opiskelijan harjoittelu

Sitten kun opettaja saa kuulla vierailullaan harjoittelupaikassa, että jotain ongelmia on ollut, niin arvatkaa onko väsyttävää yrittää selvittää kuinka on yrittänyt työnsä tehdä kunnolla työkavereista huolimatta. Kukaan ei ole sun puolella työpaikan puolelta vaan olet yksin koko klaania vastaan, pomot uskoo alaisiaan. Vaikka olen vaan opiskelija niin en aio sietää enää ala-arvoista puhetta tai kohtelua, lopetan mieluummin opiskelun ja säilytän mielenterveyteni.

Joo, kävin samanlaisen maanpäällisen helvetin läpi joitakin vuosia sitten. Omana työpaikkanani oli eräs ruokamarketti. Tehtävinäni oli sekä tavaran hyllyttämistä että myös kassatyön harjoittelua.

Helvetti alkoi jo heti ensimmäisenä työpäivänä. Sellaiset eläkeikää lähestymässä olleet naishenkilöt päättivät näyttää jo heti ensihetkellä sen, miten pisteliäitä ja ilkeitä he oikein osaavat olla.

Kaikesta huomautettiin ja nalkutettiin, annettiin tarkoituksellisen vaikeaselkoisia työohjeita, osa työohjeista oli jopa ristiriitaisia, eikä mistään asiasta ollut kirjallista tietoa eli sitä, mikä kaikessa oppimisessa on kaikista tärkeintä. Pahimmillaan oli niin, että juuri saatujen ohjeiden mukainen toiminta oli täysin väärin jo pieni hetki myöhemmin.

Jos aamulla työhön tullessa erehtyi sanomaan huomenta, niin vastaukseksi naurettiin ja ilkuttiin päin naamaa.

Kaiken tarkoituksena varmaankin oli savustaa ulos mahdollisimman nopeasti ja mahdollisesti jopa sitä kautta vaikeuttaa opintojen loppuun saattamista.

Sen olen oppinut muissakin työpaikoissa sen jälkeen, että naiset, varsinkaan iäkkäät naiset, eivät oikeastaan mitenkään sovi mihinkään työyhteisöön. Ainoa asia missä he ovat kykeneviä kunnostautumaan, on juuri työilmapiirin pilaaminen. Iäkkäitä naisia voi johtaa oikeastaan vain sillä tavalla, että he itse itkevät joka päivä työhön tullessaan, ja joka päivä työstä lähtessään itkevät vieläkin enemmän. Se on varmaankin aikoa tapa saada heidät pitämään idioottimaiset mölyt mahassaan.

Työelämä on raadollista. Vuosien varrella parkkiinnut kyllä ja päivän päätteksi vedät puukot selästäsi irti.

Itse en ole enää opiskelija vaan jo 15 vuotta työelämässä ollut hoitoalalla. Ymmärrä ihan tarkalleen miltä sinusta tuntuu. Itse olen joutunut vaihtamaan työpaikkaa ja olen ollut siellä nyt vasta kaksi viikkoa. Ja olen aivan väsynyt ja poikki.

Vastatkaa simputtajat: onko se jokin rangaistus ihmiselle , että hän on hakenut uutta työpaikkaa ja saanut sen teidän keskuudesta. Eikö paikassa ole tarve uudelle ihmiselle kun sinne haetaan väkeä töihin? Eikö pitäisi olla iloinen , että tulee uusia ihmisiä? Sama opiskelijoissa, hehän tulevat jatkamaan teidän töitänne aikanaa. Pääsette mahdollisesti tekin sitten joskus eläkkeele kun on uusia tilallenne.

Olen itse onneksi kauan työelämässä ollut ja tiedän osaavani paljon kunhan opin uuden paikan systeemit. Joten uskon pärjääväni, mutta itse ajattelen opiskelijoista että on hienoa , että he ovat valinneet saman alan kuin minäkin...