Minulla on ongelma josta en ole puhunut kenenkään kanssa, ainakaan vielä.. Ehkä siksi että pelkään sen sanomista ääneen. En tiedä..
Olen avoliitossa ihanan ja huolehtivan miehen kanssa. Olemme olleet kihloissa nyt noin 2 vuotta. Ongelmani on se, että tunteeni häntä kohtaan vaihtelevat huomattavan paljon. Yhtenä päivänä saatan olla kuin rakastunut teinityttö ja seuraavana mietin jo melkein eroa.
Olemme ihmisinä aika erilaisia. Minä olen erittäin sosiaalinen kun hän taas viihtyy pienessä kaveripiirissään hyvin. Hän on aika mustasukkainen, minä taas en. Näistä asioista olemme puhuneet keskenämme ja suurimmaksi osaksi selvittäneet myös. Silti minulla on koko ajan tunne että jotain on pielessä. Jotkut asiat ärsyttävät minua suunnattomasti, kuten se että hän antaa ihmisten ymmärtää että hän on parempi jossain tietyssä asiassa kuin hän oikeasti on. Ja pienet valheet joita en lainkaan ymmärrä... Joku ystävistämme saattaa kysyä häneltä jonkin pienen asian, josta ei todellakaan tarvitse valehdella, niin hän valehtelee silti. Tyyliin: ostitko maitoa vai jugurttia. Hän vastaa jugurttia vaikka osti maitoa...??! Miksi hän käyttäytyy näin??
Tällaiset asiat saavat minut epäröimään. Jokin on pielessä. Minua kohtaan hän on hellä ja erittäin rakastava. Olisi vaikeaa kuvitella parempaa miestä, mutta mikä tässä kuviossa mättää??
Onko vastaavanlaisia kokemuksia?
Olen avoliitossa ihanan ja huolehtivan miehen kanssa. Olemme olleet kihloissa nyt noin 2 vuotta. Ongelmani on se, että tunteeni häntä kohtaan vaihtelevat huomattavan paljon. Yhtenä päivänä saatan olla kuin rakastunut teinityttö ja seuraavana mietin jo melkein eroa.
Olemme ihmisinä aika erilaisia. Minä olen erittäin sosiaalinen kun hän taas viihtyy pienessä kaveripiirissään hyvin. Hän on aika mustasukkainen, minä taas en. Näistä asioista olemme puhuneet keskenämme ja suurimmaksi osaksi selvittäneet myös. Silti minulla on koko ajan tunne että jotain on pielessä. Jotkut asiat ärsyttävät minua suunnattomasti, kuten se että hän antaa ihmisten ymmärtää että hän on parempi jossain tietyssä asiassa kuin hän oikeasti on. Ja pienet valheet joita en lainkaan ymmärrä... Joku ystävistämme saattaa kysyä häneltä jonkin pienen asian, josta ei todellakaan tarvitse valehdella, niin hän valehtelee silti. Tyyliin: ostitko maitoa vai jugurttia. Hän vastaa jugurttia vaikka osti maitoa...??! Miksi hän käyttäytyy näin??
Tällaiset asiat saavat minut epäröimään. Jokin on pielessä. Minua kohtaan hän on hellä ja erittäin rakastava. Olisi vaikeaa kuvitella parempaa miestä, mutta mikä tässä kuviossa mättää??
Onko vastaavanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta miehesi kuulostaa epävarmalta omasta riittävyydestään ja arvostaan. Siihen viittaavat niin mustasukkaisuus (ei usko että riittää sinulle) ja nuo kummalliset pienet valheet. Myös kaveripiirin pienuus voi kertoa turvallisuuden hausta vanhoista tutuista piireistä ja uuden pelosta.
Juuri nuo "tarpeettomat" valheet ovat minusta hyvä merkki. Luulen että miehesi ajattelee aina sitä mitä toinen hänestä ajattelee, myös aivan mitättömissä asioissa. Jos siis joku kysyy että otatko maitoa vai piimää (ja hän pitää enemmän piimästä), hän vastaa että maitoa koska ajattelee että muutkin yleensä juovat maitoa ja piimän juonti voi kuullostaa jotenkin oudolta. Tämä voi ulkopuolisesta tuntua oudolta mutta siinä on tietty logiikka. En usko että se piirre on sinällään vaarallinen jos se ei ulotu suuriin valheisiin ja johda yleiseen epärehellisyyteen ja asioiden peittelyyn. Mutta se on hyvä ottaa huomioon ja miettiä voiko tuon piirteen miehessä hyväksyä.
juuri niin! Itse kärsin myös epävarmuudesta ja mietin tyyliin joka sanan jonka sanon,tai sitten sanon nopesti(jännittäessä)ajattelematta sen tarkemmin. Ja se että "ns"esittää muita parempaa,se on vaan sitä kun ei uskalla rentoutua toisten seurassa,ja toiset voi pitää sitä paremman esittämisenä. Itse olen saanut kuulla olevani itserakas,leuhka,ilkeä,kylmä..ja todellisuudessa olen äärettömän kiltti ja empaattinen.