olisiko toivoa, kun halustakaan ei ole varmuutta

lyhyesti:
lähes 20 v onnellista intohimoista yhdessäoloa, joista 15 naimisissa, 4 lasta. Mies töpeksi, istui linnassakin kysellen jaksanko odottaa(10kk).
Sinä aikana taloutemme ajautui huonoksi ja käytin yhteisiä rahojamme n. 3000€. En halunnut huolestuttaa miestä asialla, vaan se selvisi vapautumisen jälkeen. Seurauksena iso riita, joka kuitenkin lopulta sovittiin, reilu vuoden päästä isona järkytyksenä miehelläni oli toinen nainen, jonka luokse muutti tyyliin sekunnissa.

2,5 vuotta asuivat yhdessä, kunnes eräänä päivänä mies istui keittiössäni itkien, että rakastaa vain minua ja antaaa sydämensä käsiini.
No, rakastan häntä tänä päivänäkin vielä, joten silloin annoin tietysti anteeksi ja halusin yrittää.

4 kk meni hyvin- ihanasti, kunnes huomasin vamhat merkit ja hänellä oli taas uusi nainen kierroksessa. Siloin oli minun vuoroni lähteä. Ovet paulkkuivat ja mies koki elämänsä nöyryytyksen. Omien sanojensa mukaisesti.


Taas hän muutti suoraa tämän naisen kanssa yhteen, yh äidin, jolla 2 lasta. Asuivat yhdessä muutamia kuukausia, kunnes tämä daami nro 1 astui taas kuvioihin.Nyt ollaan sitten kihloissa ja vosu kuuluttaa sitä ympäri eettereitä.Lasten elatusmaksuja ei suostu maksamaan lainkaan. Olen ryhtynyt oikeustoimiin.

Vaikkakin tunteita kaikesta paskasta huolimatta on, olen päättänyt, etten riipu kenenkään lahkeessa ja minua on loukattu riittävästi.Silti toisinaan mietin, olisiko tällä elämää suuremmalla rakkaustarinalla ollut mahdollisuuksia? Tämä näyttää paperilla ääliömäiseltä kysymykseltä, mutta mitä olette mieltä?skus
3356
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

tätä miestä. Tee itsellesi oma elämä. Toivottavasti löydät itsellesi jonkin hyvän harrastuksen. En tiedä minkä ikäisiä lapsesi ovat, mutta varmaan löydät hoitopaikan heille. Niin sinulla olisi mahdollisuus omaan aikaan/harrastukseen.

Äänestä
  • kun pystyit jättämään tuollaisen miehen, vaikka rakastit. Moni ei olisi pystynyt.
    Eikä ole viisasta ottaa sitä miestä takaisin, niin kauan kuin hänessä ei näy mitään OIKEITA muuttumisen merkkejä!
    tsemppiä:)

    Äänestä

"Silti toisinaan mietin, olisiko tällä elämää suuremmalla rakkaustarinalla ollut mahdollisuuksia?" Ehkä tämä oli sinulle elämää suurempi rakkaus, mutta ei nähtävästi miehellesi. Jos miehesi olisi toiminut toisin, niin ehkä sitten. Unohda tuollainen, vielä se kuitenkin tulee poruuttamaan sinun luoksesi jonain päivänä. Ja jos se sen nykyinen jotain siellä kailottaa, eipä taida tietää mitä on tulossa. Ei tuollaisen miehen perään kannata edes ajatusta tuhlata. Varmasti on sinulle parempaa tiedossa tuollaisen jälkeen. Tsemppiä, niinkuin joku sanoi harrasta.. Nauti elämästäsi, kyllä jotain mukavaa vielä tapahtuu!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Wonda1 kirjoitti:

lyhyesti:
lähes 20 v onnellista intohimoista yhdessäoloa, joista 15 naimisissa, 4 lasta. Mies töpeksi, istui linnassakin kysellen jaksanko odottaa(10kk).
Sinä aikana taloutemme ajautui huonoksi ja käytin yhteisiä rahojamme n. 3000€. En halunnut huolestuttaa miestä asialla, vaan se selvisi vapautumisen jälkeen. Seurauksena iso riita, joka kuitenkin lopulta sovittiin, reilu vuoden päästä isona järkytyksenä miehelläni oli toinen nainen, jonka luokse muutti tyyliin sekunnissa.

2,5 vuotta asuivat yhdessä, kunnes eräänä päivänä mies istui keittiössäni itkien, että rakastaa vain minua ja antaaa sydämensä käsiini.
No, rakastan häntä tänä päivänäkin vielä, joten silloin annoin tietysti anteeksi ja halusin yrittää.

4 kk meni hyvin- ihanasti, kunnes huomasin vamhat merkit ja hänellä oli taas uusi nainen kierroksessa. Siloin oli minun vuoroni lähteä. Ovet paulkkuivat ja mies koki elämänsä nöyryytyksen. Omien sanojensa mukaisesti.


Taas hän muutti suoraa tämän naisen kanssa yhteen, yh äidin, jolla 2 lasta. Asuivat yhdessä muutamia kuukausia, kunnes tämä daami nro 1 astui taas kuvioihin.Nyt ollaan sitten kihloissa ja vosu kuuluttaa sitä ympäri eettereitä.Lasten elatusmaksuja ei suostu maksamaan lainkaan. Olen ryhtynyt oikeustoimiin.

Vaikkakin tunteita kaikesta paskasta huolimatta on, olen päättänyt, etten riipu kenenkään lahkeessa ja minua on loukattu riittävästi.Silti toisinaan mietin, olisiko tällä elämää suuremmalla rakkaustarinalla ollut mahdollisuuksia? Tämä näyttää paperilla ääliömäiseltä kysymykseltä, mutta mitä olette mieltä?skus

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu