Miksi halit ei kiinnosta?

Naisilla tuo läheisyydentarve on havaintojeni mukaan nopeasti ohi menevää ja seurausta lähinnä pitkäaikaisesta sinkkuudesta jona aikana läheisyyttä kaivataan, mutta seurustelun alettua läheisyydentarve lopahtaa hyvin nopeasti.

Naiset kaipaavat omaa aikaa ja yksinäisyyttä, mutta miehet sen sijaan tarvitsevat läheisyyttä myös suhteessa ollessaan yhtä paljon kuin hengittämistä, vedenjuontia, yms. tavallisia päivittäisiä asioita.

...minulla on kaltaisesi mies. Tarvitsen tosi paljon hellyyttä. En ole koskaan ollut mitenkään romanttinen enkä hellyydenkipeä ennen kuin tapasin nykyisen kumppanini. Hänen lähellään olen halunnut olla aina riesaksi asti.:D Hieromisesta mieheni ei pidä, mutta joskus tämän ilon suo kyllä minulle. Hän tykkää pitää minua pajon kainalossaan ja koskettelee paljon.

Joillekin hellyys ei vain ole luonnollista, sillä toiset tarvitsevat enemmän tilaa. Joillain se on taas merkki siitä, ettei kumppani ole oikea. Tai ehkä hänellä on muuta ajateltavaa nyt?

kaikki se mitä lapsena ja nuorempana kuvittelin, että naiset tuntevat ja haluavat rakkautta, läheisyyttä, perhettä, lapsia, olla yhdessä jne.
Mutta olenkin saanut huomata, että kaikki on mennyt päälaelleen, miehet ovatkin niitä jotka tuntevat aitoa rakkautta, haluavat perustaa perheen ja saada lapsia, haluavat läheisyyttä ja olla yhdessä. Naiset ehkä alkuun nauttivat läheisyydestä mutta myöhemmin haluavat omaa aikaa ja paljon.
Mutta se ei tarkoita, etteikö tunteita olisi.
Seurusteluni erään todella aidon miehen kanssa on edennyt jo pitkälle mutta nyt jo kyselen itseltäni
kuinka jaksan kun hänen sanojen mukaan meidän täytyy olla aina yhdessä ja lähekkäin, kosketella ja näyttää tunteet, nähdä joka aika toistemme kasvot jne.
Se valmiiksi jo ahdistaa, mutta koska hän on niin kiltti ja aito ja kunnon mies, yritän tukahduttaa pelkoni liikaa sitomisesta.

meillä niin, että miestäni ei kiinnosta pussailut tai halailut sitten yhtään. Minua taas kiinnostaisi ja monet kerrat olen itkenyt tämän takia:(
Korkeintaan hän joskus töihin lähtiessä halaa, ja tuntuu että velvollisuudesta sekin.
On alkanut tympimään ja tuntumaan pahalta "itsensä tyrkyttäminen", kun olen halailemassa ja pusuja vaatimassa päivittäin jne...
En tiedä enää osaisinko edes suhtautua mieheen, joka oma-aloitteisesti koskisi ja suukottelisi. Olisin varmasti aluksi ihan ihmeissäni.... mutta kyllä haluaisin silti sellaista kokea.
Pelottaa jo, että jos tapaankin joskus jonkun toisen jolta saan kosketuksia... miten sitten käy.
Mieheni kyllä teoin osoittaa välittämistä, ja tykkään hänestä kyllä paljon muuten. Mutta miksi hän ei halua koskea.... voi kun tietäisi.

Uskokaa pois te halipulaa kärsivät, että sydämeen sattuu tällekin vähemmän läheisyyttä tarvitsevalle. Siitä syntyy jonkinmoinen syyllisyyden ja riittämättömyyden kierre, kun kertakaikkiaan ei vain pysty koko aikaa toisen läheisyydentarvetta tyydyttämään. Kumpa toinen voisi jotenkin sen asia käsittämään, ettei tovi omissa ajatuksissa tai tekemisissä ole rakkaudettomuutta vaan ehkäpä ehdoton edellytys sille, että on taas valmis antamaan ja vastaanottamaan sitä läheisyyttä. Auttaisiko halipulaista jos hän hankkisi vähän enemmän itselleen jotain mielenkiintoista harrastusta tms. jolloin toinenkin saisi luontevasti hetken sitä kipeästi kaipaamaansa omaa aikaa.

ovat puuterinaamamaisia, kivikasvoisia pölvästejä

Tässä onkin jo paljon hyviä mielipiteitä tullut, mutta jos vielä jotain pohdiskelen. Tuo haliminen jne. voi joillekin naisille viestiä siitä että sinulta puuttuu itsevarmuutta ja kykyä pärjätä ilman muita. Ei toki kaikille, mutta joillekin. Ja silloin jos vielä korostat sitä että tarvitset läheisyyttä (tai jopa että et pärjää ilman sitä) niin se vain pahentaa tilannetta...

Toisaalta tuo voi olla huolestuttavaakin jos hän ei koskaan halua olla yhdessä koska se kertoo jo siitä että hän haluaa ottaa etäisyyttä. Mutta voi toki olla että tuossa on kyse ihan vain hänen luonteestaan eikä mistään ongelmasta suhteessa.

Mulla täysin sama ongelma. Olen nainen, ja haluaisin hirveästi suukotella ja olla lähekkäin, viettää aikaa kaksistaan ja tehdä kaikkea kivaa ym ym. mutta miestäni ei kiinnosta. AINA jos minä yritän tehdä jotain, niin ei saa häiritä tai on jotain muuta tärkeämpää. Niinä muutamina kertoina viikossa kun hän haluaa ainoastaan seksiä ja tulee silloin lepertelemään, niin asioiden pitäs sujua ja jos kieltäydyn niin hän suuttuu. Mun mielestä väärin, että se läheisyys on vain seksiä, kun voisi muutenkin olla lähekkäin jnejne. ja se on kans väärin, että mun haluilla ei ole merkitystä!

En tiedä osasinko selittää asian oikein mutta any way, miestäni ei kiinnosta hellittely.

Mutta toisin päin, mies ei halua että halaan ja suukotan häntä, vetäytyy pois eikä halua kosketuksia.

Seksiä hän haluaa ja sen annankin, mutta kuitenkin usein jää pahamieli kun en kelpaa muuhun kuin seksiin.

Minä olen sellainen "suukko-silitys-haliriippuvainen" ihminen ja haluan tulla halatuksi ja halata toisia, mutta mies ei niitä kaipaa.

Luulen että mies ei oikeasti tykkää musta niin paljookaan, olen vain hänelle ihminen jolta saa seksuaalisentyydytyksen.

oli totta niin minulla on sama ongelma-mieheni suhteen.

Surkeaa olla päivästä toiseen ilman läheisyyttä.