Miksi mies säilyttää valokuvia vanhoista naissuhteistaan yöpöytänsä laatikossa..? Löysin puolivahingossa nämä kuvat: yhdet oli otettu ennen seurusteluamme, muut sen aikana. kaikki olivat neutraaleja eli ihan norm. valokuvia, joten en tiedä mitä ne tarkoittavat: ihastuksia, tuttavuuksia, vanhoja tyttökavereita? Olemme seurustelleet jo 4 vuotta ja asumme yhdessä. Kaikki on ollut hyvin ja olemme onnellisia yhdessä. Joten miksi hän säilyttää noita kuvia ja mihin tarkoitukseen?? Kokemusta vastaavasta??
epämääräisiä valokuvia
hannah
122141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Monilla on vanhojen heilojen kuvia tai kirjeitä talessa salaisessa kenkälaatikossa vaatehuoneen ylähyllä. Kai niitä säilytetään muistona vaikka vanhoille päiville, niitä voisi vaikka lueskella sitten eläkepäivillä kun oma pulisokin on kuollut...
Itse jouduin hävittämään kyseisen "aarrelaatikon", kun se tuntui olevan ylivoimaisen vaikea pala puolisolle. Aina kyseli että mitä kirjeissä lukee yms.
Joskus 16-vuotiaana silloisella poikaystävälläni oli lompakossa exänsä kuva! Se aina esitteli, "kato, miten nätti tää Jaana (vai mikä nyt olikaan) on" Arvatkaas kuin kauan se suhde kesti:D naureskelin aika pikkasen jälkeenpäin.. Tosin tää ei nyt oo ihan sama asia.
kaikki mahdolliset kuvat tallella vanhoista heiloistaan ja reissuista. Minusta nämä ovat hänen persoonansa rakennuspalikoita ja kyllä ihmiselle pitää muistot sallia.
Minusta se kertoo vain huonosta itsetunnosta jos kumppanin pitäisi "formatoida" kaikki tapahtumat elämästään ennen sinua. Minusta se pääasia on se, että hän on nyt sinun kanssasi eikä niiden entisten.
Eri asia sitte on jos saa kuunnella jotain "xxx sentään osas blaablaa ja se sitte oli komee ja blaablaa" koko ajan tai niitä kuvia katsellaan aina nukkumaan mennessä huokaillen.
Ne kuvat oli exällä jossai lootassa päiväkirjojensa kanssa ja minusta ihan hänen yksityisaluettaan.
Itse puolestani hävitin koko aiemman mieshistoriikkini, kun suhteeni nykyiseeni muuttui vakavaksi. Tein sen täysin vapaaehtoisesti ja oma-alotteisesti. Muistan oman menneisyyteni muutenkin ilman, että tarvitsen siihen tavaroita/kuvia/kirjeitä muistin avuksi. Minun taholtani se oli viesti kumppanilleni, että en haikaile menneitä tai vaali muistoja menneistä ja että olen täydellisen sitoutunut häneen.
Hänellä ei niin kutsuttua "aarrearkkua" ole, ainakaan tietääkseni, ja jos hänellä olisi, niin se olisi hänen oma asiansa mitä sille tekee. Minä en pakottaisi sitä hävittämään, vaikka sitä luultavasti toivoisinkin. Tietäisin, että hänellä ei ole tarvetta palata haaveilemaan menneistä vaan hänen on hyvä nyt.
Vaikka menneisyys on aina osa meitä niin silti minusta sitä on turha raahata mukanaan uusiin suhteisiin konkreettisesti valokuvien yms. muodossa.
Hävitin oman "aarrelaatikon" vapaaehtoisesti kun menimme naimisiin. Istuin yhden illan saunan kiukaan vieressä ja lueskelin kirjeitä, jotka sitten nakkasin palamaan. Halusin elää vain nykyistä suhdetta takertumatta mitenkään menneeseen. Ajattelin niiden oikeiden muistojen olevan kuitenkin päässäni ja jos joku sieltä vuosien varrella putoaa on se vain merkki siitä, että hän ei ollut elämässäni muistojen arvoinen. Entinen elämä oli vain minua varten,enkä todellakaan halua esimerkiksi lasten sitä löytävän kirjeiden ja kuvien välityksellä. Kysykööt joskus, jos haluavat.
Poikaystäväni esitteli jossain bileissä vanhoja valokuvia joissa oli mukana tietenkin myös ex. Eikä mitään "neutraaleja" kuvia, vaan halailua ja suukottelua.
Sanoin heti, että minun puolestani sama mitä niille tekee, mutta suhde ei jatku jos ne tämän katon alle jäävät.
Pyysi anteeksi ja sanoi unohtaneensa kuvat eikä ajatellut asiaa minun kannaltani.
Itse tein saman jutun heti suhteen alussa, että hävitin muistot. Mihin niitä tarvii, jos on löytänyt sen oikean?
Kyllähän nuo vaikeilta tuntuvat nuo exät!Itselläni löytyy muutamia kuvia existä,mutta enpä noita erityisemmin ihaile.Joskus jotain etsiessäni niitä sattuu eteen,ja kyllähän se aina muistoja herättää,mutta ei niistä varmaankaan vaaraa ole nykysuhteelle.Kaikilla on oikeus säilyttää muistoja!
Itse ainakin säilytän kuvat vanhoista tyttöystävistäni. Joukossa on jopa alastonkuvia ja kuvia seksistä. Olen tottakai luvannut exälleni tuhota kuvat suhteen päätyttyä, mutta salaa olen ne silti säilyttänyt. Ne eivät ole minulle mitään haikailukuvia menneisyydestä tai mitään eroottista viihdettä. Ne ovat jollain asteella "ranking-lista" elämästäni. Voi katsoa mitä kaikkea on saanut valloitettua ja nostaa omaa pienen pientä egoaan, tai jotain ;) Kuvia en koskaan näytä kenellekään, en kavereille tai nykyisille tyttöystävilleni. Ne kertovat minulle "etten ole ihan turha jätkä" ja saavat oikeasti itsetuntoa nousemaan. Vähän tyyliin että sitähän saa kenet haluaa ;) Ja kyllä siinä tulee niin "äijä-olo" kun katselee laatikossaan vajaata paria kymmentä tyttöä, joista jokaisen on omistanut joskus... Että näin minulla umpihullulla...
Voi, voi, voi! Päänsilityksiä sinä tarvitsisit, ressukka.
Ihmisiä ei voi omistaa.
Minä jouduin hävittämään kaikki kirjeet ja kuvat exästäni poikaystäväni takia. Nämä olivat hälle ylitse pääsemätön asia. En kyllä sinäänsä ymmärrä miksi. Exä kun oli minulle kuitenkin yksi parhaista ystävistäni. Eri asia olisi jos kuvia olisi kaikista miehistä joiden kanssa olen vähänkin hengannut ja jos kuvat olisivat olleet jotain suutelukuvia. Mutta kuvat oli ihan normaaleja ja kirjeetkään ei mitään rakkauskirjeitä. Jouduin myös täysin laittamaan ystävyyssuhteeni poikki exääni mustasukkaisuuden takia. Toisaalta se sattuu minuun, koska tuo exä oli kuitenkin erittäin hyvä ystäväni. Olimme seurustelleet kolme vuotta ja siinä vaiheessa suhteen poikki menosta oli jo vuosi, kun jouduin kuvat ja kirjeet hävittämään. Minä olin vielä ollut se osapuoli joka oli laittanut poikki. Kyllä poikaystävällänikin on kuvia joissa on hänen nuoruuden ihastuksia ja "seurustelukumppaneita". Eikä nuo minua haittaa!! Se että ne pitäisi hävittää kertoisi MINUN heikosta itsetunnosta. Toisaalta olisin halunnut säilyttää kirjeet ja kuvat exästäni muistona siitä kuinka hauskaa meillä oli yhdessä KAVEREINA ihan niin kuin kenen tahansa muun kaverin kanssa, mutta koska poikaystäväni on minulle tärkeämpi kuin nuo "muistot" niin hävitin ne ihan suosiolla.
Ihan sama asia kuin jos säilyttäisi mitä tahansa valokuvia. Mukavaahan sitä on joskus palata ajassa taaksepäin ja muistella mitä kaikkea on tullut tehtyä elämässä. Tässä ei ole MITÄÄN väärää. Säilyttävät ihmiset vastaavasti kuvia esim. lapsuuden kavereista vaikka eivät olisi tunteneet näitä vuosikausiin.
Hieman erikoista tietysti jos mies pitää niitä kuvia yöpöydän laatikossa piilossa eikä valokuva-albumissa muiden kuvien joukossa. Jos asia häiritsee, osta miehellesi vaikka lahjaksi kunnollinen albumi näitä kuvia varten. Sen voi sitten työntää hyllyyn pölyttymään ja asia on näin loppuun käsitelty.:)