Johanna Korhonen

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Jos Korhonen ei korjannut työnantajan oletuksia oikeiksi, niin itse aiheutti sen, että työsuhdetta ei syntynyt.

Tällä pykälällä karensseja työnnetään tavallisten työnhakijoiden niskaan lukemattomia kertoja. Miksi Korhonen olisi poikkeus yo. pykälän soveltamisen suhteen.

Työvoimatoimiston virkailija voi aina käyttää tätä pykälää työtöntä vastaan karenssin annossa kunhan vaan jotain on kuulunut työnantajalta työhaastattelun vaiheista.

Tämä pykälä tulisikin poistaan työttömyysturvalaista koska se voi johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin mitä oikeasti työhaastattelussa on tapahtunut.

tässä......................... kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Jos Korhonen ei korjannut työnantajan oletuksia oikeiksi, niin itse aiheutti sen, että työsuhdetta ei syntynyt.

Tällä pykälällä karensseja työnnetään tavallisten työnhakijoiden niskaan lukemattomia kertoja. Miksi Korhonen olisi poikkeus yo. pykälän soveltamisen suhteen.

Työvoimatoimiston virkailija voi aina käyttää tätä pykälää työtöntä vastaan karenssin annossa kunhan vaan jotain on kuulunut työnantajalta työhaastattelun vaiheista.

Tämä pykälä tulisikin poistaan työttömyysturvalaista koska se voi johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin mitä oikeasti työhaastattelussa on tapahtunut.

Lue lisää

Edellisen viestin sittateiissa "Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä" tulisi tietenkin lukea :
"Työttömyysturvalaki 2. luku 12 pykälä"

tässä......................... kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Jos Korhonen ei korjannut työnantajan oletuksia oikeiksi, niin itse aiheutti sen, että työsuhdetta ei syntynyt.

Tällä pykälällä karensseja työnnetään tavallisten työnhakijoiden niskaan lukemattomia kertoja. Miksi Korhonen olisi poikkeus yo. pykälän soveltamisen suhteen.

Työvoimatoimiston virkailija voi aina käyttää tätä pykälää työtöntä vastaan karenssin annossa kunhan vaan jotain on kuulunut työnantajalta työhaastattelun vaiheista.

Tämä pykälä tulisikin poistaan työttömyysturvalaista koska se voi johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin mitä oikeasti työhaastattelussa on tapahtunut.

Lue lisää

Tuon pykälän perusteella annettava karenssi on kahden kuukauden pituinen. Karenssi on määrättävä siitä lukien, kun aihe karenssiin on ilmennyt.

Siitä, kun Korhosen sopimus purkautui, on yli kaksi kuukautta, joten karenssi jäisi määräämättä, koska Korhosen työsuhde edelliseen työpaikkaan oli vielä tuolloin voimassa.

Korhosen työsuhteen purkautumisella ei siis olisi vaikutusta työkkärin suunnassa.

Tilanteeseen... kirjoitti:

Tuon pykälän perusteella annettava karenssi on kahden kuukauden pituinen. Karenssi on määrättävä siitä lukien, kun aihe karenssiin on ilmennyt.

Siitä, kun Korhosen sopimus purkautui, on yli kaksi kuukautta, joten karenssi jäisi määräämättä, koska Korhosen työsuhde edelliseen työpaikkaan oli vielä tuolloin voimassa.

Korhosen työsuhteen purkautumisella ei siis olisi vaikutusta työkkärin suunnassa.

Lue lisää

"Tuon pykälän perusteella annettava karenssi on kahden kuukauden pituinen. Karenssi on määrättävä siitä lukien, kun aihe karenssiin on ilmennyt.
Siitä, kun Korhosen sopimus purkautui, on yli kaksi kuukautta,"

Aivan, Korhosen tapauksessa asian on noin. Ainakaan karenssin pituus ei olisi ollut kuin 2 tai 3 kuukautta?.

Mutta jos Korhonen olisi ollut pitkäaikaistyötön haastattelun ajankotana, niin olisi saanut 5kk työssäolovelvollisuuden ennen kuin olisi oikeutettu työttömyystukeen. Tällaisia 5kk työssäolovelvollisuuksia ennen kuin on oikeutettu työttömyysturvaan on monia tavallisten ihmisten keskuudessa. Kukapa tavallinen ihminen osaisi ennakolta arvata ollessaan pitkäaikaistyöttömänä työhaastattelussa, että voi itse varomattomasti omalla puheellaan taikka eleellään aiheuttaa itselleen sen, että ei pääse työttömyysturvan piirin ennen kuin on 5 kk jollakin tapaa kerännyt "kansalaisluottamusta osalleen".

kirjoittajalta................ kirjoitti:

"Tuon pykälän perusteella annettava karenssi on kahden kuukauden pituinen. Karenssi on määrättävä siitä lukien, kun aihe karenssiin on ilmennyt.
Siitä, kun Korhosen sopimus purkautui, on yli kaksi kuukautta,"

Aivan, Korhosen tapauksessa asian on noin. Ainakaan karenssin pituus ei olisi ollut kuin 2 tai 3 kuukautta?.

Mutta jos Korhonen olisi ollut pitkäaikaistyötön haastattelun ajankotana, niin olisi saanut 5kk työssäolovelvollisuuden ennen kuin olisi oikeutettu työttömyystukeen. Tällaisia 5kk työssäolovelvollisuuksia ennen kuin on oikeutettu työttömyysturvaan on monia tavallisten ihmisten keskuudessa. Kukapa tavallinen ihminen osaisi ennakolta arvata ollessaan pitkäaikaistyöttömänä työhaastattelussa, että voi itse varomattomasti omalla puheellaan taikka eleellään aiheuttaa itselleen sen, että ei pääse työttömyysturvan piirin ennen kuin on 5 kk jollakin tapaa kerännyt "kansalaisluottamusta osalleen".

Lue lisää

Olet oikeassa. Työttömään kohdistuvat rangaistukset voivat tulla hyvinkin mielivaltaisista syistä ja myös sellaisista, joissa työttömällä ei ole osaa, ei arpaa, kuten esim. tilanteessa, jossa työantaja vetää johtopäätöksiä, joissa ei ole mitään perää tai tilanteessa, jossa posti on hukannut työkkärin kirjeen yms. Posti hukkaa oman ilmoituksensa mukaan vuositasolla 11 000 - 13 000 lähetystä vuodessa. Työttömien kohdalla tapahtuu siis paljon sellaista, mitä ei oikeusvaltiossa pitäisi tapahtua. Mutta Suomihan ei olekaan oikeusvaltio.

Selvennystä hiukan tuohon rangaistusjärjestelmään.

Korhonen olisi selvinnyt työttömänä 2 kk:n karenssilla, koska kyse olisi ollut ensimmäisestä kieltäytymisestä ja hän ei olisi ollut pitkäaikaistyötön. Kieltäytymiskarenssi on 2 kk, erokarenssi on 3 kk.

5 kk:n rangaistustyössäoloehdon saavat mistä tahansa syystä

1. alle 25-v ja ammattikouluttamattomat

2. iästä riippumatta 500 pvää työmarkkinatukea saaneet tai päivärahalta tippuneet ja 180 pvää työmarkkinatukea saaneet.

tässä......................... kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Jos Korhonen ei korjannut työnantajan oletuksia oikeiksi, niin itse aiheutti sen, että työsuhdetta ei syntynyt.

Tällä pykälällä karensseja työnnetään tavallisten työnhakijoiden niskaan lukemattomia kertoja. Miksi Korhonen olisi poikkeus yo. pykälän soveltamisen suhteen.

Työvoimatoimiston virkailija voi aina käyttää tätä pykälää työtöntä vastaan karenssin annossa kunhan vaan jotain on kuulunut työnantajalta työhaastattelun vaiheista.

Tämä pykälä tulisikin poistaan työttömyysturvalaista koska se voi johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin mitä oikeasti työhaastattelussa on tapahtunut.

Lue lisää

typeriin kysymyksiin.

tässä......................... kirjoitti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Työttömyysturvalaki 2. luku 2 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Jos Korhonen ei korjannut työnantajan oletuksia oikeiksi, niin itse aiheutti sen, että työsuhdetta ei syntynyt.

Tällä pykälällä karensseja työnnetään tavallisten työnhakijoiden niskaan lukemattomia kertoja. Miksi Korhonen olisi poikkeus yo. pykälän soveltamisen suhteen.

Työvoimatoimiston virkailija voi aina käyttää tätä pykälää työtöntä vastaan karenssin annossa kunhan vaan jotain on kuulunut työnantajalta työhaastattelun vaiheista.

Tämä pykälä tulisikin poistaan työttömyysturvalaista koska se voi johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin mitä oikeasti työhaastattelussa on tapahtunut.

Lue lisää

Itseasiassa ei tule mitään karenssia, jos riitauttaa irtisanomisen todistettavasti (esim. toimittaa kirjallisen todisteen työvoimatoimistoon, josta selviää irtisanomisperusteen riitautus ja hoitavan tuomarin vakuutus riitautuksesta.)

Tämä on tosin työvoimatoimistossa harkinnanvarainen päätös ja asiasta tekee toimikunta päätöksen, ei yksi virkailija.

Näin ollen J Korhoselle ei näillä tiedoilla tule karenssia ollenkaan, koska tuomioistuin ratkaisee, onko kyseessä "työnhakijan omalla menettelyllä aiheutettu" vai "työnantajan suorittama laiton menettely työsuhdetta päätettäessä" !

Työstä kieltäytymisestä tässä ei ole kyse ja työntajalla on todistamisvelvollisuus toteennäyttää perusteet, jolla työsuhteen päättäminen on toteutettu.

laintulkintaa kirjoitti:

Itseasiassa ei tule mitään karenssia, jos riitauttaa irtisanomisen todistettavasti (esim. toimittaa kirjallisen todisteen työvoimatoimistoon, josta selviää irtisanomisperusteen riitautus ja hoitavan tuomarin vakuutus riitautuksesta.)

Tämä on tosin työvoimatoimistossa harkinnanvarainen päätös ja asiasta tekee toimikunta päätöksen, ei yksi virkailija.

Näin ollen J Korhoselle ei näillä tiedoilla tule karenssia ollenkaan, koska tuomioistuin ratkaisee, onko kyseessä "työnhakijan omalla menettelyllä aiheutettu" vai "työnantajan suorittama laiton menettely työsuhdetta päätettäessä" !

Työstä kieltäytymisestä tässä ei ole kyse ja työntajalla on todistamisvelvollisuus toteennäyttää perusteet, jolla työsuhteen päättäminen on toteutettu.

Lue lisää

''Itseasiassa ei tule mitään karenssia, jos riitauttaa irtisanomisen todistettavasti''

Tuo ei tuollaisenaan pidä paikkaansa. Jos riitauttaa irtisanomisen, niin karenssi jätetään tavallaan lepäämään. Se, tuleeko karenssi lopulta vai ei, riippuu oikeuden päätöksestä. Jos oikeus katsoo, että irtisanomiselle oli perusteet, karenssin annetaan jälkikäteen.

Ei työkkäri toki noin vain luovu karenssinantomahdollisuudesta.

''Tämä on tosin työvoimatoimistossa harkinnanvarainen päätös''

No, miten sen ottaa. Jos työkkäri antaa karenssin ennen oikeudenpäätöstä ja siitä valitetaan, valitusaste ratkaisee asian vasta sen jälkeen, kun oikeus on ratkaissut sen, oliko irtisanomiselle lailliset perusteet.

Em. taitaa olla tavanomaisempi tapa eli että annetaan karenssi kaiken varalta ja asia jätetään valitusasteen varaan. Tuo on tietysti ikävä työttömän kannalta, jos karenssi meneekin kumoon, koska tuki on ollut karenssin ajalta maksamatta ja asian käsittely voi venyä pitkäänkin.

''Työstä kieltäytymisestä tässä ei ole kyse''

Tuossa olet oikeassa. Lipsahti jotenkin. Irtisanomisesta/irtisanoutumisesta seuraa 3 kk:n karenssi.

Pidä paikkaansa kirjoitti:

''Itseasiassa ei tule mitään karenssia, jos riitauttaa irtisanomisen todistettavasti''

Tuo ei tuollaisenaan pidä paikkaansa. Jos riitauttaa irtisanomisen, niin karenssi jätetään tavallaan lepäämään. Se, tuleeko karenssi lopulta vai ei, riippuu oikeuden päätöksestä. Jos oikeus katsoo, että irtisanomiselle oli perusteet, karenssin annetaan jälkikäteen.

Ei työkkäri toki noin vain luovu karenssinantomahdollisuudesta.

''Tämä on tosin työvoimatoimistossa harkinnanvarainen päätös''

No, miten sen ottaa. Jos työkkäri antaa karenssin ennen oikeudenpäätöstä ja siitä valitetaan, valitusaste ratkaisee asian vasta sen jälkeen, kun oikeus on ratkaissut sen, oliko irtisanomiselle lailliset perusteet.

Em. taitaa olla tavanomaisempi tapa eli että annetaan karenssi kaiken varalta ja asia jätetään valitusasteen varaan. Tuo on tietysti ikävä työttömän kannalta, jos karenssi meneekin kumoon, koska tuki on ollut karenssin ajalta maksamatta ja asian käsittely voi venyä pitkäänkin.

''Työstä kieltäytymisestä tässä ei ole kyse''

Tuossa olet oikeassa. Lipsahti jotenkin. Irtisanomisesta/irtisanoutumisesta seuraa 3 kk:n karenssi.

Lue lisää

Työttömyysturvalaki 2. luku 12 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Lain pykälä kääntää työsuhteen syntymättä jäämisen työstä kieltäytymiseksi oli sitten syy mikä takansa miksi työnantaja ei palkannut työtöntä ja jos siitä työkkäriin ilmoittaa. Näin saadaan tilastoihin valtava määrä työstäkieltäytymisiä ja lakeja entisestään kiristetään.

En ole löytänyt mistään selitystä "omalle menettelylle" jolla voidaan katsoa, että työtön on kieltäytynyt työstä. Miten ylipäätään noin väljä lain tulkinta on lakiin voitu jättää.

aiheutettu.............. kirjoitti:

Työttömyysturvalaki 2. luku 12 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Lain pykälä kääntää työsuhteen syntymättä jäämisen työstä kieltäytymiseksi oli sitten syy mikä takansa miksi työnantaja ei palkannut työtöntä ja jos siitä työkkäriin ilmoittaa. Näin saadaan tilastoihin valtava määrä työstäkieltäytymisiä ja lakeja entisestään kiristetään.

En ole löytänyt mistään selitystä "omalle menettelylle" jolla voidaan katsoa, että työtön on kieltäytynyt työstä. Miten ylipäätään noin väljä lain tulkinta on lakiin voitu jättää.

Lue lisää

Väärä äänensävy, vääränväriset sukan, liian veltto istuma-asento, vaatii palkkaa jne.

Ja nuo eivät ole keksittyjä, vaan ihan oikeasti työnantajan esittämiä kommentteja siitä, miksi ei työntekijä kelpaa.

aiheutettu.............. kirjoitti:

Työttömyysturvalaki 2. luku 12 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Lain pykälä kääntää työsuhteen syntymättä jäämisen työstä kieltäytymiseksi oli sitten syy mikä takansa miksi työnantaja ei palkannut työtöntä ja jos siitä työkkäriin ilmoittaa. Näin saadaan tilastoihin valtava määrä työstäkieltäytymisiä ja lakeja entisestään kiristetään.

En ole löytänyt mistään selitystä "omalle menettelylle" jolla voidaan katsoa, että työtön on kieltäytynyt työstä. Miten ylipäätään noin väljä lain tulkinta on lakiin voitu jättää.

Lue lisää

Tuo taitaa olla vähän tulkinnanvaraista, koska työsuhde ei ollut käytännössä vielä alkanut.

Korhosen ja Lapin kansan välillähän on työsopimus jo tehty. Työsopimus siis purettiin. Eli ei ollut kyse enää työsopimuksen syntymättä jäämisestä vaan sen purkamisesta. Oletan, että karenssin kannalta ratkaisevaa on se, että työsopimus oli jo olemassa.

Asian lopulliseksi ratkaisemiseksi tarvitaan varmaan alan juristi.

aiheutettu.............. kirjoitti:

Työttömyysturvalaki 2. luku 12 pykälä :
"
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
"

Lain pykälä kääntää työsuhteen syntymättä jäämisen työstä kieltäytymiseksi oli sitten syy mikä takansa miksi työnantaja ei palkannut työtöntä ja jos siitä työkkäriin ilmoittaa. Näin saadaan tilastoihin valtava määrä työstäkieltäytymisiä ja lakeja entisestään kiristetään.

En ole löytänyt mistään selitystä "omalle menettelylle" jolla voidaan katsoa, että työtön on kieltäytynyt työstä. Miten ylipäätään noin väljä lain tulkinta on lakiin voitu jättää.

Lue lisää

''Miten ylipäätään noin väljä lain tulkinta on lakiin voitu jättää.''

Työsopimuslaki sisältää paljon tulkinnan varaan jätettyjä säännöksiä. Siksi työttömiä voidaan kohdella niin mielivaltaisesti kuin tehdään.

Toki on ministeriöiden ohjeita (sekä työministeriö, nyk. tem ja stm tohtoroivat asiassa), jotka ohjaavat soveltamiskäytäntöä, mutta ikävä kyllä, ihan liian usein mielivaltaiseen suuntaan. Ja ministeriön ohjeessahan ei ole kyse laista, joten eri työkkäreiden välillä on kirjavuutta työttömien kohtelussa.

Pidä paikkaansa kirjoitti:

''Itseasiassa ei tule mitään karenssia, jos riitauttaa irtisanomisen todistettavasti''

Tuo ei tuollaisenaan pidä paikkaansa. Jos riitauttaa irtisanomisen, niin karenssi jätetään tavallaan lepäämään. Se, tuleeko karenssi lopulta vai ei, riippuu oikeuden päätöksestä. Jos oikeus katsoo, että irtisanomiselle oli perusteet, karenssin annetaan jälkikäteen.

Ei työkkäri toki noin vain luovu karenssinantomahdollisuudesta.

''Tämä on tosin työvoimatoimistossa harkinnanvarainen päätös''

No, miten sen ottaa. Jos työkkäri antaa karenssin ennen oikeudenpäätöstä ja siitä valitetaan, valitusaste ratkaisee asian vasta sen jälkeen, kun oikeus on ratkaissut sen, oliko irtisanomiselle lailliset perusteet.

Em. taitaa olla tavanomaisempi tapa eli että annetaan karenssi kaiken varalta ja asia jätetään valitusasteen varaan. Tuo on tietysti ikävä työttömän kannalta, jos karenssi meneekin kumoon, koska tuki on ollut karenssin ajalta maksamatta ja asian käsittely voi venyä pitkäänkin.

''Työstä kieltäytymisestä tässä ei ole kyse''

Tuossa olet oikeassa. Lipsahti jotenkin. Irtisanomisesta/irtisanoutumisesta seuraa 3 kk:n karenssi.

Lue lisää

Työttömyysturvalain 11 luvun 10 §:ssä säädetään takaisinperinnästä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos työttömyysetuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Pykälän 2 momentin mukaan takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä työttömyysetuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinpe-rintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset.

Työttömyysetuuden maksajalla on toimivalta tehdä tapauskohtainen ratkaisu takaisinperinnästä luopumisesta edellä mainitun työttömyysturvalain 11 luvun 10 §:n 2 momentin perusteella.

Palautettu työttömyysetuus ja 500 päivän laskuri:

Yhteensovituksen kautta palautuva työttömyysturva ei nykyisten säännösten mukaan vaikuta henkilölle maksettujen etuuksien enimmäisaikaan. Toisin sanoen järjestelmään palautunut etuus ei vähennä 500 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyneitä etuuspäiviä.

Maksettuun työttömyyspäivärahaan ei siten puututa jälkikäteen, ja se pysyy myös verotuksen ja eläkkeen kannalta muuttumattomana.

Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi vahingonkorvausta saavan henkilön kannalta. Kun työnantaja palauttaa järjestelmään osan maksetun työttömyyspäivärahan menosta, järjestelmälle ei ole tältä osin syntynyt kulua palautusta vastaavan työttömyysetuuden osalta. Tästä johtuen työryhmässä on ollut esillä kysymys siitä, pitäisikö työnantajan työttömyysetuuden rahoittajalle maksaman osuuden lisätä vastaavasti henkilölle maksettavien työttömyyspäivärahapäivien määrää. Toisaalta työryhmässä on katsottu, että TSL 12:3 säädettäessä ei ole tarkoitettu puuttua henkilön sinänsä oikein perustein maksettuun työttömyysetuuteen vaan yhteensovituksen tarkoituksena on ollut toteuttaa TYÖNANTAJAN TÄYSI VAHINGONKORVAUSVASTUU, kun aiemmin työttömyysturvajärjestelmä ”maksoi” osan työnantajalle kuuluvasta vahingonkorvauksesta.

voidaan lieventää kirjoitti:

Työttömyysturvalain 11 luvun 10 §:ssä säädetään takaisinperinnästä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos työttömyysetuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Pykälän 2 momentin mukaan takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä työttömyysetuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinpe-rintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset.

Työttömyysetuuden maksajalla on toimivalta tehdä tapauskohtainen ratkaisu takaisinperinnästä luopumisesta edellä mainitun työttömyysturvalain 11 luvun 10 §:n 2 momentin perusteella.

Palautettu työttömyysetuus ja 500 päivän laskuri:

Yhteensovituksen kautta palautuva työttömyysturva ei nykyisten säännösten mukaan vaikuta henkilölle maksettujen etuuksien enimmäisaikaan. Toisin sanoen järjestelmään palautunut etuus ei vähennä 500 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyneitä etuuspäiviä.

Maksettuun työttömyyspäivärahaan ei siten puututa jälkikäteen, ja se pysyy myös verotuksen ja eläkkeen kannalta muuttumattomana.

Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi vahingonkorvausta saavan henkilön kannalta. Kun työnantaja palauttaa järjestelmään osan maksetun työttömyyspäivärahan menosta, järjestelmälle ei ole tältä osin syntynyt kulua palautusta vastaavan työttömyysetuuden osalta. Tästä johtuen työryhmässä on ollut esillä kysymys siitä, pitäisikö työnantajan työttömyysetuuden rahoittajalle maksaman osuuden lisätä vastaavasti henkilölle maksettavien työttömyyspäivärahapäivien määrää. Toisaalta työryhmässä on katsottu, että TSL 12:3 säädettäessä ei ole tarkoitettu puuttua henkilön sinänsä oikein perustein maksettuun työttömyysetuuteen vaan yhteensovituksen tarkoituksena on ollut toteuttaa TYÖNANTAJAN TÄYSI VAHINGONKORVAUSVASTUU, kun aiemmin työttömyysturvajärjestelmä ”maksoi” osan työnantajalle kuuluvasta vahingonkorvauksesta.

Lue lisää

Mitä tahansa voidaan tietysti lieventää, mutta käytännössä lievennyksiä tapahtuu aniharvoin. Olen ollut noiden asioiden kanssa monessa mielessä tekemisissä, joten jonkinlainen tuntuma on.

Muistelen, että yksi laintulkinnan ohje on, että jos lainsäännöstä voidaan tulkita lievempään ja ankarampaan suuntaan, niin valitaan lievempi vaihtoehto. Tätä ei noudateta työttömyysturvassa.

Takaisinperinnästä voidaan luopua tai takaisinperintää kohtuullistaa niin maksajan taholta kuin vielä valitusasteessakin. Sitä vain ei yleensä tapahdu. Täytyy olla tosi vahvoja syitä, että näin tapahtuu. Tuollaisia poikkeuksellisen vahvoja syitä vain aniharvalla on esittää.

***Yhteensovituksen kautta palautuva työttömyysturva ei nykyisten säännösten mukaan vaikuta henkilölle maksettujen etuuksien enimmäisaikaan. Toisin sanoen järjestelmään palautunut etuus ei vähennä 500 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyneitä etuuspäiviä.

Maksettuun työttömyyspäivärahaan ei siten puututa jälkikäteen***

Tuota osuutta en oikein ymmärtänyt. Onko sinulle selvennystä konkreettisen esimerkin muodossa?

Sen ymmärrän, ettei eläkelaitoksille tehdä jälkikäteen muutosilmoituksia. Eläkekertymähän on sen verran pieni, ettei käytännön merkitystä juurikaan ole. Sen sijaan verottajalta työtön voi hakea jälkikäteen verotuksen oikaisua. Maksajalta tulisi saada tätä varten todistus. Kuluvan kalenterivuoden verotuksen osalta maksajakin voi oikaisun tehdä ja tehneekin sen, mutta edellisen verovuoden osalta ei.