olen ilmeisesti masenutunut. Tai ainakin luulen niin ku en jaksa pitää keneenkään yhteyttä yhtään, toisin kuin aiemmin olin jatkuvasti kaikkiin yhteyksis todella todella paljon ja muutenkin sosiaalinen. nyt ei vain kiinnosta pennin vertaa, vaan tekis mieli panna mese, känny, ym millä mut sais kiinni niin pois. Mut harrrastuksissa käyn edelleen täysin sielun voimin. Vai olisiko toi masennuksen tilalla sittenkin vain väsymys ja kyllästyminen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, jota ennen tein erittäin paljon? M27
elämäni ensimmäisen
kerran..?
6187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
etten millään jaksaisi pitää ihmisiin yhteyttä. Musta se on vain kyllästymistä, mieli ilmoittaa, että nyt pitää keksiä jotain uutta. Tosin minä en ole koskaan ollut kauhean sosiaalinen.
Kirjoitan ihan tosissani siltä varalta, että apua tarvitset. Millaisia harrastuksia on, eli voitko mennä liikunta- musiikki- ym. kavereiden kanssa muuallekin kuin kyseisen harrastuksen pariin, jos sinulla on heidän kanssaan mitään muuta yhteistä? Useammalla ihmisellä on käynyt siten, että vanhat kaverit ovat muuttaneet työpaikkojen tms. perässä pois. Helpottaako puhelimen tai netin käyttö tilannettasi?
Tällä hetkellä on laskuvarjohyppy, taistelulajia, nyrkkeilyä, metsästystä, lumilautailu, matkustus (enimmäkseen suomen sisällä, jonkin verran ulkomailla), kuntosali, lenkkeily. Sillon tällöin värikuulasotaa ja keilausta. Vielä olen aloittamassa laitesukelluksen ja kalliokiipeilyn lisäks lähitulevaisuudessa.
Aika paljon tulee liikuttua kyseisten ihmisten kans paikkakunnalla jossa asun yöelämässä ja muutenkin kun aikaa vain sattuu olemaan. Tosin aikaa on vain vkl ja silloinkin saatan mennä jonnekin päin suomea. Tunnen joka kaupungista porukkaa ja siellä taas juhlitaan aina. Lisäksi tutustun jatkuvasti uusiin ihmisiin ja kaikki aina vaati viettämään aikaa kaikkien kans. Jopa suuttuvat osa siitä kun en ole pitänyt yhteyttä vähään aikaan. Ei vain ole aikaa.. Nyt on vain ollut viimeiset 2-3kk sillai etten ole jaksanut olla kenenkään kans juurikaan missään tekemisissä harrastusten ulkopuolella. Kotiin kun pääsen iltamyöhäsellä niin tuntuu et vihdoinkin saan olla rauhassa ja toivon aina ettei kukaan soittelisi tai laittaisi viestiä. Viestiin vastailen yleensä viikon viivästyksellä.. On myös se et olen oikeastaan myös pelimies, mut sekin puoli on nyt jäissä kun ei enään kiinnosta iskeäkään ketään tai jallittaa muuten vaan ketään. Yks syy on sekin kun lama iski niin menetin työpaikkani. Kyl se pientä murhetta on tuonut, et miten laskuni nyt maksan, mut en mie siitä mitään paineita ole ottanut kuitenkaan. Enkä ole tästä kellekään (edes parhaille kavereillenikaan) kertonut, vaan aina esittänyt kaiken olevan edelleen mallillaan kuin mitään ei olisi. Sillä oikeestaan tänne kirjoitin alunperin.. Niin ja itse olen ollut se joka yleensä vaihtaa aina asuinpaikkaa ja ollaan nähty vanhojen kavereideni kans kyl ihan kiitettävästi senkin jälkeen.
Tilaasi masennukseksi. Ehkä olet sosiaalisesti ylirasittunut. Lisäksi sinulla on nyt ylimääräistä stressiä ja se lyhentää sietokykyä.
Luultavasti korjaantuu itsekseen ajan kuluessa, mutta seuraa tilannetta.
jo viikon lomaa pelkästään luettuani läpi kaikki noi aktiviteetit. Huh.
vain on sellainen vaihe, jolloin viihdyt paremmin yksiksesi (joillakuilla tämä on ihan pysyväkin olotila). Olennaista on se mitä tunnet ollessasi vain omassa seurassasi, ei se että sinun jotenkin pitäisi pitää yhteyksiä ihmisiin, jos et vuorovaikutuksesta nyt syystä tai toisesta mitään iloa saa.