Miten setviä pikkuasioita

tympääntynyt sisko

Ongelmani on lähinnä vanhempieni suhtautuminen minuun ja sisareeni. Viimeaikoina olen huomannut kaikenlaisia seikkoja, jotka ovat alkaneet epäilyttävästi vaikuttamaan siltä, että vanhempani jollain tavoin suosisivat yhtä sisaristani enemmän kuin muita. Mutta asiaan on vaikea puuttua, koska kyse on lähinnä kaikenlaisista pikkuasioista, joihin yksittäisinä puuttuminen tuntuisi lähinnä lapselliselta valittamiselta. Ja huvittavinta on lisäksi, että kaikki asiaan liittyvät henkilöt, ovat kaikki aikuisia ihmisiä, joten se tekee tällaisiin pikkuasioihin puuttumisen vieläkin vaikeammaksi. Ja ei se niinkään haittaisi, että tuollaista tapahtuisi vain jonkun yksittäisen jutun suhteen, mutta kun niitä pikkujuttuja on vain ollut melkoisen paljon.

Ai mitäkö sitten tarkoitan. Yhtenä hyvänä esimerkkinä voisin mainita miten minun ja sisareni ehdotuksiin suhtaudutaan kun olemme vierailulla vanhempiemme luona. Jos minä ehdotan jotain, oli asia sitten isompi tai pienempi, niin suhtautuminen on poikkeuksetta negatiivista ja ei sitten millään käy. Mutta sisareni ajatuksiin suhtaudutaan huomattavasti positiivisemmin. Ja tuo siis oli vain pieni esimerkki. Ja kuten jo sanon, kyse on suuresta määrästä kaikenlaisia pikkujuttuja joita on tullut huomattua, että vanhempani jollain tavoin arvostavat ja pitävät sisartani parempana kuin minua.

Syytä tähän voin vain arvailla. koska mitään ei ole suoraan sanottu. (Kenties joku voi väittää, että vain kuvittelen, koska mistään isommista asioista ei -ainakaan tähän mennessä- ole ollut kysymys, mutta itse olen varma siitä ettei kyse ole vain omista kuvitelmistani). Eräänä seikkana on mieleeni tullut kuitenkin se, että kenties kysymys on luonne-eroista. Sisareni ja äitini ovat luonteeltaan varsin samanlaisia, joten ehkä se saa heidät jollain tavoin läheisemmiksi toistensa kanssa ja ymmärtämään toisiaan, kuin millainen suhde minulla on äitini kanssa.

Tiedän, että tekstistäni tuli varsin sekava, mutta ei tämä asia ja sen merkitys ole itsellenikään aivan selkeä. En oikein tiedä, että pitäisikö vain antaa olla. Varsinkin kun tietää, että vanhempani eivät todellakaan suostuisi myöntämään, että he jotenkin suosisivat sisartani. Uskoisin jopa, että he eivät itse edes tiedosta tekevänsä niin.

5

839

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olla!!!

      Anna olla! Ihan oikeesti, anna olla! Ihan turhaan vatvot ja pilaat oloasi moisella asialla. Mitä sitten, jos vanhempiasi suosivatkin jotain muuta kuin sinua? Eikö sinulla ole omaa elämää vanhempiesi ulkopuolella? Ei elämä ole mikään tasavertaisuus asia. Hanki sinä sitä elämän hyvää, jos et sitä tarpeeksi saa vanhemmiltasi. Älä suotta pohdi vanhempiesi tekemisiä. He ovat mitä ovat - ja siihen heillä on oikeus ilman että sinulla on siihen asiaan nokan koputtamista.

      Hanki oma elämä ja lakkaa kyttäämästä muiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

      • kirvesvartta!"

        Olisit kyllä voinut vastata aloittajalle lempeämminkin. Sinähän vastasit siihen tyyliin, että vanhemmilla ei olisi muka mitään merkitystä ihmisen elämässä. Sehän ei ole totta.

        Kyllä se vain koskee, kun huomaa että vanhemmat aina ja joka tilanteessa suosivat toista. Johtuupa se sitten tietoisesta tai tiedostamattomasta käytöksestä.

        Jos tuollaista vielä jatkuu vuodesta toiseen ihan jatkuvasti, niin sitä luulee vähitellen, että on jotenkin vähempiarvoinen ja halveksittava.

        Minulle ainakin on ollut melkoisen kova pala se, että meidän perheessä vain veljelläni on ollut jotain merkitystä. Olen saanut tuntea olevani vain hyödyllinen piika, suurin piirtein tiskirätin arvoinen. Ei se hauskaa ole.

        Totta kai minulla on se omakin, täysi elämä - vanhemmistani riippumatta. Mutta ikävät muistot heistä jäi, eikä niitä voi mikään korvata tai myönteisiksi muuttaa. Ihmisellähän on vain ne yhdet vanhemmat.

        Aloittajalle siis lämmin karhunhalaus. Yritä kestää. Vähennä yhteydenpitoa ihmisiin, jotka eivät sinua arvosta. Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä.


      • .................
        kirvesvartta!" kirjoitti:

        Olisit kyllä voinut vastata aloittajalle lempeämminkin. Sinähän vastasit siihen tyyliin, että vanhemmilla ei olisi muka mitään merkitystä ihmisen elämässä. Sehän ei ole totta.

        Kyllä se vain koskee, kun huomaa että vanhemmat aina ja joka tilanteessa suosivat toista. Johtuupa se sitten tietoisesta tai tiedostamattomasta käytöksestä.

        Jos tuollaista vielä jatkuu vuodesta toiseen ihan jatkuvasti, niin sitä luulee vähitellen, että on jotenkin vähempiarvoinen ja halveksittava.

        Minulle ainakin on ollut melkoisen kova pala se, että meidän perheessä vain veljelläni on ollut jotain merkitystä. Olen saanut tuntea olevani vain hyödyllinen piika, suurin piirtein tiskirätin arvoinen. Ei se hauskaa ole.

        Totta kai minulla on se omakin, täysi elämä - vanhemmistani riippumatta. Mutta ikävät muistot heistä jäi, eikä niitä voi mikään korvata tai myönteisiksi muuttaa. Ihmisellähän on vain ne yhdet vanhemmat.

        Aloittajalle siis lämmin karhunhalaus. Yritä kestää. Vähennä yhteydenpitoa ihmisiin, jotka eivät sinua arvosta. Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä.

        Itsellä meni lopulta suhteet poikki tiettyihin sukulaisiin juuri tuollaisen suhtautumiseron vuoksi. Äidissäsi on vikaa ei sinussa.


      • eräsN1
        kirvesvartta!" kirjoitti:

        Olisit kyllä voinut vastata aloittajalle lempeämminkin. Sinähän vastasit siihen tyyliin, että vanhemmilla ei olisi muka mitään merkitystä ihmisen elämässä. Sehän ei ole totta.

        Kyllä se vain koskee, kun huomaa että vanhemmat aina ja joka tilanteessa suosivat toista. Johtuupa se sitten tietoisesta tai tiedostamattomasta käytöksestä.

        Jos tuollaista vielä jatkuu vuodesta toiseen ihan jatkuvasti, niin sitä luulee vähitellen, että on jotenkin vähempiarvoinen ja halveksittava.

        Minulle ainakin on ollut melkoisen kova pala se, että meidän perheessä vain veljelläni on ollut jotain merkitystä. Olen saanut tuntea olevani vain hyödyllinen piika, suurin piirtein tiskirätin arvoinen. Ei se hauskaa ole.

        Totta kai minulla on se omakin, täysi elämä - vanhemmistani riippumatta. Mutta ikävät muistot heistä jäi, eikä niitä voi mikään korvata tai myönteisiksi muuttaa. Ihmisellähän on vain ne yhdet vanhemmat.

        Aloittajalle siis lämmin karhunhalaus. Yritä kestää. Vähennä yhteydenpitoa ihmisiin, jotka eivät sinua arvosta. Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä.

        Oletteko te kohdallanne törmänneet tälläiseen eriarvoisuuteen? Kun tulee joulu, tai joku muu juhlapyhä. Niin omat vanhemmat kutsuvat luokseen, aina vain toisen lapsensa perheineen.

        Ja joka kerta ennen juhlapyhiä annetaan hyvin ympäri pyöreitä vastauksia kyselyihin, jotka koskevat tulevaa juhlapyhää ja sen viettämistä. Jopa suoranaisesti valehdellaan tulevasta juhlapyhänvietosta.

        Eli, ilmaiseksi piiaksi minut kyllä kelpuutetaan, kun tarvitaan mattopyykkäriä, ikkunanpesijää tai siivoojaa. Mutta juhlapyhinä minun ei kaivata viettämään laatuaikaa vanhempieni kanssa.


    • niin tutulta:)

      Meidän vanhemmilla aivan samanlaista käytöstä pikkusiskoni ja minun suhteen. Olemme molemmat jo muuttaneet kotoa,kotona asuessa ongelmaa ei ollut ja tunsin,että olimme samalla viivalla.
      Kyse todella on pikku jutuista,mutta todella merkitsevistä asioista! Siskoni ei siis ole muuttomme jälkeen saanut mitään enemmän kuin minä,paitsi huomiota ja mielipiteidensä kuuntelemista. Aina kun siskoni esittää jonkun asian tai ehdottaa jotain,se on tottakai ok,mutta jos minä ehdotan samaa niin sitä vaan ei joko noteerata tai se ei ole niin hyvä juttu. Äitini ja pikkusiskoni ovat luonteeltaan enemmän samanlaisia ja minä taas samankaltainen isäni kanssa,mutta isä menee yleensä äidin mielipiteen mukana. Kuka jää siis yksin mielipiteineen? Mutta,enää en osaa välittää,sillä kuitenkin minulla silti on rakastavat ja välittävät vanhemmat,heitä ei voi todellakaan muuttaa muuksi,tyydyn siis tähän vaikken voikaaan hyväksyä itseeni kohdistuvaa epäreilulta tuntuvaa käytöstä. Mutta minkäs teet? Tunnen olevani silti yhtä samanarvoinen kuin muut sisareni vaikka olenkin joutunut häntääni nostamaan aina silloin tällöin....

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      106
      4572
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      29
      3393
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2380
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      39
      1418
    5. Minulla on käsitys

      Ettet ole kovin se k s uaalinen ihminen.
      Ikävä
      36
      1343
    6. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      38
      1196
    7. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      14
      1102
    8. 159
      1026
    9. On varmaan turn off

      Mutta olen tosi kokematon.
      Ikävä
      27
      978
    10. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      944
    Aihe