkin vasta joskus parin vuoden päästä?
Kai tyttöystäväsi tietää, että sinäkin haluat ihan hirveästi lapsia, ja tottakai te suunnittelette niiden eteen kaikkea, mutta vasta suunnittelette ja puhutte ja että ei ihan vielä kuitenkaan. Yksi hyvä peruste on jo se, että olette olleet yhdessä niin vähän aikaa. No eihän sekään tietysti mikään este aina ole jos hyvin menee, mutta jos ette edes asu yhdessä. Jos hän vaan loukkaantui siitä, että "aloit puhua järkeä" kun hän eli haaveidensa keskellä. tee selväksi, että haluat lapsia, ja haluat puhua niistä ja elää elämääsi hänen kanssaan, mutta eihän niitä nyt vielä ruveta tekemään! Voisihan jo luulla että olet pelkkä siitos-ori naiselle kun noin on asiat! Kyllä hän varmaan sen itsekin pienen mietinnän jälkeen myöntää, että nyt on liian aikaista tehdä, muttei puhua. Ja aina voi puhua, mutta tuumasta toimeen ruvetaan vasta myöhemmin.
Kun satuin vanhingossa tänne ja olipas tämä juttu paisunut, heh!
Eli siis! Asian on tyttöystävän kanssa sovittu ja mitään väittelystä suurempaa riitaa ei tullut eli yhteisymmärrykseen päästiin, hyvä niin! Hän ei tarkoittanut että lapsi hankittaisiin nyt heti vaan lähitulevaisuudessa tarkoitan nyt tässä tapauksessa yli vuosi, kaksi tai useampi, kun hän on koulut käynyt ja ehkä mahdollisesti töissä tai ainakin elämä vakiintunut jollakin tasolla!
Lapsien kanssa hän ollut kyllä tekemisissä jo ihan ammatinsa puolesta joten tuskin siinä mitään ongelmaa on! Molemmat olemme aikapitkälle juoksut jo juosseet, kauhean kovia emme ole koskaan bilettämään oleetkaan.
Ehkä tuossa nyt tuli pääpiirteittäin kaikki asiat selviksi joten elämä jatkuu...
äläkä taivu tyttöystäväsi vaatimuksiin. Huomaan että olet huomattavasti kypsempi,kuin tyttöystäväsi. Jos naisesi tuollaisesta suutahtaa on parempi laittaa se kiertoon tai antaa vuosien kulua,että aikuistuu.
Tyttöystäväsi on oikeassa. Hänen biolooginen kellonsa on oikeassa kun haluaa lapsia.
Hän kestää nykyisessä iässä lastenteon parhaiten.
Älkää tyytykö yhteen lapseen vaan 2-4 lasta on vasta oikea perhe.
Onko suomalaiset nuoretmiehet liian omahyväisiä kun eivät sitoudu lapsen elämään.
Kun lapsia saa paljon niin siinä oma elämä menee pilalle ja pitää olla isot tulot jos on monta lasta elätettävänä. Se on vain rahasta kiinni. Kun lapsia tulee niin omat harrastukset ja muut menot kärsii ja niin edelleen. Se elämä on helpompaa kun ei tarvitse huolehtia kun itsestään ja puolisostaan.
Kun on lapsia niin ei voi elää omilla ehdoillaan vaan lasten mikaan se ei aina ole kivaa sanoo 1 lapsen isä mutta helpottaa jo kun lapsi on 14v ja sopiva ikä tulla isäksi on noin 35v. Itse olin 34 vuotta ja siinä iässä juoksut jo juosto ja on asennetta perhelämään. Sitä on 20-28 sellainen kakara vielä enkä suosittele lapsia vielä siinä iässä.
Tyttöystäväni miukui maukui sitä lasta. No heikko hetki ja - paksuksi tuli. Entä sitten, hän lopetti suhteen ,elätysmaksut kyllä vaatii, olin siis vain lapsen tekokone- jouduin ansaan...
Kaverini meni naisen virittämään ansaan hyvässä ammatissa, hyvät tulot rakastui naiseen, olivat naimisissa, tehtiin pikavauhtia useampia lapsia (2) kpl kun tuli aika muuttaa saman katon alle nainen ei muuttanutkaan, totesi vain miehelle sulla hyvät geenit tarvitsin vain lapset ja elatusmaksujen maksajan, mies ei edes saa tavata lapisaan kuin 1-2 x per vuosi, sikamainen temppu joka tehtiin kaverilleni.
itse ajattelen niin ett vaikka kuinka haluaisin lapsen en sellaista tietentahtoen hommaa ennen kuin olen varma että lapsi saa varmasti katon pään päälle ja joka päivä ruokaa. kihloihinkin meno kuulostaa hassulta jos ette asu edes yhdessä, mutta tapansa jokaisella. kerroin vain mielipiteeni.
Savolaiset miehet on niin laiskoja että ne menee mielellään naimisiin valmiiksi raskaana olevan naisen kanssa.
Laita tulemaan odottelen Mikkelin rautatieasemalla..
Meillä oli joskus nuorena sama tilanne, vähän toisinpäin. Oltiin juuri menty yhteen ja mieheni halusi heti lapsia. Sanoin hänelle että talous ym. asiat pitää olla kunnossa, oma asunto jne. Silloin asuimme hänen vanhempiensa luona. Lapsi tuo mukanaan niin paljon vastuuta, ja muuttaa koko arjen sekä elämän. Ihania pakkauksia ovat tietenkin, mutta kannattaa ajatella asiat järkevästi. Keskustelette asian totaalisesti läpi, niin on paras.
Pane tämä harppu paksuksi, mutta syötä sille katumuspillereitä "vitamiinina", ihan kuin minäkin teen.
Muija on ihmeissään, mutta saa lastin aina sisään.
Näin sitä tyhmää viedään kuin litran mittaa..
Just joo! Ei katumuspillereitä noin vaan napata, tekee todella hallaa naiselle. Ja joka aktin jälkeenkö niitä syötät? Kuule 1x/kk on maksimi(sekin liikaa) ja sekin aiheuttaa hirveän pahoinvoinnin.
Ei oo olemassa mitään mietoja katumuspillereitä mitä vois vaan "napsia" silloin tällöin.
Sinulla voi olla viisaan tunne tunne, että hallitset huijaat toista, mutta sinä siinä huijatuksi tulet. Et petä vaimoasi vaan itsesi, kiellät itseltäsi ja vaimolatasi todellisen aidon rakkauden, läheisyyden ja vanhemmuuden, tosin ei sinusta siihen edes olisi. En ymmärrä mikä sinun toiminnassasi on sitä viisasta, vähemmän tyhmää?
Vaimoni on ovuloinut koko talven. Olen miettinyt mitä tehdä. On ollut ns. päänsärkyjä ym. työkiireitä.
Pillerivinkkisi rohkaisemana kävin apteekista pillerit noutamassa.
Onneksi on flunssa-aalto, näin vaimo on ottanut jo kaksi kertaa panosessiomme jälkeen vitamiinipillerin, flunssan ehkäisyyn.
Pahoinvointia on ollut, olen uskotellut vauvakuumeesta johtuvaa. Läpi meni kuin väärä raha!
SUOSITTELEN kaikille herroille, jonka pimpin saanti on spermasuihkusta kiinni.
tv.Teppo Tku
saatte asiat järjetettyä parhain päin. Lasta ei kannata kyllä tehdä mitenkään harkitsematomasti eikä välttämättä noin lyhyen suhteen jälkeen. Hetken huuma voi laantua ja lapsi on myös iso taakka jota voi katua jälkeenpäin.
Vauvakuumeilu on ihanaa - eikö se haaveilu riittäis vielää teille :D
Muista käyttää kumia jatkossa, niin kauan kunnes itsekkin haluat lapsen. Muuten se eukko "unohtaa" ottaa pillerit, tai ne mystisesti "pettävät" ja siinä sitä sitten ollaan!!! Näitä "vahinkolapsia" on maailma täynnä......Niin tai heitä lasti selän päällä ei sen sieltäkään pitäisi syntyä HAH!!!
mitä nyt olen seurannut noita perheiden "aloittelijoita" joita suvussakin on lähes 8,niin kaikki ovat aina lapsen synnyttyä eronneet...sen vaan sanon,että jos lapsia haluatte,niin älkää erotko syntymän jälkeen,tehkää kaikkenne sen eteen,ettei lapsen tarvitse olla ilman isää tai äitiä...itse olen kokenut kyseisen jutun...lapsen kuuluu yhdistää,ei erottaa.
Ja jos tyttöystävä haluaa lapsen,niin kait se on se biologinen kello,joka sanoo,että sen tarvii tapahtua nyt...tosin hyvä olis asua saman katon alla ensin...
Olen vähän tyttöystävääsi nuorempi, ja vauvakuumeesta "kärsitty" hieman yli vuosi.
Totuus on se, että sinä tai kukaan muu ei pysty takomaan tyttöystävällesi päähän sitä ettei hän ole valmis äidiksi, kuin vain hän itse.
Itse olen sisäistänyt asian ettei minusta luultavasti 20-29 vuoden tienoilla äidiksi ole, ja 30 taas en halua enää lapsia, ja mielestäni minulla on täysi oikeus sanoa niin ja päättää kehostani. Mutten ketään voi aiemminkaan pakottaa isäksi, enkä itseänikään kun en osaa vielä itsestänikään kunnolla huolehtia. Kipua tuottaa laittaa itselleen rajat, mutta se on elämää.
Lohdutukseksi voi sanoa, ettei sinulla ole hölkäsen pöläyksen aavistustakaan millainen olet 29-vuotiaana, jos nyt olet n.20.
Että ei 20-vuotiaan tarvitsekaan vielä ihan kaikkea osata ja tietää, ja että tulet aika huimasti kehittymään seuraavan 10 vuoden aikana. Monesti parikymppisenä se vauvakuume on sekä hormonitoimintaa että lapsuuden omaa kaipuuta, kaivataan sitä perhettä, kun siitä ollaan irtaantumassa. Eikä siis ole huono tai hyvä asia, vaan ainoostaan asia.
Äitiyteen ja isyyteen kasvetaan eikä synnytä, onneksi kaikilla on se valinnan mahdollisuus: opetella itsekin. Mutta kukaan ei ole valmis äidiksi ennenkuin on äiti siksi luontokin antoi 9 kk että vauva saa kehittyä ja vanhemmat valmistautua.
Älä höpsi mistään tuollaisista rajoista, kun et tiedä vielä mitään kolmekymppisen elämästä: voi olla että päädytkin yrittämään lasta vuosia. Voi olla että teet 40-vuotiaana vielä yhden. Voi olla, etä kohtaat elämäsi miehen 25-vuotiaana ja kaikki elämässäsi muuttuu ja 30-vuotiaana sulla on 4 lasta!
Tottakai, sulla on täysi oikeus suunnitella, ja tietysti tarttee löytää oikea isä, mutta älä laita liian nuorena liian jyrkkiä sääntöjä oikeasta ja väärästä, kun ei meistä kukaan tulevaisuuteen nää. Vai tekisitkö sä oikein itseäsi/ketään kohtaan, jos tapaat eämäsi miehen 29-vuotiaana, alatte heti yrittään lasta mutta tuletkin raskaaksi vasta 32-vuotiaana. Niin teetkö abortin, koska et enää haluakaan lapsia, ku oot jo 30...
Höpsis köpsis, suru pois, ja elä elämääsi, kyllä sä sitten tiedät ja pärjäät ihan varmasti. Kasvata itestäs sellanen ihminen että pärjäät.
Ja saat muuttaa mieltäsi vielä monestakin asiasta montakin kertaa.
Se tulee vain sellainen olo kun nykyään n. 29-vuotiaita seuraa että ei kovin moni niin aikuinen ole. Tottakai kehityn 9 vuodessa, mutta se ei välttämättä takaa sitä että olisin valmis äidiksi. Moni kolmikymppinenkään ei ole.
"Voi olla että teet 40-vuotiaana vielä yhden. Voi olla, etä kohtaat elämäsi miehen 25-vuotiaana ja kaikki elämässäsi muuttuu ja 30-vuotiaana sulla on 4 lasta!"
Oikeastaan kaikki muut näistä voi olla mahdollista, paitsi 40-vuotiaana lapsen yrittäminen, minusta jonkunlaiset rajat kuitenkin pitää olla.
"jos tapaat eämäsi miehen 29-vuotiaana, alatte heti yrittään lasta mutta tuletkin raskaaksi vasta 32-vuotiaana. Niin teetkö abortin, koska et enää haluakaan lapsia, ku oot jo 30"
Jos tapaisin 29-vuotiaana elämäni miehen, se ei oikeuta siihen että lasta alettaisiin yrittää heti. Siitähän tässä on koko ketjussa ollut kyse että kun ei vielä tunne kunnolla, niin lapsella ei voi olla tasapainoista pohjaa kasvaa.
En välttämättä kuitenkaan tekisi aborttia jos olisin raskaana yli 30-vuotiaana. Mietin vain sitäkin että omat vanhemmat saivat minut yli kolmekymppisinä, eivätkä sitten tahtoneet enää lapsia niin yksinäistähän se on ollut ilman sisaruksia elää, jos ei satu kavereita löytämään.
Ihan kokemuksesta voin sanoa, että äidiksi tai isäksi ei ole valmis kukaan. Odotusaikana jo huomaa muutoksia omissa ajatuksissaan ja asenteissaan ja, kun lapsi on sylissä, jotenkin vain kaikki muuttuu. Ihmisen elämä on kasvamista, toivottavasti, ja lapsen myötä kasvaa ja niin sen pitääkin olla, koska ei ole mitään juuri oikeaa tapaa kasvattaa tai jaksaa. Ja usko pois niin paljon tulee ihan luonnostaan, vaistomaisesti, kun sen aika on.
Koskaan ei voi myöskään taata mitään, vaikka kuinka yrittäisi valmistella, taloudelliset asiat, parisuhde, koti,, mikään ei ole valmista siinä mielessä, etteikö jotain huonoa voisi tapahtua. Suhde ei välttämättä karikoita kesta, kuten ei myöskään sitä, että lapsen myötä elämä tosiaan muuttuu. Itsestä voi löytyä uusia piirteitä ja tietysti myös toisessa. Ja ne eivät välttämättä aina miellytä.
Omalta kohdaltani ajattelen, että aikoinaan varmisteleminen oli vain elämän pelkoa, pelkoa vastuun ottamisesta. Ja sitten se kaikki olikin niin erilaista kuin olin kuvitellut. Eniten sitä hämmästyi omaa suhtautumistaan lapseen, hetkessä elämä oli ihan toisen näköinen, hetkessä se pieni ihminen valloitti lopullisesti. Mutta on välillä myös ollut tiukkaa lasten kanssa. Voiko murheetonta elämää kuvitellakaan edes.
Ihminen ei ole koskaan valmis ja aikuisuus, mitä sekin on oikeastaan. Kasvamista yhä edelleen ja uudelleen muokkautumista.
Rohkeasti vaan, turha suunnitella liikoja. Elämä on yllättävää ja sattumia täynnä.
Ymmärrän kyllä ongelmasi. Teidän pitää keskustella asiasta suoraan ja sopia niin, että kumpikin on tyytyväinen.Joustaa voi ja pitänee molempien.
Mutta näille naisen "vauvakuumesta" hiukan pilaillen kommentoiville miehille sanoisin, että vauvakuume ei ole mitään leikkiä ja vaaleanpunaisilla ajatuksilla maalailemista, vaan naisen luonnollinen reaktio, nainen on silloin terve.
Miettikääpä mikä onkaan lopultakin miehen seksuaalisen halun takana, mikä miehiä ajaa iskemään naisia, joku tiedostamaton tarve täyttää maa .. . arvostelkaa ja aliarvioikaa sitten naisten biologista tarvetta saada lapsi. Mielenkiintoinen juttu..
tajuamaan, että vauvakuume siinä vaiheessa kun on tavannut miehen, jonka kanssa haluaa sitoutua, on äärimmäisen normaali, luonnollinen ja hyvä asia ja siitä voi olla iloinen ja toivottaa sen tervetulleeksi!
Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että ajankohta olisi hyvä lapsen hankkimiselle. Se merkitsee vain sitä, että vaistot toimivat ihan oikein ja saavat teidät haluamaan sitoutua toisiinne. Seksi lisää oksitosiinin eritystä ja tuo kuvioon mukaan pesänrakennusviettiä. Vauva kuuluu useilla pesään olennaisena osana.
Vauvakuumetta ei kannata pelätä,hävetä, kätkeä, mutta tässä vaiheessa toppuutella kyllä. Suhde on liian huteralla pohjalla puolen vuoden etäasumisen jälkeen. Vaikka raskaus olisikin suunniteltu ja helposti saavutettu, tulee stressitekijöitä liikaa yhdellä kertaa.
Voiko tyttöystäväsi purkaa vauvanhoitoviettiä vaikka hoitolapsen avulla? Unelmoin välillä sellaisesta, että vauvaa miettivät lähetettäisiin helpottamaan väsyneiden vanhempien hoitotaakkaa. Vähäinenkin apu piristäisi suunnattomasti ja kokematon saisi kuulla, nähdä ja kokea, millaista vauvojen kanssa voi olla.
Hollywoodstarojen pariutumisuutissa julistetaan aina: "Rakastan häntä ja haluan lapsen hänen kanssaan." Silloin vasta puhutaan todella vakavasta rakkaudesta.
Itse en enää halua lisää lapsia, mutten varmaankaan kiinnostuisi miehestä, joka ei haluaisi lapsia kanssani. Vaikkemme niitä lapsia koskaan hankkisikaan, on lapsen haluaminen toisen kanssa (yleensä ainakin tai niin toivon) osoitus siitä, että todella pitää toista huipputyyppinä!
Ei tuollaisen hormoonihäiriöisen kanssa voi elää!
lemppaa pellolle ja nauti vapaudestasi. Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä, tee ekoteko ja jätä lapset tekemättä.
Tuollaisessa tilanteessa kun nainen alkanut lapsista puhumaan olen aina ottanut eron välittömästi oli sitten kyse seurustelusta tai avioliitosta, säästyy "vinkumiselta".
Olen täysin sinun puolella tässä asiassa. Asiasta ei olisi tarvinnut hermostua ollenkaan, varsinkin jos elätte vielä kaukosuhdetta.
Tämä on kumma asia tämä lapsien HANKKIMINEN (en sano, että saaminen, koska näyttää, että jotkut vain hankkivat lapsen) sillä naisella on oikeus päättää omasta kehostaan eli jos mies sanoo raskauden alussa, ettei halua lasta niin sillä on painoarvoa tasan 0. "Kondomi on ainoa tapa miehen päättää haluaako lasta vai ei" sanottiin ehkäisyvälineiden esittelyssä. Jos nainen "unohtaa" pillerin niin voi että, niin vain kävi.
Maailmassa on aivan tarpeeksi onnettomia lapsia ja epäonnistuvia parisuhteita, ei tarvita kumpiakaan yhtään lisää. Siinä vaiheessa jos tyttöystävä sanoo, että vaihtaa sinut jollei hankita vauvaa niin tiedät minkä arvoinen hänelle todella olet.
t.mies lastensuojelusta.
välimatkaa tuollaiseen naiseen ja PALJON!
Et sinä sitä tajuamaan saa. Jos et tee sille kersaa niin se hakee niin kauan, että löytää jonkun tollon, jonka saa panemaan itsensä paksuksi. Sitten leikitään "happy familyä" niin kauan kuin tämä nainen sitä haluaa ja kun sittemmin iskee naiseen "itsenäistymisen ja tasa-arvon" aika, jää mies hoitamaan kakaraa ja nainen juoksee baareissa etsimässä uutta "vauvakuumetta". Ja kyllä se sieltä sitten taas löytyykin...
Joten mieti hyvä mies ennen kuin suostut! Tuossa on niin narsistisen ämmän piirteet näkyvissä ettet uskokaan!
tyttöystävä naamaasi
isäksi tulin vaikka sovittiin ettei vielä tehdä lapsia, se oli helppoa jättää syömättä pillereitä ja sanoa mulle syövänsä :( lapseni on silti rakas mutta äitinsä ex-rakas. mulle jäi katkeruus akkaa kohtaan huijaamisesta, ja siitä että toimi mun seläntakana ja teki koko elämän mittasen päätöksen mun puolesta. olis voinu paremminkin mennä, jos oltais odotettu ja katottu kuinka hyvin meillä yhdessä asuessa menee vaikka pari vuotta. ei sitä tiedä ennenkun samassa osotteessa aikansa asuu. jos luulisin sen olleen vahinko, oltais varmaan onnellisia vanhempia ja onnellisesti yhdessä.
Miksei sun kimmas saa olla `vauvakuumeinen? eiks se tarkoita vaan sita, etta hanella on tarkeat menkat olemassa...?
Katkaise napanuora äitiis ensin ja itsenäisty..parempi ettet ota vaimoa ollenkaan jos netistä pitää ohjeita kysyä.
onha elämässä nuorelle miehelle muutakin kivaa kuin vaimo ja lapsi.
ite olin 30 kun tapasin vaimoni..molemmilla oli ammatit ja sunnot,sitten tehtiin ok-talo ja lapsia nyt 4kpl.
moni vauva tulee tuosta noin vaan ilman suunnitelmia. Tuosta voi päätellä että naisella olisi jonkinlainen ehkäisy olemassa vaan mitäs jos tekeekin tempun terävän ja jättää kertomatta ehkäisyn pois? Ja jos ei satukaan tenavia tulemaan niin pitääkin saada hormonihoitoa että tulee raskaaksi. Ja kunyksi lapsi on saatu ja halutaan toinen, pitää taas saada hormonihoitoa ja sitten saattaa tulla jo useampi yhdellä kerralla.
Niin olette seurustellut "jo" puolivuotta? Lapsikin vaatii pitemmän muhimisajan joten eiköhän kannata tutkia suhdetta vielä jonkinaikaa ja päättää sitten vasta.
Ei lapsia kannata ruveta tekemään ellei itse tai toinen halua, sano vain suoraan että oikea hetki ei ole vielä käsillä, että tahdot nauttia kahdestaan olostanne.