Tämä voi tuntua turhamaiselta ja typerältä, mutta vaikka suhteessani kaikki on hyvin tunnen, että poikaystäväni ei huomioi minua tarpeeksi. Minusta tuntuu siltä, että jokaisen halauksen hän haluaisi johtavan seksiin. Eikä hän ikinä järjestä romanttisia juttuja minulle, vaikka minä kyllä hänelle.
Jos poikaystäväni "kokkaa" niin minun pitää olla vieressä ja auttaa häntä. Hän ei ikinä tee ruokaa minulle vaan aina minun on autettava häntä. Ja silti hän sanoo tehneensä ruoan ja sen jälkeen pyytää minua tiskaamaan sen johdosta.
Kaipaisin elämääni romantiikkaa ja hiukan edes pieniä yllätyksiä. Tuntuu pahalta pyytää poikaystävältä niitä, koska silloin se ei olisi hänestä lähtöisin eikä hän haluaisi hemmotella minua vaan tekisi jotain mitä pyydän vain siksi, että pyydän.
Aina kun näen onnellisia pariskuntia kävelemässä käsi kädessä tai suutelemassa mietin, miksi ei meilläkin olisi niin ihanaa. ja aina, kun elokuvassa poika tekee tytölle pienenkin kauniin eleen, kuten antaa kukan tai avaa oven liikutun.
Rakastan poikaystävääni paljon, mutta miten minun tulisi olla. Onko aivan tyhmää haaveilla tällaisia, vaikka kaikki on pääosin hyvin. Jostain syystä romantiikan puute suhteessamme tekee minut onnettomaksi ja apeaksi.
Jos poikaystäväni "kokkaa" niin minun pitää olla vieressä ja auttaa häntä. Hän ei ikinä tee ruokaa minulle vaan aina minun on autettava häntä. Ja silti hän sanoo tehneensä ruoan ja sen jälkeen pyytää minua tiskaamaan sen johdosta.
Kaipaisin elämääni romantiikkaa ja hiukan edes pieniä yllätyksiä. Tuntuu pahalta pyytää poikaystävältä niitä, koska silloin se ei olisi hänestä lähtöisin eikä hän haluaisi hemmotella minua vaan tekisi jotain mitä pyydän vain siksi, että pyydän.
Aina kun näen onnellisia pariskuntia kävelemässä käsi kädessä tai suutelemassa mietin, miksi ei meilläkin olisi niin ihanaa. ja aina, kun elokuvassa poika tekee tytölle pienenkin kauniin eleen, kuten antaa kukan tai avaa oven liikutun.
Rakastan poikaystävääni paljon, mutta miten minun tulisi olla. Onko aivan tyhmää haaveilla tällaisia, vaikka kaikki on pääosin hyvin. Jostain syystä romantiikan puute suhteessamme tekee minut onnettomaksi ja apeaksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei sellaisia miehiä ole varmaan olemassakaan tai ainakin harvassa tuntuu olevan jotka oma-aloitteisesti ymmärtäisivät romantiikan tärkeyden:( Siis sen että akka vieressä kukkii kun muistaa välillä tai vaikka usein helliä sanoin ja teoin! Ja ei sitä voi pyytää, menee maku. Miehet inhoaa vihjailua mutta joskus kun ne tajuaisi että naisen aloite romanttisiin höpinöihin tai tekoihin on puolitiehen vastaan tulemista eli nekin haluaa kuulla nättejä sanoja ja sen sellaista. Ja varsinkin toisen aloitteesta.
Mutta hei, jos se sun mies näyttää tykkäämisen muuten ni eikös se riitä! Kun ei ketään voi pakottaa, sit ne ahdistuu ja senhän tietää mihin se johtaa. Parempi kun ei odota mitään niin saattaa joskus yllättyä. Ei sille vaan voi mitään että romanttiset on harvassa ja sit niissä on ehkä joku muu paha vika jota ei jaksa.
Miehet jotka luki tän ketjun.. kipsin kapsin kukkakauppaan ja lirkuttelemaan omalle kullalle ja huomaatte mitä saatte aikaan. Ja naiset jotka heti epäilee pahan teosta lirkutusten kera kukkakimpun tuovaa miestä niin oma moka, ei varmaan tuo toiste.
..voi olla hyvinkin kaukana todellisuudesta ja se käsikkäin kävelevä pariskunta voi olla juuri riidellyt muhevasti/mies hakkaa sitä tms.
Tosiasia on, että parisuhdekin on vaan osa tätä elämää, eikä mitään "onnellisina elämänsä loppuun asti" -soopaa, mitä meille yritetään syöttää.
Jutteleppa miehellesi, kuinka tärkeää sinulle olisi saada pieniä huomionosoituksia; saattaahan olla, ettei hänellä ole aavistustakaan toiveistasi?