Eduskuntavaaleja käydään suuren rahan voimalla. Kansan syvistä riveistä kauaksi edenneet kansanedustajaehdokkaat voivat käyttää satojatuhansia markkoja pelkkään vaalimainontaan. He voivat järjestää viihdetilaisuuksia, joissa kansalla on hauskaa. He saavat ihmiset hetkeksi unohtamaan työpaineensa tai työttömyytensä, tyhjät lompakkonsa ja vähenevän sosiaaliturvansa. He tunkevat kuviaan sisään postiluukuista tai hymyilevät lehtien sivuilla tyhjänpäiväisten iskulauseittensa vierellä. He saattavat luvata mitä tahansa, mutta eivät lupaa ainoata todellista vaihtoehtoa, eroa EU:sta.
He haluavat, että Suomen kansa elää edelleenkin valhemaailmassa, jossa ei ole vaihtoehtoa markkinavoimien määräysvallalle. He haluavat lisää rahaa ja valtaa. EU ja suurpääomapiirit ovat heidän rahasamponsa. Niille he ovat kiitollisuudenvelassa tultuaan valituiksi. Niiden etuja he ajavat. Äänestäjiensä he haluavat uskovan, että EU tukee lähes kaikkia suomalaisia suurella rahalla, kunhan nämä vain anovat tukiaisia. Sitä he eivät kerro mistä EU saa rahansa kaikkiin tukiaisiin ja lisäksi vielä todella kalliin järjestelmänsä ylläpitoon, tuhansien ihmisten huippupalkkoihin, kaikkeen loistoon ja ylellisyyteen.
EU-puolueet eivät ole todellisia vaihtoehtoja
Hallitsevien puolueiden ja ns. pääoppositiopuolueen vaihtoehdot ovat EU-järjestelmän sisällä. Ne ovat pienten asioiden vaihtoehtoja, jotka eivät kyseenalaista EU:n oikeutta määrätä maamme laeista, talous- ja rahapolitiikan pelisäännöistä, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai yhteiskuntapolitiikasta. Suomalaisten itsensä päätettäviksi jää vain vähäisiä asioita, eikä aina niitäkään. Olemmehan kaikki nähneet millaisiin naurettavuuksiin EU menee päättäessään aivan pienistäkin asioistamme.
Hallitsevien puolueiden kannanotoista kerrotaan lehdistössä suurin otsikoin. Televisio- ja radio-ohjelmat märehtivät niitä edestakaisin, mutta samalla ne vaikenevat todellisesta vaihtoehdosta tai hukuttavat sen uutis- tai viihdetulvansa paljouteen. Suuria puolueita mainostetaan teettämällä niiden hyväksi sellaisia gallupkyselyjä, joissa ei ole tarkoituskaan mitata muuta kuin niiden keskinäistä suosituimmuusjärjestystä tai niiden mahdollisten presidenttiehdokkaitten suosiota.
Osa maamme väestöstä ei seuraa politiikkaa joko siksi että se ei kiinnosta tai siksi, että se on menettänyt uskonsa näihin rötösherroihin ja -rouviin, jotka vähän väliä hyppäävät otsikoihin uusien petosten tai muun moraalittomuuden vuoksi.
Toinen osa maamme väestöstä taas on tuudittautunut siihen, uskoon, että nyt kaikki on hyvin, kun Neuvostoliitto on romahtanut ja olemme päässeet lännen leiriin, meillä on oma eduskunta, hallitus, presidentti ja vielä edustus EU:ssakin. Suurimpien tiedotusvälineiden antaman informaation varassa näistä ruususen unista ei ole helppo herätäkään ennen kuin vieraan vallan kahleet alkavat tuntua omissa nilkoissakin.
Nykyinen eduskunta ei edusta kansaa vaan EU:ta
Mitä iloa meillä on eduskunnasta, joka ei edusta kansaa vaan EU:ta? Nykyisen eduskunnan suuri enemmistö on vajonnut niin syvälle, että se asettaa EU:n säädökset jopa maamme perustuslain yläpuolelle huolimatta maamme EU- ja EMU-liittymispäätösten perustuslainvastaisesta toteuttamistavasta. Määräyksensä kansanedustajien enemmistö ottaa puoluejohtajilta, jotka puolestaan tuntevat suurpääomapiirien tarpeet.
Mitä iloa meillä on hallituksesta, joka tottelee niin ikään EU:n määräyksiä? Vähäistä valtaansa EU:n neuvostossa se käyttää ajatellen lähinnä ylikansallisen suurpääoman etuja. Suomalaisten enemmistön se ajaa surutta ahdinkoon, jos se tarvitsee rahaa esim. sotaleluihinsa. Meillä on myös presidentti, joka on ottanut tehtäväkseen kiertää maailmaa ja pitää hauskaa maksoi mitä maksoi. Edustajillamme EU-parlamentissa ei juuri ole valtaa, mutta suuret palkat ja kulukorvaukset heillä on siitä huolimatta, ovathan he EU:n palveluksessa.
EU:n komissiossa meillä ei ole edustajaa. Erkki Liikanen edustaa vain eurooppalaisen suurpääoman etuja. Sirkka Hämäläinenkin on tehnyt parhaansa vakuuttaakseen maailmalle, ettei hän ei aja Suomen etuja huolimatta ylisuuresta varhaiseläkkeestään.
VSL edustaa vain äänestäjiään
Vapaan Suomen Liiton kansanedustajehdokkailla ei ole rikkaita sponsoreita. Eduskunnassa he edustaisivat vain äänestäjiään. Moni heistä on pienipalkkainen tai työtön. He ovat itse kokeneet mitä on olla syrjäytynyt tai syrjäytetty ellei muuten niin puolue-elämässä ainakin. Heillä ei ehkä ole näkyvää vaalikampanjaa eikä tiedotusvälineiden suosiota, mutta heillä on vaihtoehto koko tämän vuosikymmenen jatkuneelle kansan kurjistamisohjelmalle. He eivät ota käskyjä EU:lta, vaan ovat sitoutuneet pyrkimään siitä eroon, itsenäiseen hyvinvointivaltioon takaisin.
Vapaan Suomen Liiton ehdokkaat eivät ole sidoksissa edes puoluekuriin, vaan ainaoastaan perustuslakiin ja omaantuntoonsa. Heidän vaihtoehtonsa on todellinen, ei näennäinen. Vapaan Suomen Liitolle annettu ääni ei mene hukkaan. Se ääni kertoo joka tapauksessa päättäjille, että heihin ja EU:n määräysvaltaan ei olla tyytyväisiä.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
He haluavat, että Suomen kansa elää edelleenkin valhemaailmassa, jossa ei ole vaihtoehtoa markkinavoimien määräysvallalle. He haluavat lisää rahaa ja valtaa. EU ja suurpääomapiirit ovat heidän rahasamponsa. Niille he ovat kiitollisuudenvelassa tultuaan valituiksi. Niiden etuja he ajavat. Äänestäjiensä he haluavat uskovan, että EU tukee lähes kaikkia suomalaisia suurella rahalla, kunhan nämä vain anovat tukiaisia. Sitä he eivät kerro mistä EU saa rahansa kaikkiin tukiaisiin ja lisäksi vielä todella kalliin järjestelmänsä ylläpitoon, tuhansien ihmisten huippupalkkoihin, kaikkeen loistoon ja ylellisyyteen.
EU-puolueet eivät ole todellisia vaihtoehtoja
Hallitsevien puolueiden ja ns. pääoppositiopuolueen vaihtoehdot ovat EU-järjestelmän sisällä. Ne ovat pienten asioiden vaihtoehtoja, jotka eivät kyseenalaista EU:n oikeutta määrätä maamme laeista, talous- ja rahapolitiikan pelisäännöistä, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai yhteiskuntapolitiikasta. Suomalaisten itsensä päätettäviksi jää vain vähäisiä asioita, eikä aina niitäkään. Olemmehan kaikki nähneet millaisiin naurettavuuksiin EU menee päättäessään aivan pienistäkin asioistamme.
Hallitsevien puolueiden kannanotoista kerrotaan lehdistössä suurin otsikoin. Televisio- ja radio-ohjelmat märehtivät niitä edestakaisin, mutta samalla ne vaikenevat todellisesta vaihtoehdosta tai hukuttavat sen uutis- tai viihdetulvansa paljouteen. Suuria puolueita mainostetaan teettämällä niiden hyväksi sellaisia gallupkyselyjä, joissa ei ole tarkoituskaan mitata muuta kuin niiden keskinäistä suosituimmuusjärjestystä tai niiden mahdollisten presidenttiehdokkaitten suosiota.
Osa maamme väestöstä ei seuraa politiikkaa joko siksi että se ei kiinnosta tai siksi, että se on menettänyt uskonsa näihin rötösherroihin ja -rouviin, jotka vähän väliä hyppäävät otsikoihin uusien petosten tai muun moraalittomuuden vuoksi.
Toinen osa maamme väestöstä taas on tuudittautunut siihen, uskoon, että nyt kaikki on hyvin, kun Neuvostoliitto on romahtanut ja olemme päässeet lännen leiriin, meillä on oma eduskunta, hallitus, presidentti ja vielä edustus EU:ssakin. Suurimpien tiedotusvälineiden antaman informaation varassa näistä ruususen unista ei ole helppo herätäkään ennen kuin vieraan vallan kahleet alkavat tuntua omissa nilkoissakin.
Nykyinen eduskunta ei edusta kansaa vaan EU:ta
Mitä iloa meillä on eduskunnasta, joka ei edusta kansaa vaan EU:ta? Nykyisen eduskunnan suuri enemmistö on vajonnut niin syvälle, että se asettaa EU:n säädökset jopa maamme perustuslain yläpuolelle huolimatta maamme EU- ja EMU-liittymispäätösten perustuslainvastaisesta toteuttamistavasta. Määräyksensä kansanedustajien enemmistö ottaa puoluejohtajilta, jotka puolestaan tuntevat suurpääomapiirien tarpeet.
Mitä iloa meillä on hallituksesta, joka tottelee niin ikään EU:n määräyksiä? Vähäistä valtaansa EU:n neuvostossa se käyttää ajatellen lähinnä ylikansallisen suurpääoman etuja. Suomalaisten enemmistön se ajaa surutta ahdinkoon, jos se tarvitsee rahaa esim. sotaleluihinsa. Meillä on myös presidentti, joka on ottanut tehtäväkseen kiertää maailmaa ja pitää hauskaa maksoi mitä maksoi. Edustajillamme EU-parlamentissa ei juuri ole valtaa, mutta suuret palkat ja kulukorvaukset heillä on siitä huolimatta, ovathan he EU:n palveluksessa.
EU:n komissiossa meillä ei ole edustajaa. Erkki Liikanen edustaa vain eurooppalaisen suurpääoman etuja. Sirkka Hämäläinenkin on tehnyt parhaansa vakuuttaakseen maailmalle, ettei hän ei aja Suomen etuja huolimatta ylisuuresta varhaiseläkkeestään.
VSL edustaa vain äänestäjiään
Vapaan Suomen Liiton kansanedustajehdokkailla ei ole rikkaita sponsoreita. Eduskunnassa he edustaisivat vain äänestäjiään. Moni heistä on pienipalkkainen tai työtön. He ovat itse kokeneet mitä on olla syrjäytynyt tai syrjäytetty ellei muuten niin puolue-elämässä ainakin. Heillä ei ehkä ole näkyvää vaalikampanjaa eikä tiedotusvälineiden suosiota, mutta heillä on vaihtoehto koko tämän vuosikymmenen jatkuneelle kansan kurjistamisohjelmalle. He eivät ota käskyjä EU:lta, vaan ovat sitoutuneet pyrkimään siitä eroon, itsenäiseen hyvinvointivaltioon takaisin.
Vapaan Suomen Liiton ehdokkaat eivät ole sidoksissa edes puoluekuriin, vaan ainaoastaan perustuslakiin ja omaantuntoonsa. Heidän vaihtoehtonsa on todellinen, ei näennäinen. Vapaan Suomen Liitolle annettu ääni ei mene hukkaan. Se ääni kertoo joka tapauksessa päättäjille, että heihin ja EU:n määräysvaltaan ei olla tyytyväisiä.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.