Tutkija: Väkivalta kouluissa voidaan estää ilmapiiriä muuttamalla
26.1.2009 0:04
A A Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
Washington. Miksi murrosikäinen nuori hyökkää omaan kouluunsa ja tappaa niin monta kuin suinkin ehtii ja sitten vielä itsensäkin?
Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi, kertoo houstonilainen psykiatrian professori Stuart W. Twemlow.
Twemlow on auttanut Yhdysvaltain liittovaltion poliisia FBI:ta ymmärtämään amerikkalaisia kouluampumisia.
Torstaina texasilaisen Baylor College of Medicine -korkeakoulun professori yrittää auttaa suomalaisia ymmärtämään omia kouluampumisiaan opetusministeriön ja Helsingin Sanomien seminaarissa. Aiheena on koulujen turvallisuus.
Twemlow naurahtaa ajatukselle, että hän toisi mukanaan opaskirjan, jonka lukemalla suomalaiset voisivat välttää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat.
Hän sanoo, että murhat ja varsinkin koulusurmat ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi millään varmuudella ennakoida. Vaikka tekoja on ollut liiaksikin asti, Yhdysvalloissa kymmeniä, niistä kertynyt tieto on vajavaista, "vaikutelmallista".
Hyvin monella on väkivaltaisia fantasioita tai mielenterveysongelmia, mutta harvoin ne purkautuvat henkirikoksina. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain kolme henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti.
Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu, että koulusurmaaja on usein ollut aivan tavallinen tai hyväkin oppilas. Hän on usein tavallisesta perheestä, eikä viinan ja huumeiden kanssa ole ollut ongelmia.
Toisaalta surmaaja on usein vihjannut tulevasta teostaan. Ongelma on, ettei vihjeitä ole luettu oikein tai ajoissa.
Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa. Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.
"On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu", asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo.
Hänen mukaansa ilmaston muuttaminen on aikaa vievää, mutta melko halpaa. Koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.
Päämääränä on arvioida meneillään olevat valtataistelut ja laatia ohjelma niiden kitkemiseksi.
"On pystyttävä puhumaan asioista, joista yleensä vaietaan. Kuten opettajien harjoittamasta kiusaamisesta, se on huomattavan yleistä."
Missä on YYA (Yhteistyö, ystävyys ja avunantosopimus) niin opettajien,vanhempien ja oppilaiden yhteinen päämäärä: ketään ei jätetä yksin. Kristillisen perusarvojen puuttuessa lapsi ei välttämättä uskalla tuoda asioitaan niin ylempien tahojen kuin ystävien ja vanhempien tietoon ja lasten tulisi saada koulussa tehdä tiimityötä yhdessä kehittäen tasa-arvoa koulussa työskentelyyn sekä heidän tulisi saada kehittää ja vahvistaa omia taitojaan.
26.1.2009 0:04
A A Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
Washington. Miksi murrosikäinen nuori hyökkää omaan kouluunsa ja tappaa niin monta kuin suinkin ehtii ja sitten vielä itsensäkin?
Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi, kertoo houstonilainen psykiatrian professori Stuart W. Twemlow.
Twemlow on auttanut Yhdysvaltain liittovaltion poliisia FBI:ta ymmärtämään amerikkalaisia kouluampumisia.
Torstaina texasilaisen Baylor College of Medicine -korkeakoulun professori yrittää auttaa suomalaisia ymmärtämään omia kouluampumisiaan opetusministeriön ja Helsingin Sanomien seminaarissa. Aiheena on koulujen turvallisuus.
Twemlow naurahtaa ajatukselle, että hän toisi mukanaan opaskirjan, jonka lukemalla suomalaiset voisivat välttää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat.
Hän sanoo, että murhat ja varsinkin koulusurmat ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi millään varmuudella ennakoida. Vaikka tekoja on ollut liiaksikin asti, Yhdysvalloissa kymmeniä, niistä kertynyt tieto on vajavaista, "vaikutelmallista".
Hyvin monella on väkivaltaisia fantasioita tai mielenterveysongelmia, mutta harvoin ne purkautuvat henkirikoksina. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain kolme henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti.
Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu, että koulusurmaaja on usein ollut aivan tavallinen tai hyväkin oppilas. Hän on usein tavallisesta perheestä, eikä viinan ja huumeiden kanssa ole ollut ongelmia.
Toisaalta surmaaja on usein vihjannut tulevasta teostaan. Ongelma on, ettei vihjeitä ole luettu oikein tai ajoissa.
Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa. Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.
"On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu", asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo.
Hänen mukaansa ilmaston muuttaminen on aikaa vievää, mutta melko halpaa. Koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.
Päämääränä on arvioida meneillään olevat valtataistelut ja laatia ohjelma niiden kitkemiseksi.
"On pystyttävä puhumaan asioista, joista yleensä vaietaan. Kuten opettajien harjoittamasta kiusaamisesta, se on huomattavan yleistä."
Missä on YYA (Yhteistyö, ystävyys ja avunantosopimus) niin opettajien,vanhempien ja oppilaiden yhteinen päämäärä: ketään ei jätetä yksin. Kristillisen perusarvojen puuttuessa lapsi ei välttämättä uskalla tuoda asioitaan niin ylempien tahojen kuin ystävien ja vanhempien tietoon ja lasten tulisi saada koulussa tehdä tiimityötä yhdessä kehittäen tasa-arvoa koulussa työskentelyyn sekä heidän tulisi saada kehittää ja vahvistaa omia taitojaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Perimmäinen kysymys kuitenkin lienee, mistä lapsen/nuoren paha olo on alunperin lähtöisin?
Muutoksen tulee lähteä pahan olon alkupisteestä, sitä muuttamalla. Lapset valtiolle ensin, sitten voimme löytää syyn yhteiskunnan rakenteista.
Kun perustan perheen, olen itse siitä vastuussa, millaisessa kasvuilmastossa lapseni kasvaa. Olen myös vastuussa siitä, miten lapseni kaikkine herkkyyksineen selviää maailmassa. Ulkopuoliset voivat olla tukemassa tekemääni, eivät minun puolestani sitä tekemässä.
Ja sitä paitsi, lasteni kasvatus on niin tärkeä asia, että en sitä hennoisi antaa muille, tukea saavat, kyllä.
Vain minulla on täysi vastuu lapseni kasvatuksesta enkä suostu luovuttamaan sitä muille. Auttaa ja neuvoa saa, jos joku huomaa, että pieleen menee. Mutta lupaa kysymättä ei saa sekaantua! Eikä kukaan ole sekaantunutkaan ja hyvä niin - ei ilmeisesti ole ollut tarvetta. :)
kristillisiä perusarvojasi toteutetaan tällä hetkellä mm. Palestiinassa. Oikein voimalla vedetään vääräuskoista kuonoon.
aluetta, jossa ovat juutalaiset ja muslimit vastakkain?
Missä ne kristityt ovat siellä?
ainakaan ala sortumaan siihen, että väität jotakuta lähi-idästä lähtöisin olevaa suuntausta, lahkoa tai alalahkoa yhtään sen kummemmaksi kuin muutkaan ovat.
Miten on mahdollista, että aina kaikkeen asialliseen keskusteluun joku alkaa vääntämään politiikkaa tai uskontoa mukaan.
Ei palestiinalaisilla tai juutalaisilla tai kristityillä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Kristityn perusarvot ovat jotain aivan muuta - voit tietenkin vääntää nekin vaikka miksi, jos haluat. Mutta älä viitsi vetää keskustelua asiattomille linjoille.
käyttäisin sanaparin "kriitilliset perusarvot" tilalla vaikkapa "sivisyneen maan perusarvoja" tms. Kristunuskon historia on turhan verinen huolimatta sen näennäisistä arvoista käydäkseen mallista oikein millekään, paitsi ehkä juuri toisin uskovien alistamiseen.
Muutenhan keskustelun avaava kirjoitus oli ihan asiaa.
Ovat ne ns pisatulokset joilla päivää paistatellaan Suomen koululaitoksessa.
Totuus on että se tietomäärä koulu pystyy lapsille opettamaan ( leikki-ikäisille ) on niin naurettavan pieni, että ei ole mitään perusteita riistää oikeutta lapsuuteen.
Koko ajattelun on muututtava, lähtökohdaksi otettava kouluissa ulkoluvun sijasta, joka jäänne esihistorialliselta aikakaudelta, se että koulut keskittyvät näennäisten tulosten sijaan opettamaan lapsille sosiaalisia taitoja HUOM toisen huomioon ottamisen ja kunnioittamisen taitoja.
Kuin myuös kouluttamaan määrätietoisesti hankkimaan tietoa itse eli oppimaan omin avuin ja iloitsemaan oivaltamisen ilosta.
Se ihmislapsen suurin ilo sytyy siitä että oivaltaa jonkun jutun itse hankitun tiedon avulla.