Olen vierestä seurannut paria kaveriani jotka ovat rakastuneet heppa ja koira tyttöön.
Koko ajan mennään mimmien harrastusten ehdoilla,pitää viedä ja hakea ja näyttelyt jne..
Mä olen tehnyt omat valintani ei kiitos.
Koko ajan mennään mimmien harrastusten ehdoilla,pitää viedä ja hakea ja näyttelyt jne..
Mä olen tehnyt omat valintani ei kiitos.
Vastaukset 17
Vanhimmat
sen sanon ettei koskaan enää.
Huomaa, että monesti se koira on hommattu eräänlaiseksi miehenkorvikkeeksi. On todella hirvittävää katsoa kouluttamatonta koiraa, joka ei ole hallinnassa ja joka "pomottaa" omistajaansa. Mihinkään et voi lähteä jos koira ei tule mukaan, jos koira näyttää väsyneeltä ei voi tehdä mitään, jos se on ollut päivällä yksin..sitä on raahattava mukana vaikka väkisin, jos se ei syö päivään, sitä lähdetään viemään lääkäriin jne..
Ihmettelen myös muotiin tullutta ilmiötä, että todella nuorilla tytöillä on heti vanhempien helmasta muutettua hommattu helvetin isoja koiria. Huvittava seurata kouluttamattoman Dobermanninkin ulkoilutusta..siinä on ohikulkijoidenkin henki vaarassa.
myöskin että ei ikinä! hevoset on ihan kamalia ja koiristakin suurinosa hirveitä. yksi tuttavani (poika) rakastui heppatyttöön ja aloitti ratsastuksen (WTF?) tyttöystävänsä pyynnöstä. heillä ei ollut eikä ilmeisesti nytkään ole juuri muuta yhteistä aikaa kun tallilla vietetty aika. huoh.
edelliseen. itse elelen sinkkuna ja olisin valmis viettämään aikaa tulevan poikaystäväni kanssa. kaikki miehet vaan tuntuvat seurustelevan juuri noitten eläinhullujen kanssa, jotka rakastavat aina lemmikkiään enemmän kuin poikaystäväänsä. ja mitä olen jutellut tällaisten onnettomien poikaystävien kanssa he TODELLA ovat ärtyneitä tyttöystävänsä harrastuksen viemästä ajasta.
tuttu nainen on koiraharrastaja ja kertoi heidän miesten, jotka tukee, ajaa, noutaa pitävän sillointällöin yhteisiä sauna- ym. iltoja.
Ja kyseiset illat ovat todella vauhdikkaita.
Toki se ei tarkoita, että jokaisen koiraharrastajan kumppani olisi niin hyvin järjestäytynyt.
niin monenlaisia: on niitä jotka harrastavat muutaman kerran viikossa jolloin harrastus ei vie mitään parisuhteelta: ei tarvitse kuskata tai muutakaan. Tämä pari tuntia viikossa on omaa aikaa myös toiselle osapuolelle: hän voi harrastaa omia juttujaan tai tavata ystäviään.
Eläinten kanssa touhuavat ovat yleensä potentiaalisia kumppaneita: on terveelliset elämäntavat ulkoillen ja liikkuen ja heillä on muutakin elämässä kuin parisuhde ja se oma kumppani.
itse harrastan kulttuuria. mieheni voi joskus itse niin halutessaan osallistua harrastukseeni (esim leffa/teatteri/joku live keikka) mutta hän voi olla myös osallistumatta jolloin hänellä on omaa aikaa. tottakai jokainen terve parisuhde kaipaa omaa aikaa ja omia harrastuksia mutta nyt oli kyse lemmikeistä jotka vaan jostain syystä vievät omistajiensa sydämen ja täten haittaavat myös parisuhdetta. tällainen harrastus on myös säännöllinen (esim kerran päivässä tallille) eikä rutiinista voi joustaa koska kyseessä on kuitenkin elävä olento jota tulee hoitaa. itse voin päättää koska haluan "toteuttaa" harrastustani. huippu kilpaurheilijoilla varmasti sama ongelma kun eläinharrastajilla.
käyn muuten myös salilla vähintään kerran viikossa, sen lisäksi lenkkeilen mieheni kanssa. enkö ole potentiaalinen kumppani? eivätkö elämäntapani oli muka terveelliset?
puhutaan vain eläinten harrastajista. Anteeksi, tarkoitin myös musiikin harrastajia jne. Kunhan ihmisellä on jotakin omaakin elämässään eikä ainoastaan parisuhde. Itse käyn tallilla 1-2 kertaa viikossa ratsastamassa ja tämä ei todellakaan ole mieheltäni pois. Ei kaikilla ole omaa hevosta joka on jokapäivä ruokittava, hyvin harvalla itseasiassa. Urheilun/eläinten harrastaminenhan ei sulje pois kulttuuriharrastuksia vai mitä. Tässä nyt ei ole ihan siitä kyse. Itsekkin harrastan balettia ja käyn oopperassa.HUOKAUS.
Lemmikit on monelle miestä tärkeämpiä.
minulla sen verran kokemusta asiasta!kasvoimme yhteen ihanan ihmisen kanssa ja olin jotaki 16 kun tutustuimme ja aloimme viettään yhteistä aikaa.elimme onnellisina kunnes olin jotakin 28v.sen jlk mailma meni nurin kun hankimme hevosen puolisolleni.joka aamu heräsin yksin kun hän oli jo lähteny"hevosteleen"kävi kerran päivässä sisällä pikasesti syömässä jonka jälkeen näin hänet illalla myöhään kun sattui saapumaan hevosilta tai hepo ystäviltään!sitä lännen meininkiä!!kun katselin sitä 2v pistin pakosta pisteen sille helvetille ja ainaiselle yksinololle!siinä meni kaunis yhteinen rakkaus tarin ihan hevon perseeseen!!m32
Toivottavasti olet selvinnyt hatutuksesta.
Suhteen eteen pitää tehdä töitä. Tämä voi pitää sisällään mm. yhteiset harrastukset. Oletteko yhtään ajatelleet, että teidän kaverinne VIIHTYVÄT tallilla ja tapaavat siellä mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä jopa? Ehkä he ovat huomanneet, kuinka monipuolinen ja tehokas harrastus hevostelu on, ja ovat siksi ajautuneet tallille?
Itse olen harrastanut hevosia 22 vuotta, ja yhtään suhdetta ei siihen ole kaatunut. Nykyisen mieheni halusin sillä perusteella, että hän antaa arvoa ja aikaa harrastuksilleni, ja minä teen samoin hänelle. Yllättävän paljon sitä aikaa toiselle riittää, vaikka kilpailen ja treenaan aktiivisesti omalla hevosella. Kun toisen kanssa on hyvä ja heppo olla, niin tallihommatkin sujuu nopeammin.:)
En minä miestä harrastamiseen tarvitse, enkä kumppaniani pakota tallille, mutta usein mies lähtee ihan mielellään. Sitäpaitsi meidän tallillamme on todella paljon miehiä harrastamassa, joten siksi miehinen kynnys ei meillä ole kovin korkea.:P
Huonoja kokemuksia täälläkin. Yhdistelmä koira&nainen on monta kertaa koitunut epäonneksi..
Sinänsä harrastus on aina hyvä olla, ja esim hevosharrasteessa varmasti on puolensa, samoin vaikkapa ajokoira, suojelukoira ym toiminnassa.
Täällä kaupungissa nuorten (opiskelija)neitojen kanssa se todellisuus vaan on sitten sitä että koira on oravannäköinen otus joka asuu sohvalla. Moni nainen rakentaa elämänsä täysin sen otuksen varaan, ja voipi olla vielä sänkykaverinakin. Siihen kun yrittää mies tunkea, niin ennen tai myöhemmin tulee konflikti, ja se on mies joka häviää..
Naisen lemmikki on miehelle täysin ylimääräinen vaiva.
Esim maalla ei koiranpito perheen jatkeena olisi mikään ongelma, päinvastoin. Ja tasapuolisuuden nimissä on huomioitava, että miehellä voi yhtälailla olla jokin aikaavievä harraste. Mielestäni suurempia ongelmia tulee, jos sen harrasteen oletetaan olevan "perheenjäsenenä" iholla 24/7...
Ensinnäkin, kiitos päivän nauruille! Hekotin täällä melkein vedet silmissä kun luin ton kuvauksen tuntemiesi nuorten naisten koirista :D
Sitten toiseksi, pientä asenteellisuutta olin havaitsevinani tosta kirjoituksestasi. Vai olisi suojelu- tai metsästyskoira sopivampi koirakaveriksi kuin pieni seurakoira? Tiedätkös, että sellainen HARRASTUSkoira veisi sen tyttöystävän aikaa paljon paljon enemmän kuin se sohvalla nököttävä seurakoira, joka ei ilmeisesti muuta kuvauksesi perusteella vaadi kuin päivän lenkit ja seuraa sohvalle. Sitä HARRASTUSkoiraa kun pitäisi treenata säännöllisesti ja sen lisäksi se vaatii jo pelkkien työkoiraominaisuuksiensa takia paljon enemmän aktiviteetteja kuin se pieni seurasesse, joten sen koiran kanssa pitäisi puuhailla muutakin päivässä kuin perinteiset lenkit.
Suojelukoira saattaisi olla myös erittäin, no , suojelevainen omistajansa suhteen ja voisi olla, että sen neidon sänkyyn et noin vain kiipeäisikään mikäli koira olisi asiasta eri mieltä ;) Että kannattaisi olla ihan vaan tyytyväinen siihen, että suurimmalla osalla nuorista naisista on kotona ihan vaan seurakoiria harrastekavereina eikä mitään järeämmän kaliiberin rekkuja.
kierrän koiranaiset kaukaa... En vihaa koiria, mutta jos kaikki aika menee koiriin ( ja hevonperseisiin), niin jotain on vialla. Parisuhteen eteen PITÄÄ tehdä töitä. Naiset se muuten tarkoitaa sitä, että miehellekin pitää jäädä aikaa. Jos ei niin sitten olisi parempi pysyä ikisinkkuna, eikä puhua paskaa ... elätellä suuria lupauksia ... rikkoa toisen sydän.
Koko ikäni olen harrastanut koiria, niin kuin vanhempanikin. Heidän seurassaan, joka on metsästyskoiriin panostava seura, on hyvin paljon 20-40 vuotiaita miehiä, joiden aika suurimmaksi osaksi menee koiraa kouluttaessa ja sen kanssa metsästäessä tai muussa oheistoiminnassa. En sanoisi että naiset ovat pelkkiä koiriin keskittyviä olentoja, miehilläkin tuntuu menevän aikaa nelijalkaisiin. Seuran miesten vaimot vitsailivatkin hankkivansa "syksysedän", joka tulisi miesten lähdettyä syksyllä lappiin metsälle tulisi viihdyttämään yksin jääneitä vaimoja. Kuitenkin koira on harrastus siinä missä mikä muu tahansa, ja vie yhtä vähän ja paljon aikaa kuin urheilu tms. ihan oman mielen mukaan.
miten tyyppi käyttäytyy eläinten kanssa... omansa tai muiden. en ottaisi kumppania, jota sen oma koira/hevonen pelkää...