Olen tavannut elämäni miehen 2001. Nyt olemme molemmat kohta 30v. Aika pitkälti ensimmäisestä tapaamisesta meillä on ollut vispilänkauppaa, mutta emme ole kuitenkaan seurustelleet. Maailman parasta seksiä olen häneltä saanut ja ihania iltoja olemme viettäneet yhdessä. Itse kypsyin kuitenkin aikanaan siihen, että suhde ei koskaan edennyt pidemmälle. Miehellä oli kipeitä muistoja edellisestä suhteesta eikä hän kyennyt sitoutumaan. Löysin toisen miehen 2005. Olimme yhdessä 3,5 vuotta. Kun aloitin seurustelun tämän uuden miehen kanssa oli tämä ensimmäinen mies ymmärtänyt samoihin aikoihin, että haluaa oikeasti minut ja vain minut. Päätin kuitenkin jatkaa uutta suhdettani. Suhde loppui ja pitkän mietinnän jälkeen otin yhteyttä tähän vanhaan rakkauteeni. Hän oli todella iloinen yhteydenotostani ja kertoi sen myös minulle. Hän kertoi myös että aikaisemmin meillä on ollut ihanaa, mutta väärä ajoitus on pilannut sen. Tämä ensimmäinen rakkauteni ei ole koskaan ollut kova pitämään yhteyksiä, mutta tiedän taas hyvän miespuolisen ystäväni kautta ettei tällä ensimmäisellä rakkaudellani ole oikein naisia ollut. Eikä ole edelleenkään. Olemme vihdoin nyt tavanneet 1,5 viikkoa sitten. Vietimme ihanan yön yhdessä ja tiedän että se mies on minua varten edelleen. Kukaan, koskaan ei ole vienyt jalkoja altani sillä tavalla. Nyt pelkään että rakastun häneen uudelleen todella nopeasti (tai oikeastaan olen rakastanut häntä jo 8 vuotta).
Asioita hankaloittaa se, että minulla on yhteistä omaisuutta edellisen mieheni kanssa.
Tähän elämäni mieheen olen ollut sen verran yhteydessä tapaamisemme jälkeen, että tiedämme molemmat, että molemmille jäi hyvä olo tapaamisestamme.
Miten etenen jatkossa etten pilaa mitään? Koska voin ehdottaa seuraavaa tapaamista? Tiedän että mies odottaa ehdotusta minulta koska ei ole ihan selvillä edellisen suhteeni tilasta. Olen eronnut ja totaalisen eronnut olenkin. Minulla on kaikki mielenkiinto uudessa miehessä. Haluan vain edetä rauhallisesti ettei hän ahdistu. Itse olen aika nopeasti syttyvää tyyppiä ja hieman pelottaa että ahdistan hänet nurkkaan ellen tarkkaan mieti siirtojani. En halua pilata tätä.
Asumme lisäksi eri kaupungeissa (välimatka on kuitenkin suht. lyhyt).
Eli hän saattaa miettiä sitä, että voimmeko olla yhdessä vaikka asumme eri paikkakunnilla. Lisäksi hän saattaa olla edelleen loukkaantunut siitä että valitsin aikoinaan hänen sijastaan toisen miehen (juuri silloin kun hän olisi ollut halukas antamaan meille mahdollisuuden). Mutta uskoisin että hän ymmärtää etten enää jaksanut sitä ettei suhde edennyt pidemmälle. Pelkkä seksisuhde meillä ei kuitenkaan ollut. Mies on kerran itkenyt edessäni sitä että olen ollut hänelle ihana ja silti hän on kohdellut minua huonosti. Eli tiedän, että hänellä on ollut aina tunteita minua kohtaan. En tiedä ovatko hänen tunteensa sammuneet välillä. Minun ei koskaan ja nyt minulla on mahdollisuus saada se mitä olen aina halunnut.
Asioita hankaloittaa se, että minulla on yhteistä omaisuutta edellisen mieheni kanssa.
Tähän elämäni mieheen olen ollut sen verran yhteydessä tapaamisemme jälkeen, että tiedämme molemmat, että molemmille jäi hyvä olo tapaamisestamme.
Miten etenen jatkossa etten pilaa mitään? Koska voin ehdottaa seuraavaa tapaamista? Tiedän että mies odottaa ehdotusta minulta koska ei ole ihan selvillä edellisen suhteeni tilasta. Olen eronnut ja totaalisen eronnut olenkin. Minulla on kaikki mielenkiinto uudessa miehessä. Haluan vain edetä rauhallisesti ettei hän ahdistu. Itse olen aika nopeasti syttyvää tyyppiä ja hieman pelottaa että ahdistan hänet nurkkaan ellen tarkkaan mieti siirtojani. En halua pilata tätä.
Asumme lisäksi eri kaupungeissa (välimatka on kuitenkin suht. lyhyt).
Eli hän saattaa miettiä sitä, että voimmeko olla yhdessä vaikka asumme eri paikkakunnilla. Lisäksi hän saattaa olla edelleen loukkaantunut siitä että valitsin aikoinaan hänen sijastaan toisen miehen (juuri silloin kun hän olisi ollut halukas antamaan meille mahdollisuuden). Mutta uskoisin että hän ymmärtää etten enää jaksanut sitä ettei suhde edennyt pidemmälle. Pelkkä seksisuhde meillä ei kuitenkaan ollut. Mies on kerran itkenyt edessäni sitä että olen ollut hänelle ihana ja silti hän on kohdellut minua huonosti. Eli tiedän, että hänellä on ollut aina tunteita minua kohtaan. En tiedä ovatko hänen tunteensa sammuneet välillä. Minun ei koskaan ja nyt minulla on mahdollisuus saada se mitä olen aina halunnut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinun ihannemiehelläsi ei siis _koskaan_ ole ollut mitään vakavaa? Ei ole asunut yhdessä naisen kanssa, ei seurustellut vuosia?
Minkälaiset eväät tämmöisellä kaverilla on kestävään parisuhteeseen?
No siis jos et ole häneen yhteyttä pitänyt niin et voi tietää että onko hän edelleen tuo sama elämäsi mies. Joten älä itse hyppää liian nopeasti hommaan mukaan vaan anna tilanteen edetä omalla painollaan. Kysyt että milloin voit ehdottaa seuraavaa tapaamista. No siis kai sitä nyt kerran viikossa voi vaikka tavata (tai useammin jos molemmista siltä tuntuu). Aika epämääräistä joo :) Mutta siis mitä pelkäät hommassa pilaavasi? Pelkäät saavasi liialla innokkuudellasi hänet juoksemaan karkuun? No siihen auttaa se että kerrot että erosi on selvä ja että hänkin saa ottaa sinuun yhteyttä jos haluaa. Silloin hän myös voi ottaa sitä yhteyttä ja vastuuta siirtyy myös hänelle. Vai?
koskaan viestinyt sinulle kiinnostuksestaan? Ei elämä ole kuin satua, joskus tosin voi tuntua siltä.
Prinsessa ruususet, tuhkimot, liisa ihmemaassa... olisi uskomaton sattuma tuollainen rakkaustarina. Sp/txt viestintää voi käyttää, jos ujostuttaa. Aina voi uneksia jostain postista, ja elää siinä haaveessa että hän sinua muistaisi. Odottavan aika on pitkä, puhelimen tuijotusta, postien selailua...
puhelet asiaa. On tämä mies kyllä viestinyt kiinnostuksestaan mutta kyllä asiat ovat toden totta junnanneet vain paikoillaan.
Ehkä olisi syytä unohtaa tämä kolmekymppinen poikanen.
Kiitokset kaikille vastauksista!
jos jotain on tullakseen ja fiiliksiä riittää, ei ole merkitystä entisillä, ei ajoituksilla, ei millään. Ainahan ne on vääriä, on väärä aika, paikka, kaikki mahdollinen, syitä riittää, jos tarvii tekosyyn.
En usko hätäpäissään lämmiteltyihin asioihin, ei ihmiset lopulta muutu. Voihan niitä tunteitakin olla, mutta järki saa olla päässä, ettei lähde ruokkimaan vanhoja juttuja, joista ei ole koskaan tullakseen mitään.
Kunhan on pitänyt sun kanssa joskus hauskaa. Et ole ollut sen arvoinen silloinkaan, et hän olis viitsinyt välittää sun tunteista, ei se ole muuttunut nytkään mihinkään.
En usko sellaiseen "suhde ei etene" soopaan, silloin ei yksinkertaisesti kiinnosta tarpeeksi. Varmasti jossain välissä sitä kokeilee, että voisko tästä tulla jotakin, ja yleensä tulee, jos halutaan. Ei ole mitään suhde ei etene-ongelmaa jos kiinnostaa, silloin jaksaa pitempäänkin, eikä ryntäile hakeen viihdytystä muualta saman tien. Mut kun ei kiinnosta tarpeeks, haetaan sit se huvi muualta ja ei se silloinkaan ollut pätkääkään sua ajatellen huomaavaista.