siltä ajalta kun asutaan erillään, mutta ei ole vielä laitettu eroa vireille eikä tehty ositusta? Molemmillahan on omat kulunsa, toisella entisessä kodissä laina ja sähkö, toisella vuokra-asunnossaan vuokra, vesi ja sähkö. Miten näitä käsitellään sitten ositusta tehtäessä. Jos puoliso vaatisi minua osallistumaan yhdessä omistamamme talon lainakuluihin, niin olisiko minulla oikeus vaatia häneltä vuokraa talosta siltä ajalta kun hän yksin siinä asuu? Molempien asumiskulut ovat suunnilleen yhtä suuret.
Kuka maksaa lainanlyhennykset
mä vaan
163388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"olisiko minulla oikeus vaatia häneltä vuokraa talosta siltä ajalta kun hän yksin siinä asuu?"
Ei ole, mutta teillä on molemmilla oikeus asua siinä talossa. Lainaa lyhennätte molemmat sen sopimuksen mukaan, joka pankin kanssa on tehty.
molemmat olette vastuussa niin pankki voi jopa ottaa yksistään sinulta lainanmaksut jos ei toinen voi maksaa ja tietysti toisinpäinkin.
Ei ne pankissa ota huomioon sitä että miten olette asumisenne järjestäneet mutta heidän intressinsä on saada lainaamansa rahat takaisin korkojen kanssa.
ap varmaan tarkoitti että voiko vaatia jälkikäteen häneltä lainanmaksuja vaikka taloon jäänyt onkin maksanut niitä?
Olette siis naimisissa ja maksatte pankille kiinteistöstä lainanlyhennystä kuukausittain. Kirjoituksestasi ei käy ilmi seuraavia asioita: Onko asuntolaina molempien nimellä vai pelkästään toisen, onko kiinteistö molempien nimillä tai meneekö lainanlyhennys ns lainanhoitotililtä, johon molemmat ovat rahaa laittaneet tai meneekö lainanlyhennys vain esim miehesi tililtä.
Pankkia kiinnostaa vain se, mitä sopimuksessa lukee, eli jos sillä tilillä ei ole rahaa, niin joko yhden tai sitten muutaman maksumuistutuksen jälkeen pankki hakee käräjäoikeudelta kiinteistön lunastuslupaa (tai vastaavaa, just nyt en muista mikä sen virallinen nimi olikaan) ja ne henkilöt joiden nimet lukee lainasopimuksessa, maksavat kaikki kulut.
Jos sinä olet muuttanut pois teidän yhteisestä tai puheena olleesta kiinteistä, ei sinulla ole mahdollisuutta saada tai vaatia mitään ns vuokratuloja siltä kuka kiinteistöön on jäänyt. Perusteena on se, että olette vielä naimisissa, eli tehän asutte just siellä missä haluatte. Tilanne olisi toinen jos teillä olisi jo voimassa 2.vaihe erossanne. Silloin voisit vaatia asumishyödyn korvausta virallisen eron ekasta päivästä alkaen siihen asti kunnes ositusasiakirja allekirjoitetaan.
Pankkia ei todellakaan kiinnosta miten olette asumisenne järjestäneet, sehän on ihan teidän oma asianne. Teidän kannattaa muistaa ja varoa tietysti sitä, että ette meneteä luottotietojanne, koska sen jälkeen teidän molempien elämästänne tulee huomattavasti hankalampaa.
Toisin sanoen neuvoni teille on se, että miettikää vielä eroanne, eikö todellakaan ole mahdollisuutta jatkaa. Jos ei ole niin heti eropaperi käräjäoikeuden kansliaan ja sen jälkeen ositusta vaan tekemään. Muista se, että pankkihan voi tämän teidän eronne vuoksi joustaa lainanlyhennyksissä siten, että maksatte vain korot ja ositus sitten ratkaisee tulevat maksut tai sen mitä kiinteistölle tapahtuu: ottaako toinen sen hallintaan vai meneekö se myyntiin.
Sori vaan mutta on taas tyypillistä naista.. kuka maksaa mitä? Ja veikkaan että olet itse lähtenyt ja nyt haet vaan mahdollisuustta hakee vähän käteistä omiin vuokra menoihin? ja olet muuton mukana vähän ylivelkaantunut? olenko oikeassa?? käykö elämä raskaasi asua yksin ja maksaa kaikki? ja seuraavaksi lähdetään etsimään uutta jolla on parempi elämä (ja maksaa kaiken) joo vanha juttu ja sitten haetaan tukea täältä omalle hölmöydelle!
No se riippuu sit mistä roikkuu :) :)
...kommentti, kyllä tiedän joitan erittäin vaikeita erotapauksia, mutta ei tässä luultavasti ollut kyse siitä, vaan ilman edes harkinta-ajan aloittamista erillään asumisesta, luultavasti kumpikin joutuu yhteisvastuullisesti vastaamaan menoista. Aiheen aloittaja joutuu vastaamaan puoliksi myös vanhan kodin menoista (ei tietenkään lainan lyhennyksestä, mutta koroista kyllä). Kannattaisi varmaan laittaa se ero vireille, ettei ole näitä epäselviä asioita.
Me sovittiin lyhennysvapaasta vuodesta (aika monessa lainassa tämä mahdollisuus on) ja maksettiin lyhennyksiin normaalisti menevillä rahoilla toisen asunnon kulut. Sitten osituksen yhteydessä sovittiin vanhojen lainojen maksamisista. Suosittelen.
Muutenkin kannattaa muistaa, että eroamisessa tehdään monta kahden ihmisen välistä sopimusta, joten ennen kuin kaikki on kirjallisesti sovittu, ei kannata puhevälejä toiseen katkaista.
Jos kerran on naimisiin menty, niin on se kumma jos ei asioista voi keskustella ja sopia yhteisymmärryksessä.
Vai johtuuko kaikki nämä riidät vain siitä, että toinen on paha ja itse on hyvä???? HALOO...
Jos laina on teidän molempien nimissä, olet velvollinen maksamaan oman osuutesi lainasta, vaikka et talossa asuisikaan.
Ja sinulla ei ole oikeutta vaatia miestäsi osallistumaan vuokrakuluihisi.
Mutta kun avioerohakemus on laitettu vetämään ja ositus on tehty, sinulla on oikeus saada mieheltäsi korvausta siitä, että hän asuu teidän molempien omistamassa asunnossa. Ei kuitenkaan ennen ositusta.
Vaihtoehtosi siis ovat
A) sopia miehesi kanssa siitä, että hän maksaa sinulle korvausta siitä, että asuu yksin asunnossa (et siis voi tätä vaatia, mutta jos olette väleissä, voit sitä pyytää)
B) muuttaa takaisin yhteiseen taloon ja luopua vuokra-asunnosta
C) panna avioerohakemus vetämään ja ryhtyä tekemään ositusta.
Olipa harvinaisen selkeä rautalankavastaus.
>>Mutta kun avioerohakemus on laitettu vetämään ja ositus on tehty, sinulla on oikeus saada mieheltäsi korvausta siitä, että hän asuu teidän molempien omistamassa asunnossa. Ei kuitenkaan ennen ositusta.
Jo on vittu kun näyttää että kaikissa jutuissa näyttelee pääosaa RAHA? Miksi ei sitten voi erota nätisti pitää alkaa miettimään moisia asioita?
Pitäisikö laittaa ensin asiat tärkeys järjestykseen ja annanpa vinkin...! Ensin lapset (jos niitä on) ja sitten oma elämä (jos ei voi jatkaa toisen kanssa) sen jälkeen rakentaa uutta elämää (jossain) ym.. ym.. sitten aletaan vasta puhuun rahasta jos on tarpeellista.
Nämä jutut alkaa näyttään ja tuntuun siltä että haetaan vain omia kostoja ja parempaa varallisuutta?
Me kun erottiin vaimon kanssa niin kaikki meni tässä järjestyksessä ja rahasta ei puhuttu mitään vaikka oli omaisuutta kertynyt.
pakko puhua rahasta. Jos nimittäin meinataan mennä elämässä eteenpäin.
Kaikilla tilanne ei ole sama kuin teillä oli.
Aina ei ole kysymys kostosta tai varallisuuden hakemisesta. Rahasta voidaan puhua ihan muista syistä.
Kyllä eräät asiat menee rahan edelle, kuten lapset ja niiden hyvin vointi!! sillä ei ole rahan kanssa mitään tekemistä!!
selvitetä nimenomaan lasten hyvinvoinnin takia?
Vai luulenko vaan?
Jos molemmilla on hyvät tulot ja omaisuutta, niin silloin ymmärrän ajatuksesi, mutta kyllä siinä aika nopeasti raha tulee mieleen, jos jää lasten kanssa tyhjän päälle ilman yhtään mitään.
Riiteleminen ei kuulu sivistyneeseen eroon mutta asioiden selvittäminen kyllä.
Paskapuhetta kai tämäkin.
"rahasta ei puhuttu mitään vaikka oli omaisuutta kertynyt. "
Siinäpä se. Teille oli kertynyt omaisuutta. Toisille on kertynyt vain velkaa - tai ainakin toiselle. Kun yhdessä asuminenkin tekee tiukkaa, niin yksin ja "yksin" lasten kanssa vielä tiukempaa. Ikuinen rahapula ja minituloilla sinnittely vaatii kärsivällisyyttä ja hermoja. Siinä samalla myös koetellaan vanhemmuutta.
Ositus tehdään sen päivän mukaisesti, jolloin 1. vaiheen erohakemus on tullut vireille. Joten tuossa vaiheessa on liian aikaista miettiä ositusta.
Mutta sinä päivänä, jolloin ero tulee vireille, voitte tehdä osituksen vaikka heti. Siinähän lasketaan puolisoiden oma varallisuus vähennettynä kumpaisenkin omista veloista ja niin saadut erotukset tasataan.
Lainanlyhennyksistä on vastuussa se, jonka nimissä laina on. Jos se on molempien nimissä - on molemmat siitä vastuussa. Jos molemmilla on vielä muita omia velkoja, ovat he niistäkin itse vastuussa - hyvin yksinkertaista.