Täällä on aika usein kyselty miten lama tulee vaikuttamaan palstalaisten työtilanteeseen. KAIKKI työssäkäyvät palstalaiset ovat sitä mieltä että työpaikka pysyy. On kai pääteltävä että he ovat osanneet valita ammattinsa oikein. Suurin osa on siis hoitoalalla ja yksityisyrittäjät kauppaavat tuotteita jotka menevät pahimmassa hädässäkin kaupaksi. Onneksi olkoon!
Kaukaa viisaat palstalaiset
--ihaileva--
12548
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mä en kyllä ole missään vaiheessa ollut varma työpaikkani pysyvyydestä... Mutta se ei suinkaan ole murheistani suurin. Elämä joskus heittelee.
Muitakin aloja olemassa?
Minulta jos työt loppuvat niin se tarkoittaa melkein sitä et ihmisiltä loppuu pöydästä ruoka sekä muutkin elämälle tärkeät asiat.
mustaksi ja tulla väärillä papereilla maahan pakolaiseksi
kun hain kouluun ja pääsin vielä sisäänkin. Iha hyvä vaan, että töitä on vähä vähemmän, kerkeen opiskella, perheillä, parisuhteilla ja palstaillakin.
Minulla oli edellisen laman aikaan fiksu pomo. Se kertoi hyvissä ajoin syksyllä, että keväällä puolet porukasta joutuu lähtemään ja minä viimeksi tulleena olen taatusti siinä joukossa.
Niinpä minulla oli aikaa mennä valmennuskurssille ja hakea opiskelupaikka itselleni, vaikka alkuperäinen suunnitelmani oli pyrkiä vasta puolta vuotta tai vuotta myöhemmin. Opiskelut alkoivat tammikuussa ja helmikuussa entiset työkaverit olivat pakkolomalla.
Että hyvä tuuri, jota omatoimisuudella edesautoin.
Nelisen vuotta olin tätä opiskelua harkinnut ennen hakemista. Vajaa vuos sitten vaihdoin alaa ja eka kesä/syksy meni vähä opetellessa ja nyt tälle alalle on tulossa sekä valtion, että Eu:n elvytysrahaa aika paljon, ja korkeemmat tahot sanoo, että saatte varautua siihen, että ensi kesänä tehdään töitä enemmän kuin koskaan. En tiedä sitten kuinka toteutuu. Jos on töitä, ni sitte tehdään niitä, jos ei oo ni sitte tehdään jotain muuta.
mutta nyt kun olen kotona lapsen kanssa teen eri alan työtä iltatyönä. Osa-aikaisena tosin. Näyttäis kyllä siltä et tälläkin alalla riittää töitä. Laskin et ens syksynä ottaisin töitä vielä enemmän, mut pitäisin vielä lapsen pois tarhasta.
Se vaan et jos saan vielä lapsesta kotihoidontukea, voi veroprosentti kelatulon takia olla niin korkea et kannattaa pyytää jotenkin kelaa olemaan antamatta tukea vaikka lapsi olis kotona. Kotihoidontukihan on näin työssä käyvän miehen kanssa asuvalle alle 400 euroa. Ainakin Helsingissä.
Sinänsä hölmöä kun valtiolle maksaa paljon enemmän jos laitan lapsen tarhaan. Tyhmää sit vielä verotuksessa rankaista siitä et haluan tehdä töitä vaikka hoidan lasta kotona.
Miehenikin työpaikka näyttää suhteellisen pysyvältä. Edellisen laman aikaan olin lapsi, mut molemmat vanhemmat säilyttivät työnsä.
Eli tietysti ollaan onnekkaita ja olen hyvin kiitollinen tilanteestani. Viisaaksi en kehuisi itseäni...
äänessä ovatkin nytten hiljaa.
Ainiin eiväthän sosiaalipummit käy töissä oli lama tai ei.
on hienoa olla tällaisina aikoina.
Oman alan laitos on toimitunut jo useamman hallitsijan alaisuudessa. Mm. Ruotsin kuninkaan ja Venäjän tsaarin. Laitos on siis huomattavasti vanhempi kuin Suomen itsenäisyys, eikä se tähän ole loppumassa.
Ammatinvalinta oli täysin sattumaa.
nyt on halpoja asuntojakin taas tarjolla pois kuleksimasta
...
typeränä pikkutyttönä ammattia valitessani osasin aavistaa että työt ei lopu vaikka kuinka urakalla duunia tekis. Yks kun lähtee niin kaks tulee tilalle! Arvaa vituttaako!