Jo teinistä lähtien olen kerännyt työkokemusta kesätöillä, työharjoitteluilla ja osa-aikatöillä eri aloilta ja aina olen luullut olevani "osaava" ja "ahkera" moisella cv:llä. Olen 24 ikäinen hyvin siisti ja asiallinen nainen. Valmistuin ammattikorkeakoulusta puolivuotta sitten enkä löydä mistään mitään työtä!!!!
Tämä on jo hälyttävää. Henkilöstö vuokrauksessa kehuivat minua yritteliääksi ja ihmettelivät cv:ni pituutta näin nuoreksi henkilöksi. (opiskeluiden ohella ehtii) Ja epäilivät etten moisella osaamisella halua ainakaan siivoustöitä tehdä. Sanoin etten jos jotakin omaa alaani vastaavaa löytyy, mutta jos ei, saa aina soittaa niin funtsitaan yhdessä.
Olen lähettänyt satoja hakemuksia ja aina olen joko liian osaava "vähäpätöiseen paikkaamme". Haluavat antaa mahdollisuuden löytää omalta alaltani töitä. Omalle alalleni taas olen liian amatööri, minua ei huolita edes ilmaiseksi harjoittelijaksi sillä a)palkka motivoi b)alalla menee "huonosti c)ei ole tarvetta. Jotkut vastaavat; onnea työn etsintään, toiset eivät edes ilmoita etten tullut valituksi.
Rassaa, olen siis sika hyvä työntekijä tai rasite vastavalmistuneena. Kukaan ei halua antaa mahdollisuutta. Miten pääsen pois tästä ahtaasta "kolosta" johon minut on runnottu. Itseluottamukseni on mennyt aikoja sitten kun en tunnu kelpaavan ja olen masentunut. Opintovelka painaa harteilla ja tulevaisuudessa ei tunnu olevan paikkaa minulle.
Ja minustako saisi ahkeran ja tunnollisen työntekijän. Ja minun vaateeni työnsuhteen eivät ole edes ylitsepääsemättömiä; luovuus, vaihtelevuus, haastavuus ja vastuullisuus.
Mitä teen väärin? Miksi työ ja työnhakija ei kohtaa? Mitä tehdä?
Tämä on jo hälyttävää. Henkilöstö vuokrauksessa kehuivat minua yritteliääksi ja ihmettelivät cv:ni pituutta näin nuoreksi henkilöksi. (opiskeluiden ohella ehtii) Ja epäilivät etten moisella osaamisella halua ainakaan siivoustöitä tehdä. Sanoin etten jos jotakin omaa alaani vastaavaa löytyy, mutta jos ei, saa aina soittaa niin funtsitaan yhdessä.
Olen lähettänyt satoja hakemuksia ja aina olen joko liian osaava "vähäpätöiseen paikkaamme". Haluavat antaa mahdollisuuden löytää omalta alaltani töitä. Omalle alalleni taas olen liian amatööri, minua ei huolita edes ilmaiseksi harjoittelijaksi sillä a)palkka motivoi b)alalla menee "huonosti c)ei ole tarvetta. Jotkut vastaavat; onnea työn etsintään, toiset eivät edes ilmoita etten tullut valituksi.
Rassaa, olen siis sika hyvä työntekijä tai rasite vastavalmistuneena. Kukaan ei halua antaa mahdollisuutta. Miten pääsen pois tästä ahtaasta "kolosta" johon minut on runnottu. Itseluottamukseni on mennyt aikoja sitten kun en tunnu kelpaavan ja olen masentunut. Opintovelka painaa harteilla ja tulevaisuudessa ei tunnu olevan paikkaa minulle.
Ja minustako saisi ahkeran ja tunnollisen työntekijän. Ja minun vaateeni työnsuhteen eivät ole edes ylitsepääsemättömiä; luovuus, vaihtelevuus, haastavuus ja vastuullisuus.
Mitä teen väärin? Miksi työ ja työnhakija ei kohtaa? Mitä tehdä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itsekin olen saanut tylyjä vastaanottoja eri tahoilta. Kun opiskelin ammattikorkeassa niin alussa kesätyöt oli kortilla kotipaikkakunnallani. Tajusin jossain vaiheessa hakea kesätöitä ympäri Suomea. Löysin kesätyöpaikat yhdestä pienestä firmasta, mutta pahinta että yrityksellä alkoi menemään huonosti ja kokemus ei ollut insinööri tasoista. Jouduin sitten opiskelun jälkeen etsimään urakalla töitä kun vanhasta työpaikasta ei töitä irronnut. Laitoin itsekin paljon hakemuksia, mutta en saanut kuin yhden soiton ja eikä minua kutsuttu haastatteluun vaikka otin yhteyttä soittelijaan. Jouduin turvautumaan henkilövuokraukseen. Tein taas samaa duunia kuin opiskeluvuosien kesinä. Pesti ei kestänyt kuin vuoden. Olen nyt työttömänä yrittänyt hakea töitä oikein urakalla, mutta yhtään puhelua en oo saanut. Tulee vain niitä kirjeitä joissa pahoitellaan, että valinta ei kohdistunut sinuun ja joissakin pyydetään odottelemaan yhteydenottoa, jota ei koskaan tule. Kun katson tuota CV luetteloani niin se ei näytä vakuuttavalta IT pomojen silmille. Joillakin opiskelu kavereilla menee myös heikosti, eivät ole löytäneet alansa työtä. Eräälle kaverille kävi kuitenkin hyvin kun hän soitti uuteen IT-firmaan hän sai haastattelupaikan ja työn. Hän vietti työttömänä aikaa 4 kk, mutta hänellä oli hyvä sivuttais duuni opiskelun aikoihin.
Kyllä sitä itseäkin masennuttaa tuo työttömyys kun ei löydy alan työtä. Välillä tulee oikein inhoreaktio kun firmat potkii väkeä vähemmäksi ja hakee jotain 10v työkokemusta omaavaa konkaria tilalle. Varmaan ne teettää yhdellä useamman työt tehdäkseen suuremmat voitot ja minusta se on IT pomojen ylimielisyyttä.
Noh ei luovuteta vielä. Yritetään hakea alan töitä siinä toivossa, että joskus IT työllisyys paranee. Yritä katsoa oppaita hakemuksien luomiseen ja haastattelussa esiintymiseen. Mikset sinäkin yrittäisi hakea ja soittaa johonkin vähemmän tunnettuihin firmoihin?
Lisää työhaku vinkkejä saat http://www.mol.fi/tho/opas_ie.html
ja
http://www.uranusfin.com/
Tsemppiä!
Moro, itsekin putosin 5v sitten ko. kuoppaan. No, katselin ympärilleni ja huomasin, että lähistön asuntoalueelta puuttuu kioski. Siispä laskelmien tekoon. Ensin kunnon laskelmat ja sitten idean myynti vanhemmilleni, joilta irtosi 30000 mk lainaan takaus, omaa rahaa ei ollut yhtään, onneksi pankinjohtaja tuli ideaan mukaan.
Nyt omistan 2 kioskia ja grillin, työntekijöitä on 6 itse vaimo. Vuositulot pyörivät n 50000 € kieppeillä.
Eihän tämä ole sitä, mihin kouluja kävi, mutta kyllä tää vielä ainakin on mukavaa, kyllä ne inssin hommat taitavat jäädä, mitä nyt ensi kesänä rakennetaan talo, kun on laskettu aikakin muijalla. Tontti on jo saatu, ehkä talon rakennuksessa oinssin papereista on hyötyä...?
työttömiä on n.500 000 ja ainakin puolet on hyviä ja ahkeria työntekijöitä jotka myös haluavat töitä. Kilpailua siis on... plus sitten ulkomailta tuleva halpatyövoima joka takaa sen, että suurin osa meistä jää kortistoon liian kalliina työvoimana.
Ja koulutusta vastaavan työn saaminen on lähes lottovoitto.
esim. kaveri joka luki itsensä ensin hevosenhoitajaksi ja sitten merkonomiksi. Oli hankittu työkokemusta molemmilta aloilta harjoittelujen ja au pair hommien muodossa.
Näillä meriiteillä kaverini pääsi moppaamaan lattioita...
Toinen maalariksi vastavalmistunut ystäväni haki Töitä ja hänelle ehdotettiin oppisopimusta!!!
Elikkä olisi pitänyt opiskella uudestaan ammatiin joka hänellä jo oli!!!
Olet siis ollut puolivuotta työttömänä?
Olet siis pitkäaikaistyötön ja oikeutettu esim. työelämävalmennukseen.Firmat suosivat ilmaista työvoimaa joten em. valmennuksen avulla voit saada jalkaa sen varran oven väliin, että saat ainakin osa-aikaisen duunin...
jos saat jonkun soittamaan puolestasi työnantajalle esiintyen esim. rekrytointifirman toimihenkilönä.
En tiedä mistä johtuu, mutta homma toimii.
Tosi turhauttavaahan tuo on kun ei onnistu sitten mihinkään pääsemään. Sain nyt kahdeksi kuukaudeksi osa-aikaista myyjän hommaa jouluapulaisena joten edes jotakin saan tehdä tosin juttu menee plus miinus kun joudun kulkemaan vieraalla paikkakunnalla busalla.
Olen miettinyt sitä omaa yritystä, lähinnä toiminimeä, mutten uskalla kun ei ole sitä oman alan kokemusta. Olen valmistunut tuotesuunnittelijaksi ja tunnen (teoriassa) teollisen valmistuksen sekä asiakastutkimusmetodit. Olen hyvin sinut tietokoneen kanssa ja koulutuksella mikä minulla on voin tehdä moninaisia töitä; graafista suunnittelua, tuotesuunnittelua, mallinrakennusta jopa animointia mutta kun ei niin ei!!!! Tutkailin mahdollisuuksia toiminimeen, mutta sitä ei auttane ottaa ellei ole valmiina useampaa asiakasta sillä verottaja ilmeisesti katsoo minun olevan työsuhteessa jollekin yritykselle jos olen tehnyt vain heille töitä, vaikka olisinkin itsenäinen freelancer. Ja verotus menee sitten sen jonkin mukaan......
Olen ottanut jokaiseen alani firmaan (joka on Ornamon listoilla) yhteyttä ja saanut nelisenkymmentä viestiä; "Valitettavasti meillä ei ole tarjota sinulle työpaikkaa, mutta otamme yhteyttä mikäli joskus tarvitsemme työvoimaa. Onnea työn hakuun!"
Olen kahlanut läpi oikotiet,uranukset,mollit ja muut ja asettanut paikkavahteja ja lähettelen viikottain työhakemuksia. Minulla on jopa kovalla vaivalla tehty interaktiivinen portfoliokin. Sehän se onkin kun ei saa töitä edes muilta aloilta. Tässä vasta soitin erääseen yritykseen joka etsi osa-aikaista myyjää kun ajattelin, että jos yhdistäisin kaksi osa-aika paikkaa, saisin normitulot. En kelvannut sillä minulla oli jo osa-aika työ. Se "sitoo" minua enkä voi joustaa tarvittaessa...
Toivo aina välillä herää, mutta aina se sammuukin. Tosi paskamaista suoraan sanoen :(
Äläkä ainakaan itseäsi syyllistä, eihän se sinun vikasi ole ettei työpaikkoja ole tarjolla. Tai olisihan niitä mutta työnantajat on opetettu niin ronkeleiksi ettei mikään tunnu kelpaavan. Lisäksi kun päättävissä elimissäkin istuu melankoliaan taipuvaisia, nuukia ja kateellisia suomalaisia eivät ne uskalla investoida kotimaisiin, kun odottavat saavansa joskus vielä halpaa työvoimaa virosta tahikka jostain muualta(vrt. autot saksasta). Lisäksi vähät paikat joihin on pakko ottaa uusi työntekijä, täytyy koettaa puljata sukulaisille tai kavereille.
Osasyynsä lienee myös koulutuspolitiikalla, jossa ei osata katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä. Reilu puolenkymmentä vuotta sitten koohkattiin IT:stä älyttömästi ja touhuttiin koulutuspaikkoja aivan mahdottomat määrät. Samaan aikaan eivät esim. raksainssit löytäneet töitä mistään. Nyt on hirveä pula rakennusalalla ja IT-koulutukset käyneitä(kuin myös) pidetään sylkykuppeina, jotka eivät kelpaa mihinkään alansa töihin vähäisen kokemuksen vuoksi, eivätkä muuallekaan liiallisen koulutuksen takia. Samat mulkut muuten, jotka nyt siirtelevät tuotantojaan kiinaan,vaativat silloin alan koulutuksia suureen ääneen.
Itse olen päättänyt olla tekemättä juuri mitään, pääsee paljon vähemmällä murheella kun ei turhaan yritäkään, ja tiedostaa että vika ei ole itsessä vaan systeemissä.
ps. Voidaan olla kuitenkin ylpeitä siitä, että suomesta löytyvät luultavasti euroopan koulutetuimmat työttömät.
Hei kuule, älä yleistä. Se että meidät työnantajat (kai minut on sellaiseksi luettava nykyisin) on opetettu kronkeleiksi, ei kyllä johdu meistä.
Mieti itse meidän tilannetta, tarvetta olisi 2:lle kokopäiväiselle työntekijälle, nyt siis 6 minä vaimo, pyöritetään 2 kiskaa ja yhtä grilliä, arkea pyhää, aamupäivästä puolille öin. Siis kyllä tarvetta on, mutta kun tämä meidän valtion systeemi on sellainen, että kuluja tulee vähän enemmän kuin pelkkä palkka.
Olen nyt tässä pyöritellyt tätä asiaa ja kyllä meillä maksaa 2800€/kk yksi uusi työntekijä, vaikka sille maksettaisiin palkkaa 1400€/kk. Osapäiväisen ottaminen on vähän kalliimpaa, mutta muut edut houkuttelevat.
Toinen juttu on työntekijä itsessään. Tässä on jo oppinut sen, että kaikista ei ole työntekijöiksi, kuuluisivat eläkkeelle psyykkisistä syistä. Ja vaikka kuinka reipas ja fiksu AMK-opiskelija tulee työhaastatteluun ja sille paikan antaa, sopii palkan ja työehdot ja nykykäytännön mukaisesti kertoo luottamusmies ym-asiat, niin se paska kävi tasan 3 päivää töissä, sitten ei ole kuulunut neidistä mitään, niin, kävi se asiakkaana 3 viikkoa sitten la-su - välisenä yönä.
Kuka enää uskaltaa luottaa työntekijään, oli sillä mitkä paperit ja mikä kokemus, mikä ulkoinen olemus tahansa. Osa on kertakaikkiaan hemmoteltu pilalle. Paras "kausityöntekijä" tähän asti on ollut pohjoisvenäjältä tullut harjoittelija. Teki hommat, kehitti toimintaansa, oli joustava jne. Maksoin kyllä kesän lopuksi pimeänä 1000€ kaverille ylimääräistä, oli todella sen ansainnut.
liiaksi oman alani ja kokemuspiirini kannalta, sekä työnantajat tuolta vähän isompien alueelta.
Oikeassa olet tuossa, että pienyrittäjälle lisäväen ottaminen on tehty turhan hankalaksi ja kannattamattomaksi. Käsittääkseni noista teoriassa hienoista tuki-,kehitys-, ym. mitä näitä hienoja onkaan- rahoista pääsevät yleensä nauttimaan täysipainoisesti vain juuri nuo suuremmat yritykset, joilla on ihmisiä palkattuna erilaisten hakemusten ja tukiaisten anomiseen. Ne jotka pärjäisivät omillaan rohmuavat rahat, ja ne jotka tukea, verohelpotusta tms. tarvitsisivat jäävät nuolemaan näppejään.
Eri instannsseilla on varmaankin hyviä rahastoja, joista annetaan tukea tuotekehitykseen, työllistämiseen, tuotannon kasvattamiseen etz. mutta kukapa pienyrittäjä noista kaikista ehtisi selvää ottamaan ja antautumaan vaadittavaan paperisotaan, kun ne työtkin täytyy jonkun hoitaa.
Olen ollut työttömänä 9kk. Pitkänpuoleinen yhdistetty hiihto-,kevät-,kesä-,syys- ja talviloma loppuu nyt, koska pääsin töihin. Tänä aikana olen lähettänyt n. 100 hakemusta, soittanut parikymmentä puhelua työpaikoille. Vastauksina: Rekrytointikieltoja monissa yrityksissä, yhtä paikkaa hakee keskimäärin 50, ellei enemmänkin, eioota muuten vaan, kymmeniä "kiitos mutta ei kiitos"-kirjeitä posti- ja sähköpostiluukusta..blaablaablaa. Tuttu juttu.
Olen sinua muutaman vuoden vanhempi, myöskin aina aktiivinen työnhakija ja -tekijä ollut, kouluajoista lähtien. Sain potkut suurfirmasta, olin vielä koeajalla, kun vähän sitten saneerattiin. No, se siitä.
Alkuviikot työttömänä oli tietysti raskaita ja täynnä itsesyytöksiä, vaikka vika ei itsessä ollutkaan. Aluksi hain yliahkerasti ja sellaisiinkin paikkoihin, jonne ei ollut mitään mahdollisuutta päästä. Oli stressi työn hakemisesta. Sitten päätin ottaa vähän rennommin. Aloin urheilla aktiivisemmin, nostin pölyttyneen kitarani seinältä, kyselin tutuilta, voiko olla avuksi jotenkin...tein kaikkea sitä, mitä en työssäoloaikana oikein ehtinyt tekemään. Ja tietysti hain siinä sivussa töitäkin, vähän maltillisemmin nyt kuitenkin. Hoin itselleni ja tuttaville hokemasta päästyäni: "Töitä saa vielä tehdä ihan tarpeeksi!"
Nyt kun katson taaksepäin, olen erittäin tyytyväinen siitä, että pystyin irrottautumaan työn saamisen pakon tunteesta. Rahasta on tietysti ollut nyt tiukempaa, mutta siihenkin tottuu, uskomatonta kyllä. Työni on ollut melko stressaavaa, siinä mielessä mennyt 9kk jakso on ollut mitä parhainta hermolepoa. Tuntuu, että olen henkisesti tasapainossa enemmän kuin koskaan aiemmin.
Työttömyyden alussa, näin uskon, suuttumus ja itsesyytökset näkyivät työnantajille hakemuksessa rivien välistä ja kuuluivat puhelimessa epävarmuutena. Sen jälkeen, kun otin itsestäni niskalenkin, pääsin pian ensimmäiseen haastatteluun, tosin tunnetuin seurauksin, mutta silloin huomasin, että se ja se oli hakemuksessa hyvin ja haastattelussakin oli jotain hyvää. Vaikken töihin päässytkään. Näin pikkuhiljaa muokkautui hakemukseni siihen muotoon, että tuleva työnantajani sanoi suoraan sen olleen selkeästi muista erottuva selkeydessään ja antoi ymmärtää, että se oli suurin syy siihen, että juuri minut valittiin, 50 hakijan joukosta. Tsäkää, sanon minä! Olin kaikkiaan 8. eri työhaastattelussa eri paikkoihin ja monessa olin hilkulla päästä, näin ainakin sanottiin. Varmasti nytkin oli monta yhtä pätevää hakijaa, tällä kertaa valitsijraadin silmissä ilmeisesti painottui hakemuksen osuus.
Kannattaa hakemuksista karsia pois ainakin eri työnantajille epäolennaiset seikat ja listata omat osaamisalueet selkeästi. Ole rehellinen, liioitella kannattaa postiiviseen suuntaan joissain asioissa vähän, kunhan pitää huolen, ettei liioittele niin paljon, että kun kyseinen tilanne tulee eteen, onkin sitten ihan öönä.
Olemme tietysti vähän eri tilanteista työttömänä, mutta ehkä kirjoituksessani oli jotain sellaista, mitä voit omaan elmäntilanteeseesi soveltaa. Sitä vielä korrrrostaisin, että, olet 24v, ehdit olla töissä vielä 40 vuotta. Kaltaisesi ihminen saa sen työpaikan 100% varmuudella jossain vaiheessa. Se on niin paljon hyvästä onnesta ja sattumastakin kiinni. Usko siihen, että vielä sen kanssa natsaa ja keskitä osa työnhakuun käyttämästäsi tarmosta omaan hyvinvointiisi, ystäviisi jne. Ei kannata polttaa kynttilää molemmista päistä, ennenkuin siitä maksetaan kohtuullinen korvaus. Ja silloinkin kohtuudella.
Suomen työmarkkinat eivät toimi.
Syy on ahdasmielinen SDP-vetoinen sairas politiikka.
Vaatikaa muutosta kohti parempaa, eli kohti aitoa demokratiaa ja markkinataloutta.
Parhaat työpaikat Suomessa ovat PK-seudulla.
Stadissa on myös firmojen PÄÄkonttorit jotka vaikuttavat työllisyyteen SUURESTI.
Korvesta on edes turha etsiä töitä.
Muutapa siis Hki. Töitä löytyy. Tosin asuntoja ei!
Syy on SDP:n joka haluaa tuhota suomalaisen maaseudun keskikokoisia kaupunkeja myöten.
Siksi muu Suomi kurjistuu ja stadiin on tullut asuntopula!
SDP ON PÄÄsyyllinen Suomen kurjuuteen.
Missäs niitä töitä stadissa niin runsaasti on?
Okei joku näyttävän näköinen pikkupillu pääsee
jäätelömyyjäksi suht helposti. Mutta eihän
se mikään oikea työpaikka ole.
Mä asun parinkymmenen kilsan päästä hesasta ja en ole saanut töitä siltikään. Ja olen sentään ulottanut työnhakemiseni koko suomeen. Pohjoisin paikka oli Oulu, mutta ei.
Nirsoilusta ei minua voi syyttää ainakaan! :)
Tätähän se on kun reilu puolivuotta sitten valmistuin tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Siitä lähtien työttömänä. Nyt olen tyytynyt siihen, että alan töitä ei tällä koulutuksella/alan työkokemuksella saa. Kattelen duunarihommia ja niitä tuntuu löytyvän ja työnantajien puolesta on ollu kiinnostusta. Se vaan taitaa olla, että pitää lähtee sieltä ruohonjuuritasolta ja niellä "ammattiylpeys". Tai jotain...