Onko kukaan huomannut, että nainen on olevinaan tyhmempi kuin onkaan? Tunnustaako kukaan nainen sellaista miehelle?
Oletteko naiset koskaan sellaista harrastaneet?
Minä olen, vitsinä. Menee yllättävän usein täydestä... Mutta nyt olen tavannut miehen, jolle ei todellakaan tarvitse näytellä, vaan osaan tehdä itsestäni hölmön ihan aidosti. Ja se tuntuu aika kivalta.
Oletteko naiset koskaan sellaista harrastaneet?
Minä olen, vitsinä. Menee yllättävän usein täydestä... Mutta nyt olen tavannut miehen, jolle ei todellakaan tarvitse näytellä, vaan osaan tehdä itsestäni hölmön ihan aidosti. Ja se tuntuu aika kivalta.
Vastaukset 32
Vanhimmat
heeeeeiiiii, niinku miks?
No totta vitussa se pitää testata että kuin tyhmän jurpon kanssa sitä on tekemisissä. Jos kaikki menee läpi niin-
jos se luulee vieläkin tyhmemmäksi mitä on, niin se ottaa riskejä jos on ottaakseen. Esim. valehtelee tai yrittää kusettaa. Enkä mä tietenkään huomaa mitään, eeeeii toki.
sullahan tämä on oikein tarkoin mietitty strategia. Mutta palstaimagosi oot jo päästäny livahtamaan aika älykkääksi: täällä lie turha näytellä enää.
ei sitä nyt ihan heti kaikkea kerrota. Mieti ite; huomaat että jonkun puheissa on ristiriita tai jokin menee vähän oudosti. Jos sanot asiasta heti, se on varuillaan ja korjaa jälkensä. Parempi keskittyä muihin asioihin kuten sivusilmällä kyttäämiseen, niin sittenhän sen näkee, kummin on. Hyvä selitys vai huono selitys.
Jos tyypin haluaa listiä, on mielekkäämpää listiä se kiinnijäämisten sarjalla kuin surkealla epäilyllä.
Mut kyllä mä vaalin mun luontaista tyhmyyttä esmes tohtori tolosen ällipillereillä, jotka maksaa 88 euroo paketti.
on joskus, kun miehet pelkää jos nainen on älykäs
voiko siitä sitten sujuvasti siirtyä olemaan oma itsensä?
Kyllä mä oon voinut, mut mies parka on kyllä luikkinut karkuun
Ex-mies sanoi mulle et mä olen pelottavan älykäs
jotain pelottavaa siinä voi olla, todellakin. Vaan eihän sen oikean löytäminen ole muutenkaan kovin helppoa.
Ootko monesti kohdannu niitä, joita älykkyytesi ei pelottaisi?
mut mä luotan tähän arvioon, hän oli sentään yliopistossa oppinsa saanut :)
Muuten mut luokitellaan vaan ilkeäksi :)
kun saa olla luonnollisesti tyhmä silloin kun sille tarvetta on. Ei tarvi esittää mitään. Enpä silti vaadi mieheltäkään mitään kaikkitietävyyttä.
minusta on pelkästään positiivista jos mies myöntää, ettei tiedä jostain asiasta kaikkea. Tai peräti mitään. (Tai sitten se vaan näyttelee tyhmempää kuin onkaan...?)
läheisissä suhteissa vaan sellasten miesten kanssa, jotka ovat mua viisaampia kaikin tavoin, korkeammin koulutettuja tai ainakin rehdillä maalaisjärjellä varustettuja yksilöitä. Mä taas itse saatan tietää monista asioista jotain, teoriassa, mut käytäntöpuoli ei toimi ollenkaan. Maalaisjärkee mulla ei tunnu olevan lainkaan ja oon kateellinen ihmisille, joilla sitä on.
Mä oon siis tottunut siihen, et mies tietää..siltä voi kysyy, jollen itse tiedä tai osaa.. Sitä en sit tiedä, jos olisin suhteessa itseäni vielä tyhmemmän miehen kanssa. Eikai siinä muuten mitään, mut keneltä mä sit voisin kysyä neuvoa!? :D
juu, siinä olis kyllä petraamista itselläni, myönnän. Mutta sellaiset asiat oppii vain tekemällä ja elämällä.
Lainasin kerran miestuttuni mökkiä, jonne yritin sytyttää tulen leivinuuniin. En ole sellaista koskaan tehnyt ja minulla oli kyllä hänen kirjoittamat kirjalliset ohjeet. Ei onnistunut mulla, mutta hienot savut sain sisälle. Ja se mies sai todella hyvät naurut, kun sitten myöhemmin näki minun uuniin kasaamani puoliksi palaneen pikkurisukyhäelmän. Seuraavalla kerralla onnistuin sitten tuossakin touhussa, kun oli jo kokemusta ja vähän tarkennetut ohjeetkin.
viistoista vuotta, että yks nainen näytteli tyhmää, mutta mää erehdyin, ei se näytellyt.
olla minä :D
Ei sillä ollut häntää.
jollei sulla jo ole:) Mustakin jopa saa silmälasien kanssa oikeesti viisaan näköisen! Menee ihan täydestä...
tämä se vasta oli hyvä feikkaus... Mutta hyvä kun lopulta tajusit. ;)
käytä.
ittestäni liikoja luulevalta toimistoämmältä, joka luulee että postimerkkien liimaaminen on ura.
vuoden taukoja välillä....
puoli vuotta toivoin, että olisi feikkiä.
vaan huomannu.
ja kärsivällisyytesi ja toivosi on kyllä todella ihailtavaa. Ja saat hellän myötätuntoisia ajatuksiani osaksesi. Parempi onni ensi kerralla. Tai sitten käyt vähän vakoilemassa noita Gek-kon ylempänä antamia ohjeita, jotaka voisi ehkä miehillekin käydä.
vaikka sovittiin, ettei mitään salaisuuksia pidetä.
Ihmettelin kyllä aina niitä rusketusraitoja selässä.
sellanen tietää, että elämä on paljon helpompaa ilman turhaa vääntämistä.
Ja niin, tyhmäksi tekeytyvän, viisaan ja jopa tyhmän naisen kanssa pärjää, mut viisaaksi tekeytyvän naisen kanssa ei pärjää kuinkaan päin.
tuo turhan vääntämisen turhuus. Hyvin sanottu.
Eikä ne viisaaksi tekeytyvät miehetkään oikein mistään ole kotoisin.
Jos mä nyt sanon, että sä et ainakaan anna sellaista vaikutelmaa, että tekeytyisit viisaammaksi kuin olisitkaan, niin osaathan ottaa sen ihan kohteliaisuutena.
kyllä mä tapaan lähes kaiken kohteliaisuutena ottaa. :)
Mä olen yleensä niin laiska ja rationaalinen, etten jaksa haaskata aikaani esittämiseen.:D En yleensä pidä teeskentekijöistä ja tavanomaisimmin jos jossakin tyypissä on musta alunalkaenkin jotakin sellaista, etten hänen seurassaan kykene luontevasti oma itseni olemaan, valitsen jättää tyypin omaan arvoonsa. Mieluummin niin, kuin että pitäisi erikseen nähdä jotakin vaivaakin muunlaisen persoonan esittämiseen, kuin mitä on...
Kiinnostavan persoonan seurassa ei tarvitse esittää, kiinnostavat ihmiset ovat sellaisia.
Mitä tarkoitetaan "tyhmemmäksi tekeytymisellä"? Siinä yksi kysymys. Luulisi ainakin, että tyhmyys on yhdelle yhtä ja toiselle toista; vieläpä pitkälti motiiveista käsin. Yksi arvioi viisaudeksi sen, mitä toinen pitää typeryytenä. Jne, jne, jne. Loistava pariskunta (noin teoreettisessa mielessä vain, tietysti) saattaiskin olla sellainen, joka fuulais& feikkais & esittäis toisilleen minkä kerkeäis, ja molemmat kuvittelisivat oman älykkyytensä olevan kerrassaan ylimaallista toiseen nähden.:D Ai, jai sitä hetkeä, kun "romanssi" sitten kalahtaisi karille, nyyh.:(
Sillä tavoin olen kyllä joskus ( ja varmaan aika useinkin) "tekeytynyt tyhmemmäksi" miehille, että olen saattanut esittää kiinnostunutta jotakin sellaista miehen kertomaa ajankohtaista aihetta/ tarinaa kohtaan, jonka tiedän jo muuta kautta ja jonka olen jo kuullut. Kohteliaisuudesta, toki.;) Samaten jos joku on vilpittömän innostuneena kertonut mulle jostakin osakseen tulleesta kehusta, olen joskus saattanut nyökytellä, vaikka sisimmässäni tietäisinkin, että ei hei oikeesti ne kehut ihan paikkaansa pitäneet. Olen kehunut jonkun joukkuepelitaitoja, vaikka pitäisin henkilön taitoja korkeintaan keskinkertaisina. Jälleen kohteliaisuudesta.
Avuttomaksi heittäytymistä en harrasta kovin usein, koska en mielestäni ole erityisen hyvä siinä. Onhan se toki kivaa kuitenkin, kun mies ojentaa nenäliinan pyytämättä.;) Kohteliaisuuksia saa parhaiten osakseen olemalla esittämättä.
kun saa ja voi todellakin olla oma itsensä.
Lähinnä mulla oli mielessä sellainen, että joskus voi pitää vähän matalempaa profiilia tai jopa olla muka ymmärtämättä jotain juttua tai asiaa ihan vaan miehen kiusaksi, vaikka vallan hyvin tajuaa. Leikkimielistä pelaamista lähinnä siis.
Noita kohteliaisuusjuttuja toki tulee harrastettua, paitsi kehua en osaa, ellen todella tunne siihen aihetta.
"Lähinnä mulla oli mielessä sellainen, että joskus voi pitää vähän matalempaa profiilia tai jopa olla muka ymmärtämättä jotain juttua tai asiaa ihan vaan miehen kiusaksi, vaikka vallan hyvin tajuaa. Leikkimielistä pelaamista lähinnä siis."
No tuotahan nyt kaikki tekee, jonkin verran. Vasta siinä vaiheessa, jos ihmisellä on seurassa patologinen tarve manipuloida, kertoo se musta, hmh, joskus varmaan siitäkin, ettei se ihmisen oma kuvitelma henkilökohtaisesta sosiaalisesta älykkyydestä 'kenties' ihan pidä paikkaansa ja siihen viittasin sanoessani, etten jaksa esittää.;) Ymmärsin (ainakin noin suurin piirtein :D), että mitä sä aloituksellasi tarkoitit.
"Noita kohteliaisuusjuttuja toki tulee harrastettua, paitsi kehua en osaa, ellen todella tunne siihen aihetta."
Mä olen joskus kehunut esim. masentunutta ihmistä vähän vaikka ylisanoillakin, vaikkei siihen olisi ollut suoranaista aihettakaan... Kysymys on kuitenkin joskus "tuntemisestakin". Kuten säkin viittasit termiin, vrt. että "tunteeko aihetta kehua". Joskus tunteellakin ajattelu on viisasta, kyllä vain.;)
kyllähän minä olen tämän huomannut. Nuorena sitä vain ei meinannut uskoa todeksi, mutta kyllä se sitten vaan oli uskottava, kun omilla silmillä näki kerta toisensa jälkeen. Perä perään ja perään ..
ärsyttävä piirre, jos siitä jää kiinni. Jos siitä ei jää kiinni ni sillon se ei varmaan ärsytä :D
..eli sekin kysynee vähän taitoa.