tapasin miehen jonka kanssa tulen hyvin toimeen ja meillä on paljon yhteistä. hän vaikuttaa olevan kiinnostunut minusta. ilmeni kuitenkin, että meillä on ikäeroa 10 vuotta. hän luulee minua vanhemmaksi mitä oikeasti olen. hän säikähti vähän kun kerroin olevani nuorempi mitä hän luuli. siltikin valehtin miehelle olevani pari vuotta oikeaa ikääni vanhempi ja nyt tuntuu pahalta... pakko minun on ikäni kuitenkin kertoa jossain vaiheessa. hänen suhtautumisensa kuitenkin pelottaa.
eli miten miehet suhtautuvat ikäeroon? pitävätkö miehet itseään nuoremmista, vanhemmista vai samanikäisistä naisista? onko iällä oikeastaan merkitystä?
eli miten miehet suhtautuvat ikäeroon? pitävätkö miehet itseään nuoremmista, vanhemmista vai samanikäisistä naisista? onko iällä oikeastaan merkitystä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eiköhän se mies tuon vielä niele....
olet?
Jos olet lähellä 20 ja mies 30 niin sitä voi säikähtää hieman.
Sano nyt ihmeessä hänelle mikä oikea ikäsi on koska se paljastuu.
Se mikä miestä huolettaa on että ihmiset usein ovat ikäerosta johtuen erilaisessa elämäntilanteissa ja vaikkapa alle parikymppisen naisen joka käy vaikka lukiota tapailu lähes 30 miehelle voi olla vähän sellainen omituinen kokemus jo kavereiden kommenttien myötä.
Iällä on merkitystä ja tuo "se on vain numeroita" ei ole vain totta. Se ikäero vaikuttaa suhteeseen halusipa tai ei juuri erilaisten tottumusten ja kokemusten kautta.
hyvin arvattu tuo ikä. ikämme nimittäin ovat tuossa 20 ja 30 kieppeillä. se tässä juuri huoletta kun itse opiskelen ja hän käy töissä.
pakko se kai on kerätä rohkeutta ja kertoa, kävi miten kävi..
Olen saanut aikoinaan myös miettiä tarkkaan tätä ikäkysymystä. Olen aina ollut sitä mieltä,että ikä on vain numeroita,ja ystäväpiiriinikin on kuulunut (ja kuuluu) hyvin monen ikäisiä. Itseäni tuo ikäkysymys kuitenkin alkoi myös mietityttää tuossa noin vuosi sitten,kun lähennyimme itseäni tuon reilut kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa (tuolloin olin itse hieman yli parikymppinen,hän yli kolmenkymmenen) Emme kumpikaan nähneet ikäeroamme ongelmana,ja tunnettuamme toisemme tuttavina jo hyvän aikaa tiesimme myös välillämme olevan henkisellä tasolla jotain erityistä. Itseäni askarruttivat kuitenkin käytännön asiat (ei niinkään edes elämäntilanteisiin liittyvät asiat kuten hänen halunsa perustaa perhe lähivuosina,haluan sitä nimittäin mahdollisesti itsekin),olemme nimittäin yhä esimerkiksi taloudellisesti hyvin eri tasolla.Hän on vakituisessa työssä,itse opiskelen...
Emme kuitenkaan antaneet noiden asioiden mennä tunteidemme edelle. Saimme hyvin erilaista vastaanottoa tilanteellemme... Osa tutuistamme järkyttyi hieman tai ei vain ymmärtänyt suhdettamme,mutta onneksi löytyi myös niitä jotka kannustivat meitä ja osasivat olla onnellisia puolestamme! :) Emme välittäneet negatiivisesta "palautteesta",rakkaus on kuitenkin tärkeintä(ja onnellinen se joka sitä löytää)-mitä siitä jos osapuolet eivät satukaan olemaan saman ikäisiä! (tietysti molempien täytyy olla sinut tuon ikäeron kanssa,mutta ainakaan meidän suhteessa koemme molemmat olevamme tasa-arvoisia-siis jos tuota taloudellista puolta ei oteta huomioon-eikä kukaan ikäeroamme edes tajua ellei se tule puheeksi :)
Sinuna antaisin siis ainakin mahdollisuuden teille. Keskustele Hänen kanssaan ja puikaa yhdessä läpi tuntemuksianne,aloittakaa tutustuminen vaikka ihan vähitellen ja katsokaa minne se vie. Ehkä siitä ei tule mitään,mutta voi hyvin myös olla että juuri Hän onkin jotain erityistä... En halua ainakaan itse katua mitään tekemättä jättämääni.
Onnea matkaan! :)
Eikä rakkaus kestä kaikkea.
"Hän onkin jotain erityistä..."
Naisten unelmointia. Hän on vain päälle kymmenen vuotta vanhempi mies joka on kiinnostunut nuoresta naisen alusta. Onpas tosi yllättävää...
Vaikka suhde ei kestäisi ikäeroa,ja vaikka mies tosiaan vain haluaisi nuorta naista niin se ei tarkoita että aina olisi näin! Tällaisistakin lähtökohdista VOI alkaa (en siis tarkoita että välttämättä alkaisi) merkityksellinen,pitkäikäinen ja hyvä suhde siinä missä muistakin!
En olisi antamatta siihen mahdollisuutta pelkän ikäeron takia...
kerro ihmeessä totuus. ainoastaan se ratkaisee asian. se ie auta yhtään ko. asiaa mitä miehet yleensä asiasta ajattelee
Ite olen 29 ja vedän rajan 23... (Realistina olen tunnustanut itselleni että olen babyface ja tulen aina näyttämään 5-10v nuoremmalta mitä olen.)
Joten se pari vuotta jonka olet valehdellut olis minulle ei/joo raja.
Mulle on pari tyttöö valehdellu ikänsä ylemmäks enkä ole heille siittä mitenkään katkera. Esteenä on ollut heidän nuori ikänsä ja he ovat poistaneet esteen ainoalla mahdollisella keinolla muuttaa todellisuutta.
Kerro sitten kun täytät 25-26v tai kun eka muksu on 1v.
noin 35v naiset iskee tällä hetkellä kuin metrinen halko. Itse olen siis 26v. Harmittavaa sinänsä että näiden naisten kanssa tuskin syntyy mitään vakavampaa mutta ehkä sitä hetken aikaa jaksaa pitää hauskaa. Naiset ovat kylläkin lyömässä varsin hanakasti palloa jalkaan ja omimassa itselleen. Mielestäni tuollainen vähän vanhempi nainen ja nuori rakastaja asetelma on ainoa mitä lähtisin hakemaan tuollaisesta asetelmasta vaikka näyttää sitä että jotkut onnistuvan saamaan ihan vakaviakin suhteita aikaan jopa hieman suuremmallakin ikäerolla.