Olen huomannut, että laihtumisen seurauksena tulee aina lihoaminen. Kun on laihtunut esimerkiksi 6 kiloa, niin se tulee takaisin viimeistään puolenvuoden kuluessa.
Kilot tulevat takaisin.
Norjanheinäperhonen
121173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos ei muuta elämäntapojaan syö vähemmän energiapitoista ruokaa ja lisää säännölistä liikuntaa varmaan laihtuu ja pysyy laihana.
Joo tuo on sitä jojo-laihduttamista.. ole tarkkana ettei tule lisäkiloja! Ite tiputin 18kg 1,5 vuotta sitten ja ne palas tietty ja hyvinkin nopsaa 5 kiloa päälle! Eikä ollu eka kerta!
jos ei anna niiden tulla. Iteltä on lähtenyt hiljalleen reilun 1,5 v:n aikana n. 20 kg enkä anna kilojen tulla takaisin. Ja vielä pitäis sitäpaitsi saada vähintään 15 kiloa pois, mielellään enemmänkin. Olen laskenut kaloreita, vaikkakaan en orjallisesti koko 1,5 v, ja liikkunut fiiliksen mukaan (joskus huvittaa, joskus ei).
Kannattaisikohan sinun vähän uudistaa ajattelutapaasi, kun pidät ilmeisesti lihavuutta normaalitilana. Läski ei ikinä tule itsestään takaisin. Sinulla vain on tapana lihottaa itsesi aina uudelleen. Eli lopeta itsesi lihottaminen.
Jotkut sanovat sen niin hyvin: "Ei ole tärkeää mitä syöt joulun ja uudenvuoden välillä, vaan mitä syöt uudenvuoden ja joulun välillä".
Väliaikainen nopea ratkaisu ei johda helposti pysyvään muutokseen.
Eli mitä nopeammin ja mitä suuremmalla kitukuurilla laihdut, sitä nopeammin ja suuremmalla 'kostolla' tulee kilot yleensä takaisin.
Syyt ovat selkeät:
- kitukuurilla ei voi elää kauaa, jossain vaiheessa alkaa normaali elämä.
- laihtumisen nopeus aiheuttaa sen ettei keho eikä pää opi uusille tavoille.
- nopeassa kuurissa jossa ei syö tarpeeksi varsinkaan proteiineja, ei millään liikunnalla saa ylläpidettyä entistä lihasmassaa saati hankittua uutta.
Päinvastoin keho oppii säästämään energiaa ja varautumaan "nälänhätään", ei ole tarpeeksi energiaakäyttäviä lihaksia, eikä kärsimätön laihduttaja jaksa opetella uuttaa elämäntapaa, hän elää vain sille hetkelle kun on tavoitepainossaan ja palaa helposti taas entiseen elämäntyyliinsä.
Ratkaisu on vain aloittaa painonhallinta (ei laihdutus), jossa kehon rasvaprosentti putoaa hitaasti. Keho tottuu uuteen systeemin, saat aikaa liikunnalla ja kunnon proteiinimäärällä korvata läskit lihaksilla ja ehdit opetella selkäytimen kautta oikean ruokavalion ja elämäntyylin.
Kalorien laskeminen on kätevä työkalu painon laskun aikana, mutta idea on oppia silmämääräisesti ja "näppituntumalla" syömään oikein.
Itse laihdutin vähän vajaa 4kk -28kg erillaisilla dieeteillä kuten esim:master cleanse,hera-proteiinipirtelö dieetti ja loput 5kg kiloa karistin kaloreita laskemalla ja uimalla
Aikaa on nyt kulunut vähän yli 2v ja grammaakaan ei ole tullut takaisin.
Turha siis väittää etteikö nopealla painonpudotuksella saa pysyviä tuloksia.
sulla tuntuu sitä riittävän, kaikilla ei vain ole
antavat painon tulla takaisin, syömällä enemmän..
minäkin tiedän jotain -25 kg pysynyt jo toista vuotta pois.ei liho kun ei anna lihoa.
Hyvin kirjoitettu ja täynnä asiaa!! Kiitos :) Sanokoon muut mitä sanovat.
Useammasta lähteestä olen lukenut asintuntijoiden (mm Patrik Borg, Mikael Fogelhoml) kirjoitaneen että vain 6 - 7% laihduttajista onnistuvat pitämään saavuttamansa tavoitepainon. Se on pieni määrä se.
Itse en myöskään kuulu nopeiden diettien kannattajiin. Mielummin satsaan elämän laatuun ja "kärsin" hitaammasta laihdutustahdista.
Eikä painohallinta vaadi minusta itsekuria vaan tietoa terveellistä elämäntavoista. Jos tietoa ei ole tarpeeksi ei voi onnistuakkaan.
Pudotin itse kohta 20 vuotta sitten 15-18 kiloa, ja ne on pysyneet poissa. Se on kuitenkin vaatinut elämäntaparemontin ja jatkuvaa tietynasteista itsehillintää.
Kokeilin minäkin aikoinani kaiken maailman vippaskonsteja, paastoja ja lentoemäntädieettejä. Laihduin kyllä, mutta kuurin loputtua sorruin taas vanhoihin tapoihin.
Minulla avain onnistumiseen tuli liikunnan kautta. Innostuin lenkkeilystä ja juoksemisesta, ja aloin asettaa itse suoritukseen liittyviä tavoitteita - ja samalla aloin perehtymään ravitsemukseen ja suhtautumaan ruokaan ennen kaikkea polttoaineena.
Olen nyt 46 v, juoksen edelleen säännöllisesti (takana mm puolimaraton 1:53 ja maraton 4:06), pelaan golfia ja olen hiljattain kovasti innostunut voimaharjoittelusta/punttisalista. Seurailen jatkuvasti mitä ravitsemus- ja kuntoilurintamalla tapahtuu, koko hommasta on tullut rakas harrastus ja ajanviete.
Eli summa sumarum, minusta painon pudottaminen ei välttämättä ole se vaikein osio, vaan saavutetun painon ylläpito. Kun tulokseen on päästy ei enää saa vaa-an alenevista lukemista ja vaatekoon pienentymisestä myönteistä palautetta ja puhtia hommaan, ja sitä hyvin helposti lipsuu takaisin vanhoihin tottumuksiin ellei tietoisesti pidä varaansa. Itse kuulun siihen porukkaan joka punnitsee itsensä lähes päivittäin. Se on yhtä luonnollista kuin hampaiden pesu. Jos pari kiloa tulee lisää, ryhdyn heti toimenpiteisiin. Kyse ei minusta ole pakkomielteestä, vaan järkevästä varovaisuudesta. On paljon helpompi päästä 2 kilosta kuin 20 kilosta eroon.
Kuten 'samoilla linjoilla' viesti, minäkin lainasin vaan sitä tutkimustietoa jota on tarjolla. Oma kokemus sama kuin 'samoilla' ja myös ex-xl kertoivat.
Ex-xl:n neuvo on paras: kun seuraa painoaan silloin tällöin, voi ryhtyä siinä parin kilon nousun jälkeen toimiin.
Noista viesteistä joissa kerrotaan kuinka kitudieteillä nopeasti on muka saatu pysyvä tulos, sanon sen, että hyvä niin. MUTTA jos 92-93% prosenttia EI saa painoa pysymään saavutetussa tuloksessa, miksi edes "mainostaa" noin huonoja kikkoja?! Ei se yksi pääskynen jne...
Lisäksi epäilen että monet noista poikkeustapauksista ovat vielä nuoria, ja jos ylläpitoaika on vain vuosi kaksi, se on lyhyt aika elämässä ja ylläreitä on tulossa. Varsinkin naisilla tulee vuosien kuluessa lisää haasteita kun tulee raskauksia, hormonia ehkäisyssä tai menopaussin hoidossa, sitten 40+ ikäisenä alkaa joillakin jo kulumavaivat, sairaudet yms. jotka hidastavat aineenvaihduntaa tai liikkumista jne..
Itsekuria ei painonhallinnassa niin paljon tarvita, enemmänkin järjestelmällisyyttä ja kärsivällisyyttä omaksua tietoa ja soveltaa se käytäntöön - mutta nuohan eivät nykyään ole kovinkaan muodikkaita ominaisuuksia. Siksi varmaan nämä kaikki-heti-tässä-mulle-nyt-pikana -jutut ovat joka asiassa muodissa.
"Noista viesteistä joissa kerrotaan kuinka kitudieteillä nopeasti on muka saatu pysyvä tulos, sanon sen, että hyvä niin. MUTTA jos 92-93% prosenttia EI saa painoa pysymään saavutetussa tuloksessa, miksi edes "mainostaa" noin huonoja kikkoja?! Ei se yksi pääskynen jne...
Lisäksi epäilen että monet noista poikkeustapauksista ovat vielä nuoria, ja jos ylläpitoaika on vain vuosi kaksi, se on lyhyt aika elämässä ja ylläreitä on tulossa"
Lyhyellä aikavälillä on mahdotonta sanoa, että tuleeko se paino takaisin. Jos pari vuotta pystyy pitämään painon kohdallaan, mitä sen jälkeen?
Siksi miksi en mainosta kitudiettejä myöskään on se, että ne toimii ehkä kerran kunnolla. Keholla on se mystinen muisti, niin todennäköistä on myös että keho reagoi toiseen ja kolmanteen kitudiettiin pistämällä entistä nopeammin säästöliekin päälle, kun tietää että "nyt alko nälänhätä". Keho muistaa lisäksi maksimipainon johon on elämässään päässyt ja yrittää aina päästä siihen takaisin! Joten siksi ei kannata antaa painon pullahtaa isoihin lukemiin ajattelemalla että "kohtahan mä aloitan kuitenkin sen nälkäkuurin".
Siksi enemmin tai myöhemmin on pakko ruveta järkevään painonhallintaan, joten miksi et aloittaisi jo tänään?
Kun kerran opettelee kunnolla painonhallinnan menetelmät, siinä on evästä loppuelämäksi.
Kuten neiti Ex-xl neuvoi, nouset vaa'alle silloin tällöin ja jos paino alkaa nousta, niin puutut asiaan 2-3 kilon kohdalla. Nopea reagointi pitää paniikin poissa.
Aina välillä voi laskea uudestaan energiantarpeensa ja sopeutua siihen.
Kyllä tähän ihan tavallisella kaupunkilaisjärjellä pystyy.
Lueskelepa vaikka tota www.kutri.net sivustoa, siellä on ihan perusjuttua ja apuvälineitä.