Elämää puhdistava ero

niin luonnollista

Näyttää viime vuosina tulleen naisille tavaksi ottaa avioero tuossa 40 ikävuoden nurkilla. Rouvan vaivaa outo, epämiellyttävä ja ahdistava tunne. Elämä tuntuu tylsältä. Lapset ovat kasvaneet ja mies vaan keskittyy työhönsä. Elämä tuntuu juoksevan ohi.

Vaan vielä on rouvassa tarmoa elämän oikaisuun! Otetaanpa ero, niin elämä piristyy. Missä muualla se vika voisi ollakaan kuin parisuhteessa. Ja mikä on rouvan mielestä parisuhteen suurin vika? Mies! Herran tähden, kuinka sitä ei oikein aiemmin tullut huomattuakaan. Miehen vikaahan elämän tylsyys, rouvan ahdistus ja hiipivä vanheneminen ovat.

Rouva lemppaa miehensä kartanolle ja tekee eron heti selväksi. Mitä sitä nyt eroamaan, jos ei eroa kunnolla. Sitä paitsi elämän tylsyys, ahdistus ja vanheneminen ovat vakavia asioita. Syyllistä pitää rankaista ja kunnolla! Ensin tietenkin viedään lapset piiloon omille vanhemmille ja tutun Seijan mökille. Sitten otetaan tunnettu emakkosikajuristi kiristämään osituksessa kermat päältä ja vaaditaan vielä kunnon elatusmaksutkin.

Mieheltä pitää vaatia kunnolla rahaa, se tuttu Seijakin sanoo. Kyllä Seija tietää. Hänhän on itsekin eronnut ja kertonut ihanista uusista miestuttavistaan, joista se Pete on aika nuorikin. Sitä paitsi miehellä on kyllä rahaa. Koko elämänsä sika on vaan töitä painanut. Ei yhtään ole perheestä välittänyt. Saatanan tunteeton porsas. Miten sitä oikein tulikin tuollaista tolvanaa aikanaan kommennettua kosimaan. Ei se nuija itse silloin tajunnut sitäkään.

Rouvahan saa ukon pihalle heti. Lapsia mies saa armollisesti nähdä pari kertaa kuussa. Sekin saattaa vaikuttaa turmiollisesti lasten kehitykseen, ehkä. Yllättävää, että lapset ylipäätään haluavat nähdä isäänsä. Jopa kummallisen mielellään. Lapset ovat niin viattomia. Eivät ne ymmärrä, että se sika pilasi parisuhteen ja rikkoi perheen. Paska.

Rouva juoksee eron jälkeen aikansa ravintoloissa. Seija jaksaa olla mukana muutaman kerran. Seija vaikuttaa jotenkin väsyneeltä. Se nuori Petekin tavattiin kerran. Pete kysäisi Rouvalta aika suoraan, josko tältä saa samanlaiset kyydit kuin Seijaltakin, joka on muuten muutamasa vuodessa Peten mielestä rypistynyt aika pahasti. Työpaikan Kaarlon kanssa Rouvalla on pikku fling. Kaarlo on naimisissa, eikä oikein taivu Rouvan aikatauluihin ja oikutteluihin. Ravintolasta Rouva saa kerran iskettyä itseään kymmenen vuotta nuoremman miehen. Voi sitä riemua! Rouva onkin oikein haluttava miesten mielestä. Näin hän ajattelee. Ajatuksestaan innostuneena Rouva jättää lounaan kahtena seuraavana päivänä väliin ja ostaa itsellee numeroa liian pienet nuorekkaat farkut.

Kuluu vuosi, parikin. Baarit on nähty ja bodypump tunnilla käynnit on lopetettu. Elämä on taas palannut samaan uomaan kuin ennenkin. Paino on noussut takaisin vanhoihin lukemiin. Rypyt eivät ole lainkaan silmäkulmista vähentyneet. Vanhempi lapsista on muuttanut naapurikaupunkiin opiskelemaan. Nuorempi viettää aikaansa isänsä luona enemmän ja enemmän. Vanhenevan naisen elämä yksinään isossa, ex-mieheltä kiristetyssä asunnossa tuntuu tylsältä. Eikä oikein ole edes ketään, jota asiasta voisi syyttää. Ehkä Seijaa sentään? Välit Seijaan ovat jo kylmenneetki. Seija oli pokannut työpaikan Kaarlon pikkujoulujen aikaan.

Rouvan ex-mies on löytänyt itselleen uuden nuoremman rakkaan. Lapsikin on tullut. Ihan isänsä näköinen punaposkinen pojan-viikari. Isommat sisarukset ovat pikkuveljestään intoa piukkana. Asiasta mainitaan Rouvallekin, mikä tietysti harmittaa niin vietävästi.

Yllä mainitun kehityskulun itse luonto on järjestänyt. Naaras alkaa hedelmällisyytensä loppuvaiheessa työntämään urosta pois pesueen luota. Uros ei ensimmäiselle pesueelle lojaalina itse sitä tajua tehdä. Vielä viriilit urokset löytävät itselleen nuoren vereän naaran ja jatkavat elämää sillä tavoin. Ei niin viriilit urokset jäävät vanhojen naaraiden viihdyttäjiksi. Tämä on luonnonvalintaa parhaimillaan: aikaisin väsyvät vanhat nallet jäävät imemään mettä vanhoista naaraista, kun viriili geenikantaa jatkaa eloaan nurten naaraiden kanssa.

Tämä on luonnollista. Niin luonnollista. Ja ihanaa. Itse en sitä koskaan olisi tajunnut, jollei ex-vaimo olisi luonnon kutsua kuullut.

52

3893

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tämä oli

      loistava juttu!

    • wilma60

      Tuo on varmaan totta että nainen miettii siinä 40:n vaiheilla omaa elämäänsä. Mutta ei kaikki halua erota vaan löytää sen ratkaisun ihan muilla tavoilla. Minäkin puntaroin vähän päälle nelikymppisenä mennyttä ja tulevaa. En vaihtanut miestä vaan ammattia ja kasvatin jopa perhettä. Mies mietti samat asiat vähän myöhemmin kun ikää alkoi olla 50 vuotta. Siinä sai vanha elämä jäädä kun uusi onni astui kuvioihin. Joten kyllä ne miehetkin osaa!

    • onnellinen..

      tää juttu on ihan hyvä, näinhän se monesti menee. Tosin älä olisi nyt naisia kohtaan noin julma..vanhenee ne miehetkin.

      Itse olen läheltä seurannut ystäväni 43v. meneillään olevaa avioeroa. Tosin siinä äiti kyllä hoitaa lapsensa eikä juokse ravintoloissa. Ja isä muutti omilleen ja juoksee ravintoloissa, se voi mennä miten päin vaan..mutta tuo juttu on kyllä monella justiin noin, hienosti kirjoitit.

      Voisihan tuo vielä sillainkin päätyä että Rouvakin löytää hyvän ja tasapainoisen suhteen ikäisensä miehen kanssa ja kaikki on tyytyväisiä.

      Tuon luettuani itse tunnen olevani onnellinen , koska olen juuri tuon 40v ja pari päivää sit keskusteltiin miehen kanssa kuinka meillä on kaikki hyvin, ollaan onnellisesti yhdessä ja todellinen rakkaus mieheeni on vain syventynyt.

      • ffgg

        sinäkin,meillä ex-vaimolla viimmeisen kahden vuoden (1,5v erosta)aikana vauhti ollut niin kova,ettei hänen aivotuksia ymmärrä ollenkaan.kaikki vaan ei mennyt lasten ja osituksen kanssa niin kuin hän ajatteli.


    • juttu !

      Ja vielä tottakin. Varsinkin se että naiset uskoo ystäviään kuin raamattua, ja heidän on sitten helppo yllytään eroon, varsinkin jos on vielä ystävätärkin eronnut.

      • vielä lisäksi

        Se katkeruus niissä vanhoissa naisissa eniten kumeksuttaa. Ensin niiden pitää valtavalla uholla saada se ero. Sitä toitotetaan sukulaisille ja tuttavapiirille, kuinka äijä lempattiin kartanolle.

        Sitten sille äijäparalle vittuillaan ja kaikki lainsäätäjän ja -tulkitsijan antama valta näytetään. Lapsilla kiristetään ja heitä piilotellaan ennen kuin sopimus asiasta on aikaan saatu. Samalla toietenkin annetaan ymmärtää, että lapsia alkaa näkymään, kunhan elatustuesta ja osituksesta päästään sopuun. itään kiveä ei jätetä kääntämättä, jotta itselle saadaan ryövättyä miehen perintökapiotkin.

        Ex-miehen uusi naisystävä vielä kestetään hammasta purren. Siinä vaiheessahan nainen tapailee itse jotain risteilylta tapaamaansa naimisissa olevaa Toyota-myyjää.

        Sitten kun ex-miehelle syntyy lapsi, nainen menee aivan sekaisin. Aikaa on kulunut. Nainen on vanhentunut. Omat lapset eivät malta olla iloitsemasta uudesta vauvasta äidilleenkään. Ex-rouvan katkeruus purkautuu joka suuntaan. Omille lapsille aletaan voimakas isän parjaaminen. Yhteiselle ystäväpiirille alkaa miehjen parjaaminen. Kaikista asioista sopiminen menee mahdottomaksi.

        Miten nainen voi katkeroitua miehen uudesta perheestä, kun itse on ensin eron halunnut? Olettaako nainen, että hänen ex-miehensä jää muistelemaan ex-vaimonsa ihanaa luonnetta? Tai että ex-mies arvostaa loppuelämänsä entisesssä vaimossaan sitä, että tämä ei häirinnyt miehensä yöunia turhalla sexin vonkaamisella? Mitä eronnut nainen oikein olettaa. Tottakai mies jatkaa eläämäänsä. Kukin meistä tavallaan. aika moni mies tykkää perhe-elämästä ja siksi hankkii uuden perheen.

        Ettekä muuten usko kuinka paljon nuori ja seksikäs vaimo piristää!


      • ................
        vielä lisäksi kirjoitti:

        Se katkeruus niissä vanhoissa naisissa eniten kumeksuttaa. Ensin niiden pitää valtavalla uholla saada se ero. Sitä toitotetaan sukulaisille ja tuttavapiirille, kuinka äijä lempattiin kartanolle.

        Sitten sille äijäparalle vittuillaan ja kaikki lainsäätäjän ja -tulkitsijan antama valta näytetään. Lapsilla kiristetään ja heitä piilotellaan ennen kuin sopimus asiasta on aikaan saatu. Samalla toietenkin annetaan ymmärtää, että lapsia alkaa näkymään, kunhan elatustuesta ja osituksesta päästään sopuun. itään kiveä ei jätetä kääntämättä, jotta itselle saadaan ryövättyä miehen perintökapiotkin.

        Ex-miehen uusi naisystävä vielä kestetään hammasta purren. Siinä vaiheessahan nainen tapailee itse jotain risteilylta tapaamaansa naimisissa olevaa Toyota-myyjää.

        Sitten kun ex-miehelle syntyy lapsi, nainen menee aivan sekaisin. Aikaa on kulunut. Nainen on vanhentunut. Omat lapset eivät malta olla iloitsemasta uudesta vauvasta äidilleenkään. Ex-rouvan katkeruus purkautuu joka suuntaan. Omille lapsille aletaan voimakas isän parjaaminen. Yhteiselle ystäväpiirille alkaa miehjen parjaaminen. Kaikista asioista sopiminen menee mahdottomaksi.

        Miten nainen voi katkeroitua miehen uudesta perheestä, kun itse on ensin eron halunnut? Olettaako nainen, että hänen ex-miehensä jää muistelemaan ex-vaimonsa ihanaa luonnetta? Tai että ex-mies arvostaa loppuelämänsä entisesssä vaimossaan sitä, että tämä ei häirinnyt miehensä yöunia turhalla sexin vonkaamisella? Mitä eronnut nainen oikein olettaa. Tottakai mies jatkaa eläämäänsä. Kukin meistä tavallaan. aika moni mies tykkää perhe-elämästä ja siksi hankkii uuden perheen.

        Ettekä muuten usko kuinka paljon nuori ja seksikäs vaimo piristää!

        ja vielä kerran...kyllä se sinäkin vanhenet ihan samalla tavalla ja muuten omassa tuttavapiirissä olen seuraillut näitä pappoja joista vielä tulee isiä...eivät tahdo enää jaksaa pienten lasten kanssa. Ja kohta jo taas mennään baareissa ja nuorempi vaimo pienten lasten kans yksin kotona. Siinä vaiheessa se "vanhentunut" ex-vaimo reissaa lapissa ym. kavereidensa kanssa ja tietää ettei itse enää jaksaisi pienten lasten kanssa, no onneksi nyt on aikaa itselle..


      • kalahtiko
        ................ kirjoitti:

        ja vielä kerran...kyllä se sinäkin vanhenet ihan samalla tavalla ja muuten omassa tuttavapiirissä olen seuraillut näitä pappoja joista vielä tulee isiä...eivät tahdo enää jaksaa pienten lasten kanssa. Ja kohta jo taas mennään baareissa ja nuorempi vaimo pienten lasten kans yksin kotona. Siinä vaiheessa se "vanhentunut" ex-vaimo reissaa lapissa ym. kavereidensa kanssa ja tietää ettei itse enää jaksaisi pienten lasten kanssa, no onneksi nyt on aikaa itselle..

        Tottakai minä vanhenen. Se on ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Miehiä se tuntuu katkeroittavan vähemmän kuin naisia.

        Ensinnäkään minä en ole koskaan juossut baareissa, joten en ymmärrä, miksi aloittaisin sen nyt. Voi olla naiselle vaikea ymmärtää, mutta ei pienten lasten hoiti lähes 50v miehelle ole yhtään sen väsyttävämpää, kuin nuorempanakaan. Enemmän tästä nyt nauttii. Toisille naisillehan lastenhoito on suuri valituksen aihe ja hyvin vastenmielistä puuhaa. Minun vaimolleni ja minulle se ei sitä ole. Nautimme yhdessäolosta.

        Jos minun nuori kaunis vaimoni haluaisi joskus käydä Lapissa kavereidensa kanssa, niin sen hänelle ilomielin soisin. Olemme vaan tällä hetkellä niin paljon toisissamme kiinni, että ainakaan vielä hän ei ole sellaista halunnut. Ehkä se johtuu siitäkin, että vaimoni ei pidä mitenkään vastenmielisenä lasten kanssa olemista. Toki häntä auttaa se, että minä olen vähentänyt työnteon aika vähäiseksi ja pystyn tekemään aika ison osan kotitöistä.

        Kotona on kiva olla parisuhteen takiakin. Vaimollani on tapana "palkita" minua lasten päiväunien aikaan...


      • vielä........
        kalahtiko kirjoitti:

        Tottakai minä vanhenen. Se on ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Miehiä se tuntuu katkeroittavan vähemmän kuin naisia.

        Ensinnäkään minä en ole koskaan juossut baareissa, joten en ymmärrä, miksi aloittaisin sen nyt. Voi olla naiselle vaikea ymmärtää, mutta ei pienten lasten hoiti lähes 50v miehelle ole yhtään sen väsyttävämpää, kuin nuorempanakaan. Enemmän tästä nyt nauttii. Toisille naisillehan lastenhoito on suuri valituksen aihe ja hyvin vastenmielistä puuhaa. Minun vaimolleni ja minulle se ei sitä ole. Nautimme yhdessäolosta.

        Jos minun nuori kaunis vaimoni haluaisi joskus käydä Lapissa kavereidensa kanssa, niin sen hänelle ilomielin soisin. Olemme vaan tällä hetkellä niin paljon toisissamme kiinni, että ainakaan vielä hän ei ole sellaista halunnut. Ehkä se johtuu siitäkin, että vaimoni ei pidä mitenkään vastenmielisenä lasten kanssa olemista. Toki häntä auttaa se, että minä olen vähentänyt työnteon aika vähäiseksi ja pystyn tekemään aika ison osan kotitöistä.

        Kotona on kiva olla parisuhteen takiakin. Vaimollani on tapana "palkita" minua lasten päiväunien aikaan...

        Hoisitkos vanhempia lapsiasi ja huolehditko heistä entisessä liitossasi? Ei tainnut olla siihen aikaa? Vaimo teki kaiken oman palkkatyönsä lisäksi. Eikö vain? Nyt sitten näytät tälle uudelle nuoremmalle vaimolle, miten hyvä isä olet, oikein työntekoa vähentänyt ja osallistut kotitöihin. Olisit tehnyt niin edellisessä liitossasi, ehkäpä eroa ei olisi tullutkaan.


      • naulan kantaan
        vielä........ kirjoitti:

        Hoisitkos vanhempia lapsiasi ja huolehditko heistä entisessä liitossasi? Ei tainnut olla siihen aikaa? Vaimo teki kaiken oman palkkatyönsä lisäksi. Eikö vain? Nyt sitten näytät tälle uudelle nuoremmalle vaimolle, miten hyvä isä olet, oikein työntekoa vähentänyt ja osallistut kotitöihin. Olisit tehnyt niin edellisessä liitossasi, ehkäpä eroa ei olisi tullutkaan.

        Osuit aivan oikeaan. Olin edellisessä liitossa paljon vähemmän lasteni kanssa heidän ollessaan pieniä. En nyt kuitenkaan sen enmpää ollut poissa kotoa, kuin miehet yleensä. Muun kuin työn takia en ollut koskaan.

        En kyllä usko, että se juuri olisi avioerooni vaikuttanut. Kun ex-vaimoni sai erohuumansa ja uuden elämän etsimisvimmansa päälle, olin ollut jo vuosia rauhallisesti kotona.

        Oli syy mikä hyvänsä, onni, että kävi niin kuin kävi. Tällainen elämä on mukavaa. Lasten hoidon ja muiden kotitöiden lisäksi, sitä on oppinut kohtelemaan vaimoaan muutenkin fiksummin. Suurta viisautta on joskus esimerkiksi pitää suunsa kiinni, jos ei ole positiivista sanottavaa. Jos taas vähänkään on, sen voi sanoa. Muutenkin on yllättävää, kuinka paljon paremmin tulee vaimon kanssa toimeen, kun käyttäytyy kohteliaasti ja akastavasti toista kohtaan. Elämä opettaa.


      • Tästäkin asiasta
        kalahtiko kirjoitti:

        Tottakai minä vanhenen. Se on ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Miehiä se tuntuu katkeroittavan vähemmän kuin naisia.

        Ensinnäkään minä en ole koskaan juossut baareissa, joten en ymmärrä, miksi aloittaisin sen nyt. Voi olla naiselle vaikea ymmärtää, mutta ei pienten lasten hoiti lähes 50v miehelle ole yhtään sen väsyttävämpää, kuin nuorempanakaan. Enemmän tästä nyt nauttii. Toisille naisillehan lastenhoito on suuri valituksen aihe ja hyvin vastenmielistä puuhaa. Minun vaimolleni ja minulle se ei sitä ole. Nautimme yhdessäolosta.

        Jos minun nuori kaunis vaimoni haluaisi joskus käydä Lapissa kavereidensa kanssa, niin sen hänelle ilomielin soisin. Olemme vaan tällä hetkellä niin paljon toisissamme kiinni, että ainakaan vielä hän ei ole sellaista halunnut. Ehkä se johtuu siitäkin, että vaimoni ei pidä mitenkään vastenmielisenä lasten kanssa olemista. Toki häntä auttaa se, että minä olen vähentänyt työnteon aika vähäiseksi ja pystyn tekemään aika ison osan kotitöistä.

        Kotona on kiva olla parisuhteen takiakin. Vaimollani on tapana "palkita" minua lasten päiväunien aikaan...

        "Jos minun nuori kaunis vaimoni haluaisi joskus käydä Lapissa kavereidensa kanssa, niin sen hänelle ilomielin soisin. "

        En suosittele!

        Kyllä aina pitää olla terveesti epäluuloinen toisen reissuja kohtaan ja nuo Lapin reissut ovat sieltä pahimmasta päästä. Etenkin jos vaimo on nuori ja mies vanha tai toisinpäin, tuollaisten reissujen riskitaso on pitkästi punaisella.


    • kirjoitus !

      Mulle kävi just noin vuosi sitten, melkein sanasta sanaan. Nykyisin olen kuitenkin onnellinen tapahtuneeseen, vaikka mut silloin kylmästi jätettiinkin. T. viiden lapsen isä

    • elämän kiemurat

      "Vaan vielä on rouvassa tarmoa elämän oikaisuun! Otetaanpa ero, niin elämä piristyy"

      Näin se vaan on, että toinen saattaa haluta 40 vuotiaana aloittaa uuden elämän.

      • toimintaa on

        Sellaisia ajatuksia, että "haluaisin aloittaa uuden elämän" tulee ihmiselle elämän taipaleella tosiaan mieleen. Aikuisen ihmisen on kuitenkin hyvin usein työnnettävä omat halunsa vähän syrjemmäksi. Aikuinen ihminen ymmärtää tekojensa seuraamukset. Hän pystyy ajattelemaan, mitä mistäkin teosta seuraa. sitä juuri aikuisuus tarkoittaa.

        "Uuden elämän" voi aloittaa monella tavalla. Jos kyllästyttää, voi ihan itse tehdä jotain mielenkiintoista. Jospa se on vaikka työ, joka leipäännyttää? Vaihda työtä. Entä jos tunnet itsesi aina väsyneeksi ja olo vetämätön? Lopeta kahvin ja alkoholin juominen. Ulkoile itsesi hikeen,. Jo nukuttaa. Jos mies vaan lojuu sohvalla ja lapset kitisevät ja vittulevat. Sanot lapsillesi: "Nyt turvat kiinni tai loppuu kaupungilla juokseminen. Tehkää itse ruokanne, jos minun tekemä ei kelpaa." Sanot miehellesi " minua vituttaa tuo sinun sohvalla lojuminen. Mitä jos pantaisiin oikein eläimellisesti pesukoneen päällä."

        Ei se ole aina kumppanin vika, jos keski-ikää lahestyvästä ihmisestä tuntuu, että elämä maistuu puulta. Maustetta voi hankkia muutenkin. Iso elämntapa remontti on varmasti fiksumpi tapa aloittaa uusi elämä kuin "päästä pois siitä huonosta suhteesta" kuten Me Naiset asian ilmaisee.


      • tuli...
        toimintaa on kirjoitti:

        Sellaisia ajatuksia, että "haluaisin aloittaa uuden elämän" tulee ihmiselle elämän taipaleella tosiaan mieleen. Aikuisen ihmisen on kuitenkin hyvin usein työnnettävä omat halunsa vähän syrjemmäksi. Aikuinen ihminen ymmärtää tekojensa seuraamukset. Hän pystyy ajattelemaan, mitä mistäkin teosta seuraa. sitä juuri aikuisuus tarkoittaa.

        "Uuden elämän" voi aloittaa monella tavalla. Jos kyllästyttää, voi ihan itse tehdä jotain mielenkiintoista. Jospa se on vaikka työ, joka leipäännyttää? Vaihda työtä. Entä jos tunnet itsesi aina väsyneeksi ja olo vetämätön? Lopeta kahvin ja alkoholin juominen. Ulkoile itsesi hikeen,. Jo nukuttaa. Jos mies vaan lojuu sohvalla ja lapset kitisevät ja vittulevat. Sanot lapsillesi: "Nyt turvat kiinni tai loppuu kaupungilla juokseminen. Tehkää itse ruokanne, jos minun tekemä ei kelpaa." Sanot miehellesi " minua vituttaa tuo sinun sohvalla lojuminen. Mitä jos pantaisiin oikein eläimellisesti pesukoneen päällä."

        Ei se ole aina kumppanin vika, jos keski-ikää lahestyvästä ihmisestä tuntuu, että elämä maistuu puulta. Maustetta voi hankkia muutenkin. Iso elämntapa remontti on varmasti fiksumpi tapa aloittaa uusi elämä kuin "päästä pois siitä huonosta suhteesta" kuten Me Naiset asian ilmaisee.

        Nyt tuli Naiselta erittäin viisaita sanoja peräkkäin ja paljon!!


        Olen itse samaa mieltä että liian helposti luovutetaan, eikö sitten riitä paukut itsellä muuttamaan sitä vaiko mikä siinä on, ja sen jälkeen pidetään vain ja inoastaan se oma kanta että erotaan.


      • sonjaO
        toimintaa on kirjoitti:

        Sellaisia ajatuksia, että "haluaisin aloittaa uuden elämän" tulee ihmiselle elämän taipaleella tosiaan mieleen. Aikuisen ihmisen on kuitenkin hyvin usein työnnettävä omat halunsa vähän syrjemmäksi. Aikuinen ihminen ymmärtää tekojensa seuraamukset. Hän pystyy ajattelemaan, mitä mistäkin teosta seuraa. sitä juuri aikuisuus tarkoittaa.

        "Uuden elämän" voi aloittaa monella tavalla. Jos kyllästyttää, voi ihan itse tehdä jotain mielenkiintoista. Jospa se on vaikka työ, joka leipäännyttää? Vaihda työtä. Entä jos tunnet itsesi aina väsyneeksi ja olo vetämätön? Lopeta kahvin ja alkoholin juominen. Ulkoile itsesi hikeen,. Jo nukuttaa. Jos mies vaan lojuu sohvalla ja lapset kitisevät ja vittulevat. Sanot lapsillesi: "Nyt turvat kiinni tai loppuu kaupungilla juokseminen. Tehkää itse ruokanne, jos minun tekemä ei kelpaa." Sanot miehellesi " minua vituttaa tuo sinun sohvalla lojuminen. Mitä jos pantaisiin oikein eläimellisesti pesukoneen päällä."

        Ei se ole aina kumppanin vika, jos keski-ikää lahestyvästä ihmisestä tuntuu, että elämä maistuu puulta. Maustetta voi hankkia muutenkin. Iso elämntapa remontti on varmasti fiksumpi tapa aloittaa uusi elämä kuin "päästä pois siitä huonosta suhteesta" kuten Me Naiset asian ilmaisee.

        Kun kaikki muu tuntuu mukavalta ja kivalta, mutta puolison pelkkä näkeminenkin rassaa (kosketus inhottaa), niin silloin on kysymys huonosta parisuhteesta. Etenkin, jos toinen ei suostu kommunikointiin eikä ota huomioon, vastavuoroisuus ei toimi.


      • elämänmuutos..
        tuli... kirjoitti:

        Nyt tuli Naiselta erittäin viisaita sanoja peräkkäin ja paljon!!


        Olen itse samaa mieltä että liian helposti luovutetaan, eikö sitten riitä paukut itsellä muuttamaan sitä vaiko mikä siinä on, ja sen jälkeen pidetään vain ja inoastaan se oma kanta että erotaan.

        Ihminen harvoin tietää, mitä haluaa. Epämääräinen pahanolon tunne valtaa koko ihmisen. Silti pahaolo voi olla kiinni ihan muutamasta asiasta, jotka olisivat muutettavissa. Asia voi olla niin yksinkertainen, että jättää iltasyömiset ja juomiset väliin ja alkaa nukkumaan kunnolla.

        Yhden ihmisen ei myöskään kannata yrittää tehdä kaikkea. Jos pitää pingottaa työssä, pitää lapset aina siististi ja kauniisti puettuna ja koti tip-top kunnossa ja vielä panostaa omaan ulkonäköön, niin väsyyhän siinä. Se väsymys sitten helposti heijastuu parisuhteeseen ja sitten lopetetaan parisuhde. Vähempi pingottaminen olisi voinut tuoda paremman tuloksen.


    • sonjaO

      pintaa tuo kirjoituksesi.

      Itse erosin myös nelikymppisenä 20v avioliiton jälkeen. Se oli suuri muutos, mutta samalla SUUREN suuri helpotus.

      Elämäni ei tuolloin tuntunut tylsältä. Lasten kasvettua aloin elää itselleni. Tapasin ystäviä, olin harrastusteni parissa. Minun vikani siihen asti oli ollut, että välttelin riitoja, sopeuduin kaikkeen mitä ex sanoi, "hyväksyin" hänen järjettömän rahankäyttönsä, josta seurasi vuosien velkavankeus ym ym. Yhteisiä puheenaiheita ei ollut, eikä mielenkiinnonkohteitakaan. Aluksi selitin itselleni olevani yhdessä exän kanssa "lasten takia", kunnes huomasin, että kaikki energiani menee surkean parisuhteen selvittelyyn/ajatteluun. Vuosia yritin keskustella exän kanssa suhteestamme, turhaan. Ihan minun oma vika, jos otan paineita siitä, ettei hän tee mitään (paitsi ottaa velkaa, ja yrittää epätoivoisilla bisneksillään rikastua) Lisäksi kotona en sietänyt olla koska ex oli siellä AINA. Istui sohvalla ja tyhjensi jääkaappia, jonne kannoin ruokaa - ja naurettavaa kyllä - vuosia myös kaljaa hänelle. Loppuvaiheessa yritin saada häntä pois kotoa edes vähäksi aikaa. Joskus lähti uimaan. Kun olin alakerrassa, ex meni yläkertaan ja päinvastoin. Kerran sitten ex sanoi lähtevänsä uimaan juuri, kun olin lähdössä salille. Mielikuvissani hakkasin päätä seinään ja huusin "MIKSI JUURI NYT!!!!" Siinä meni sekin parituntinen hukkaan, kun olisin voinut viihtyä kotona. Tästä synkeästä tapahtumasta ;) alkoikin avioeroprosessi. Ei ole järkeä olla suhteettomassa suhteessa. Kun toinen on pelkkä kiusankappale (ex minulle) ja minä hänelle pelkkä rahapussi ja hyödyn väline, niin täytyy nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa. Suhde on kuollut ja se siitä.

      Yhteenvetona siis; kun erosin, voin jatkaa elämääni täysin normaalisti. Mukavana plussana tuli, että voin olla kotona rauhassa. Lojua sohvalla, katsoa tv:tä, seurustella lasten kanssa rauhassa HEIDÄN asioista (sitä ennen valittelivat vain minun ja isänsä surkeasta suhteesta ja isänsä militaarisista kasvatusperiaatteista/komentelusta yms.), sisustaa kotia lasten kanssa. Kumma kyllä lapset oppivat heti pitämään parempaa järjestystä, kun itse saivat suunnitella ja olla mukana tekemässä sitä. Ex laittoi kaikessa aina hanttiin, mutta omia tavaroitaan eli sanomalehtiä, mainoksia, lehtiä ja tulostuksia netistä (ehkä 1000 arkkia viikossa) levitteli yläkerrasta alakertaan, niitä piti olla lattialla, tuoleilla, keittiön työpöydillä, muovikasseissa varastossa/vaatehuoneessa. Sohvalle ei ihmisiä mahtunut istumaan, koska sanomalehtiröykkiöt pitivät paikkansa siinä, niitä ei saannut siirrellä, muuten exälle tuli hepuli.

      Olen todellakin onnellinen päästessäni exästä eroon (siitä on jo muutamia vuosia). Nykyinen mieheni on kerrassaan ihana. Kyselee mielipiteitäni, silittää ja rapsuttaa :). Ottaa huomioon. Niin - ja pitää sarjakuvalehtensä/-kirjansa järjestyksessä hyllyssä!

      • eikö totta?

        Aika pitkän vastauksen laitoin kirjoitukseen, joka ei mielestäsi millään tavoin koskettanut juuri sinua. Näit vaivan valitella avioliittosi ongelmia, jotka kirjoituksesi mukaan olivat 100% miehesi vikaa.

        Olet onnellisesti naimisissa ihanan miehen kanssa ja käytät aikaa ja tarmoasi vastaillaksesi kirjoituksiin, joilla ei ole mitään tekemistä tilanteesi kanssa.

        Mielenkiintoista...


      • utelias...

        Sitä olisin Sonja vaan kysynyt, että kumpaan kategoriaan ex-miehesi sitten kuuluu:
        a) viihdyttääkö hän vanhoja eronneita naisia? vai
        b) onko hänellä lapsi uuden nuoren naisen kanssa?

        Ihan vaan uteliaisuuttani...


      • sonjaO
        eikö totta? kirjoitti:

        Aika pitkän vastauksen laitoin kirjoitukseen, joka ei mielestäsi millään tavoin koskettanut juuri sinua. Näit vaivan valitella avioliittosi ongelmia, jotka kirjoituksesi mukaan olivat 100% miehesi vikaa.

        Olet onnellisesti naimisissa ihanan miehen kanssa ja käytät aikaa ja tarmoasi vastaillaksesi kirjoituksiin, joilla ei ole mitään tekemistä tilanteesi kanssa.

        Mielenkiintoista...

        Sori että tunkeilen tänne kertomaan tilanteestani, mutta sitä vartenhan nämä palstat on... Halusin lapsellisuuksissani vain, että ymmärtäisit erojen johtuvan milloin mistäkin syystä. Ei siis välttämättä ollenkaan siitä, että haluaa mennä kapakkaan iskemään toisia miehiä, kun ikää on 40.


      • sonjaO
        utelias... kirjoitti:

        Sitä olisin Sonja vaan kysynyt, että kumpaan kategoriaan ex-miehesi sitten kuuluu:
        a) viihdyttääkö hän vanhoja eronneita naisia? vai
        b) onko hänellä lapsi uuden nuoren naisen kanssa?

        Ihan vaan uteliaisuuttani...

        Ei viihdytä naisia, minkäänikäisiä. Sanoi jo ajat sitten, että jos joskus eroamme, ei enää uutta naista jaksa katsastaa. Tämän on näköjään pitänyt. Itse olen kerran jopa yrittänyt järjestää hänelle treffejä... En viitsi enää. Tai ehkä, jos joskus tapaan sopivanlaisen pullan paistajan ja puutarhurin.

        No ei sen puoleen kyllä, ex ei juuri tapaa (edelleenkään) myöskään miehiä. Melko erakko.


      • näin siinä luki
        sonjaO kirjoitti:

        Sori että tunkeilen tänne kertomaan tilanteestani, mutta sitä vartenhan nämä palstat on... Halusin lapsellisuuksissani vain, että ymmärtäisit erojen johtuvan milloin mistäkin syystä. Ei siis välttämättä ollenkaan siitä, että haluaa mennä kapakkaan iskemään toisia miehiä, kun ikää on 40.

        Ei ap. viestisssä sanottu eron johtuvan siitä, että 40v nainen haluaa juosta baareissa, vaan:

        "Naaras alkaa hedelmällisyytensä loppuvaiheessa työntämään urosta pois pesueen luota. Uros ei ensimmäiselle pesueelle lojaalina itse sitä tajua tehdä. Vielä viriilit urokset löytävät itselleen nuoren vereän naaran ja jatkavat elämää sillä tavoin. Ei niin viriilit urokset jäävät vanhojen naaraiden viihdyttäjiksi. Tämä on luonnonvalintaa parhaimillaan: aikaisin väsyvät vanhat nallet jäävät imemään mettä vanhoista naaraista, kun viriili geenikanta jatkaa eloaan nurten naaraiden kanssa."


      • sonjaO
        näin siinä luki kirjoitti:

        Ei ap. viestisssä sanottu eron johtuvan siitä, että 40v nainen haluaa juosta baareissa, vaan:

        "Naaras alkaa hedelmällisyytensä loppuvaiheessa työntämään urosta pois pesueen luota. Uros ei ensimmäiselle pesueelle lojaalina itse sitä tajua tehdä. Vielä viriilit urokset löytävät itselleen nuoren vereän naaran ja jatkavat elämää sillä tavoin. Ei niin viriilit urokset jäävät vanhojen naaraiden viihdyttäjiksi. Tämä on luonnonvalintaa parhaimillaan: aikaisin väsyvät vanhat nallet jäävät imemään mettä vanhoista naaraista, kun viriili geenikanta jatkaa eloaan nurten naaraiden kanssa."

        itse en perusta olenkaan noista eläimellisistä teorioista. Uskon ihmisyyteen ;).


      • väsytti
        sonjaO kirjoitti:

        Ei viihdytä naisia, minkäänikäisiä. Sanoi jo ajat sitten, että jos joskus eroamme, ei enää uutta naista jaksa katsastaa. Tämän on näköjään pitänyt. Itse olen kerran jopa yrittänyt järjestää hänelle treffejä... En viitsi enää. Tai ehkä, jos joskus tapaan sopivanlaisen pullan paistajan ja puutarhurin.

        No ei sen puoleen kyllä, ex ei juuri tapaa (edelleenkään) myöskään miehiä. Melko erakko.

        Erokko tuntuu aluksi hyvältä, eipä mene muita katselemaan, mutta aikaa myöten siihen vaan kyllästyy. Ex:äni oli erakko.


      • karppa
        väsytti kirjoitti:

        Erokko tuntuu aluksi hyvältä, eipä mene muita katselemaan, mutta aikaa myöten siihen vaan kyllästyy. Ex:äni oli erakko.

        juttu aloittajalta. Tiedän ainakin yhden naisen joka toimi aika paljon juuri noin kuin mitä puhuit tuossa jutussasi. Liian usein se menee just noin, ja viela nainen on se arkeen kyllästyjä.


      • vapaus koitti
        sonjaO kirjoitti:

        Sori että tunkeilen tänne kertomaan tilanteestani, mutta sitä vartenhan nämä palstat on... Halusin lapsellisuuksissani vain, että ymmärtäisit erojen johtuvan milloin mistäkin syystä. Ei siis välttämättä ollenkaan siitä, että haluaa mennä kapakkaan iskemään toisia miehiä, kun ikää on 40.

        katrekan miehen tekemä aloite ja ei elämä taida hymyillä uudenkaan kanssa,kun noin kyrsii ex-vaimo?

        Itse kyllä erosin petturi miehestä,joka piti minua kaiken pahan alkuna ja juurena,olin miten hyvä vaan.
        Odotin vaan,tilaisuutta poistua paikalta,useamman yrityksen jälkeen pääsin siitä eroon.
        En vaan jaksanu katsella,hänen tyytymätöntä naamaansa ja palvella kaikki nokan eteen,kaiken pääle huoltaa koti ja käydä työssä,jossa rahan käytön määräs mies.
        En halunnut jatkaa elämääni orjana ja uskon,että ei orjankaan päälle nykyisin syljettäisi,hakattaisi,ivattaisi eli ihmisoikeudethan kuuluu kaikille,eikö?
        Se mitä eron jälkeen vaimo tekee on oma asia,ja kyllä miehet kiinnostaa sillä vaimohan on nainen,joksi ei kyllä edellinen mies luullut.
        Ex-n mielestä vaimo oli ilmainen orja.
        Suuri helpotus,että aloitti uuden elämän toisen kanssa.
        Vastuu ei ole enää ex-vaimolla miehestä,joka ei osannut arvostaa vaimoaan silloin kun sellainen hänellä oli,siis ex-vaimo nykyisin.


      • Vaimoke
        karppa kirjoitti:

        juttu aloittajalta. Tiedän ainakin yhden naisen joka toimi aika paljon juuri noin kuin mitä puhuit tuossa jutussasi. Liian usein se menee just noin, ja viela nainen on se arkeen kyllästyjä.

        Jos nainen on katkera kannattas nyt kyllä miettiä miks. Enpä usko että tyytyväinen, tyydytetty ja huomioitu nainen hakee eroa...


      • Entinen hölmö
        Vaimoke kirjoitti:

        Jos nainen on katkera kannattas nyt kyllä miettiä miks. Enpä usko että tyytyväinen, tyydytetty ja huomioitu nainen hakee eroa...

        Nainen löytää verukkeen eroamiseen vaikka puolisona olisi itse jumala; aina on jotain mikä on muualla "paremmin"...


      • Vaimoke
        Entinen hölmö kirjoitti:

        Nainen löytää verukkeen eroamiseen vaikka puolisona olisi itse jumala; aina on jotain mikä on muualla "paremmin"...

        Ja nyt tuli yleistettyä taas aikamoisesti... "Nainen" ei ole mikään yksiselitteinen asia (kuten olet varmaan huomannut ;)) vaan meitä on yhtä monta persoonaa kuin on lajin edustajaakin. Jokaisella omat syynsä. Toiset tyhmiä kun liian helpolla luovuttavat, jotkut sitkeitä kun jaksavat toisen osapuolen passiivisuutta, osa ymmärtää avioliiton idean; aina ei voi olla hauskaa mutta silti on jatkettava eteen päin. Kyse onkin tahdosta eikä niinkään rakkaudesta. Avioliitto on suuri kompromissi. Aina vain ihmiset eivät löydä sitä kultaista keskitietä järjen kanssakaan. Jokaisen punnittava asiat itsekseen. Ja kestettävä seuraukset.


    • "3 tyttären isän"...

      Alottajalta hyvin kirjoitettu. Tarina voisi olla pätkä elämästäni. Huomaan, että en ole täällä yksin; samanlaisia kohtalontovereita on siis muitakin. Tähän tarinaan kun lisätään nelikymppisen naisen katkeruus, ja mitä se saa aikaan, niin siitähän voisi kirjoittaa bestseller romaanin!

    • kaveri...

      Käytäpä tarkkasilmäisyyttäsi itsesi, ex-vaimosi ja lastesi parhaaksi niin olet kiitosten arvoinen.

      • ei miksikään

        Miksi jätetyn miehen pitäisi tehdä yhtään mitään ex-vaimonsa hyväksi? Itsehän se nainen eroa halusi.


    • N, 40

      Miksi miehet eivät ajattele aivoillaan näitä juttuja, onko naiselle kivaa ikääntyä, kun mies epäkohteliaasti jahtaa pikkulikkoja ympäri kaupunkia ja kehtaavat täälläkin vielä ylpeillä siitä. Ennen voi mieheenkin luottaa, että onnellisena yhdessäkin voi vanhentua, mutta nämä sairaat asenteet nykyään ajavat ukkoja baanalle uutta kierrosta ottamaan. Säälittävää mielestäni, ei muuta. Heinä en viitsisi edes ylpeillä tuollaisesta käytöksestä, osoittaa vain, ettei kätöstapoja ole ollenkaan.

      • ei vastuuta

        Ei vanhasta naisesta haluta vastuuta enää ottaa. Iholtaan veltostuneet naiset ei jaksa kiinostaa, jos tarjolla on nuori ja hehkeä. Mies luulee, ettei hän vanhene nuoren naisen rinnalla.


      • ffgg

        vaimoja kohdella huonosti,silti heillä on tylsää,tunteet menneet,pihtaaminen jonkinlainen kiristyskeino,oma ainoa elämä menossa.aikoinaan kun kuunteli ex-vaimon juttuja ja mitä täällä lukenut,niin miettinyt,onko olemassa joku ohjekirja,mantra,jota toistellaan miehille erotilanteissa.


      • dora*
        ffgg kirjoitti:

        vaimoja kohdella huonosti,silti heillä on tylsää,tunteet menneet,pihtaaminen jonkinlainen kiristyskeino,oma ainoa elämä menossa.aikoinaan kun kuunteli ex-vaimon juttuja ja mitä täällä lukenut,niin miettinyt,onko olemassa joku ohjekirja,mantra,jota toistellaan miehille erotilanteissa.

        Luin jostain, että TOP1 syy eroon (naisten mielestä) on liian kiltti mies. Vastapainoksi olen vierestä seurannut erään miespuolisen ystäväni myrskyisän suhteen myrskyisää avioeroa,- ja todennut sen kyllä paljon pahemmaksi kuin tylsä suhde tai liian kiltti mies. Mutta se on minun näkökulma. Ex sanoi aikanaan, että monet ihmiset elävät "kämppissuhteessa". Ok. Mutta minulle se ei enää yhtenä päivänä riittänyt.

        PS. Minulle pihtaaminen ei ole/ollut koskaan kiristyskeino. Mutta jos seksi kiinnostaa kaikkien muiden miesten kanssa, paitsi oman miehen, niin silloin voi olla varma, että suhde on kanttuvei. Ja kuollut se on nimenomaan sen takia, että TUNTEE saavansa vähemmän kuin mitä suhteessa antaa - siis henkisesti. Pahin tilanne on, jos tuntee suhteen vievän kaiken muttei saa siitä mitään. Kuten psykologini aikoinaan sanoi "parhaimmillaan suhde on voiman lähde ja pahimmillaan koko elämän pysäyttänyt, kuluttava voima". Niin se on. Näinhän on muidenkin ihmissuhteiden kanssa.


      • olla juuri
        dora* kirjoitti:

        Luin jostain, että TOP1 syy eroon (naisten mielestä) on liian kiltti mies. Vastapainoksi olen vierestä seurannut erään miespuolisen ystäväni myrskyisän suhteen myrskyisää avioeroa,- ja todennut sen kyllä paljon pahemmaksi kuin tylsä suhde tai liian kiltti mies. Mutta se on minun näkökulma. Ex sanoi aikanaan, että monet ihmiset elävät "kämppissuhteessa". Ok. Mutta minulle se ei enää yhtenä päivänä riittänyt.

        PS. Minulle pihtaaminen ei ole/ollut koskaan kiristyskeino. Mutta jos seksi kiinnostaa kaikkien muiden miesten kanssa, paitsi oman miehen, niin silloin voi olla varma, että suhde on kanttuvei. Ja kuollut se on nimenomaan sen takia, että TUNTEE saavansa vähemmän kuin mitä suhteessa antaa - siis henkisesti. Pahin tilanne on, jos tuntee suhteen vievän kaiken muttei saa siitä mitään. Kuten psykologini aikoinaan sanoi "parhaimmillaan suhde on voiman lähde ja pahimmillaan koko elämän pysäyttänyt, kuluttava voima". Niin se on. Näinhän on muidenkin ihmissuhteiden kanssa.

        Juuri niitä naisia jotka jakavat ja haveilevat jostain?? ja loppujen lopuksi ei löydä ketään vaan hyppivät seksin perässä lopun elämän, kun kiinnostaa seksi kaikkien muiden kanssa paitsi oman avio/avo-puolison. Onpa sinullakin ollut terveellä pohjalla varmaan suhteesi? Onneksi olet eronnut ja lopettanut ukkosi kärsimyksen ja onnea vaan uuden etsimisessä ja voi sitä piruparkaa joka sinut saa seuraavaksi!

        Kannataisiko aloittaa sen sun "psykologin" kanssa suhde? Se varmaan ymmärtää sinun ajatus mailman


      • Rautalangasta

        Et tainnut ymmärtää, että ap:n vaimo lähti baanalle, kun alkoi 40v naisen normaali hormoonimyrsky.

        Ap teki duunia ja vietti illat perheensä kanssa. Vasta, kun hänet oli tuupattu pihalle, hän löysi uuden nuoren ja notkea onnen.

        Pitäisikö jätetyn miehen jäädä loppu elämäkseen muistelemaan ihanaa ex-eukkoaan? Kyllähän suurin osa nuorten tyttöystävien kanssa liikkuvista miehistä olisivat olleet ihan tyytyväisiä vanhenemaan oman lämöisen muijansa kanssa. Muija vaan ei halunnut sitä sillä hetkellä, moni myöhemmin kyllä.


      • Kuurankukka
        ffgg kirjoitti:

        vaimoja kohdella huonosti,silti heillä on tylsää,tunteet menneet,pihtaaminen jonkinlainen kiristyskeino,oma ainoa elämä menossa.aikoinaan kun kuunteli ex-vaimon juttuja ja mitä täällä lukenut,niin miettinyt,onko olemassa joku ohjekirja,mantra,jota toistellaan miehille erotilanteissa.

        Joo, ohjekirjat löytyy. Niitähän me naiset päivät luetaan! Vaikka kuin mies yrittäs olla rakastava hellä ja huomioiva niin ei muuta ku EROTAAN! Jiihaa!


      • dora*
        olla juuri kirjoitti:

        Juuri niitä naisia jotka jakavat ja haveilevat jostain?? ja loppujen lopuksi ei löydä ketään vaan hyppivät seksin perässä lopun elämän, kun kiinnostaa seksi kaikkien muiden kanssa paitsi oman avio/avo-puolison. Onpa sinullakin ollut terveellä pohjalla varmaan suhteesi? Onneksi olet eronnut ja lopettanut ukkosi kärsimyksen ja onnea vaan uuden etsimisessä ja voi sitä piruparkaa joka sinut saa seuraavaksi!

        Kannataisiko aloittaa sen sun "psykologin" kanssa suhde? Se varmaan ymmärtää sinun ajatus mailman

        Psykologini oli nainen, enkä minä ole lesbo. Enkä muutenkaan aloittaisi suhdetta ainakaan psykologiini. Enkä työkaveriini.

        Sinä näytät osaavan syyllistämisen taidon. Mistä sait päähäsi, että seksi kiinnostaa minua enemmän kuin lämpimät ihmissuhteet? Tottakai se on tärkeä asia, parisuhteessa, jossa puolestaan on paljon pielessä, ellei seksi kiinnosta.


      • Etkös ole
        dora* kirjoitti:

        Psykologini oli nainen, enkä minä ole lesbo. Enkä muutenkaan aloittaisi suhdetta ainakaan psykologiini. Enkä työkaveriini.

        Sinä näytät osaavan syyllistämisen taidon. Mistä sait päähäsi, että seksi kiinnostaa minua enemmän kuin lämpimät ihmissuhteet? Tottakai se on tärkeä asia, parisuhteessa, jossa puolestaan on paljon pielessä, ellei seksi kiinnosta.

        Juuri näin itse kirjoittanut:

        PS. Minulle pihtaaminen ei ole/ollut koskaan kiristyskeino. Mutta jos seksi kiinnostaa kaikkien muiden miesten kanssa, paitsi oman miehen,


        Pisti vain silmään??


      • dora*
        Etkös ole kirjoitti:

        Juuri näin itse kirjoittanut:

        PS. Minulle pihtaaminen ei ole/ollut koskaan kiristyskeino. Mutta jos seksi kiinnostaa kaikkien muiden miesten kanssa, paitsi oman miehen,


        Pisti vain silmään??

        Exsuhteessani seksi todella alkoi KIINNOSTAA vain muiden miesten kanssa (vähän naisellista liioittelua kyllä tuo "kaikkien"). Oikeastaan, olin jo vuosia fantasioinut exän paikalle jonkun muun. Sitten kun kuvittelu ei enää onnistunut, tuli ongelmia.


    • dora*

      teoria: "Naaras alkaa hedelmällisyytensä loppuvaiheessa työntämään urosta pois pesueen luota".

      Mielestäni naisen seksuaalisuus tuossa iässä puhkeaa kukkaan... Juuri silloin kun miehen kyky alkaa laskea. Lisäksi liitto on kestänyt mahdollisesti 12 vuotta uudistumatta mitenkään -ja se on varma tie eroon. Ihmissuhteet ovat psykologiaa. Ellei molemmat ole täysillä suhteessa mukana, se kuolee. Kun taas elää kuoleessa parisuhteessa, ei ole ihme, että vähän tuntuu tylsältä ja elämä juoksee ohi.

      Yhtenä päivänä minä huomasin, että lapset ovat kasvaneet ja alkavat aikuistua. Ja minä jään YKSIN exäni kanssa. Itseasiassa olin ollut hänen kanssaan yksin jo vuosia ennen tätä välähdystä.

      • ensin uusi,

        ja sitten mietitään mikä meni pieleen.

        Niinhän kerrot tuossa ylenpänä!


      • onpa vaan

        Siitä lienee turha kinata, että nainen menettää lisääntymiskykynsä miesta aiemmin. Se on biologinen tosiasiassa, josta lienee turha kinata.

        Mies ei mitenkään automaattisesti menetä erektiokykyäänkään vanhemmiten. Heikkeneehän se jonkin verran, mutta lähinnä se vaaii vaan vähän erikaisen kiihottumisen.

        Lääkeillä asia on täysin korjattavissa. aika moni ei lääkkeitä tarvitse ennen kuuttakymppiä. Senkin jälkeen sokeri sulaa suussa vallan mainiosti.


      • dora*
        onpa vaan kirjoitti:

        Siitä lienee turha kinata, että nainen menettää lisääntymiskykynsä miesta aiemmin. Se on biologinen tosiasiassa, josta lienee turha kinata.

        Mies ei mitenkään automaattisesti menetä erektiokykyäänkään vanhemmiten. Heikkeneehän se jonkin verran, mutta lähinnä se vaaii vaan vähän erikaisen kiihottumisen.

        Lääkeillä asia on täysin korjattavissa. aika moni ei lääkkeitä tarvitse ennen kuuttakymppiä. Senkin jälkeen sokeri sulaa suussa vallan mainiosti.

        kyllä tiedän, että nainen menettää lisääntymiskykynsä aiemmin kuin mies. Mutta naisen seksihalut vain kasvavat sen myötä. Voi olla viimein vapaa, vailla vastuuta suvunjatkamisesta.

        Mies ei tietenkään automaattisesti menetetä erektiokykyään vanhemmiten. Se silti heikkenee huomattavan nuorena stressin takia (jopa kolmekymppisillä). Tai se heikkenee, koska mies vaatii itseltään liikoja. On masentunut. Miehellä on verenpainetta/ym. sydän ja verisuonisairauksia, diabetes, liikalihavuus, huono kunto, tupakointi heikentää, alkoholi heikentää, lääkkeet noihin kaikkiin heikentää.... jne. Kuten huomasit, varmaan vähintää jokatoisella suomalaismiehellä on ainakin pari noista "uhista": Terveet elämäntavat eivät ole miehen arkipäivää.

        Ja oletko kuullut, että on olemassa läjäpäin miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet seksuaalisesti kovin aktiivisia? Luonnonoikkuja, vai?


      • dora*
        ensin uusi, kirjoitti:

        ja sitten mietitään mikä meni pieleen.

        Niinhän kerrot tuossa ylenpänä!

        pieleen. En hakenut uutta. Hän osui kohdalle ennenkuin ehdin erota. Ja hyvä niin! Mietihän meneekö ne ihmissuhteet automaattisesti kohdalleen sormia napsauttamalla, sen jälkeen, kun on vapaa, kun erosta on tarpeeksi aikaa (mikä on tarpeeksi, kuka määrittelee?), kun lapset ovat tietynikäisiä, kun uusi asunto on maksettu... jne jne.? Miksi muutenkaan repisit pelihoususi sen takia, että joku toinen elää toisin kuin sinä haluat?


      • mitä ajat takaa?
        dora* kirjoitti:

        kyllä tiedän, että nainen menettää lisääntymiskykynsä aiemmin kuin mies. Mutta naisen seksihalut vain kasvavat sen myötä. Voi olla viimein vapaa, vailla vastuuta suvunjatkamisesta.

        Mies ei tietenkään automaattisesti menetetä erektiokykyään vanhemmiten. Se silti heikkenee huomattavan nuorena stressin takia (jopa kolmekymppisillä). Tai se heikkenee, koska mies vaatii itseltään liikoja. On masentunut. Miehellä on verenpainetta/ym. sydän ja verisuonisairauksia, diabetes, liikalihavuus, huono kunto, tupakointi heikentää, alkoholi heikentää, lääkkeet noihin kaikkiin heikentää.... jne. Kuten huomasit, varmaan vähintää jokatoisella suomalaismiehellä on ainakin pari noista "uhista": Terveet elämäntavat eivät ole miehen arkipäivää.

        Ja oletko kuullut, että on olemassa läjäpäin miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet seksuaalisesti kovin aktiivisia? Luonnonoikkuja, vai?

        En nyt kyllä ymmärtänyt, mitä ajat takaa. Ei kai se kenellekään ole uusi asia, että miehissäkin on yksilöitä, joille seksi ei maistu ja on miehiä joilla on erektiohäiriöitä.

        Se nyt vaan on tutkittu tosiasia, että miehet ovat seksuaalisesti aktiivisempia myöhemmällä iällä, kuin naiset. Tätä on evoluutiobiologiassa selitetty sillä, että pitkään seksuaalisesti aktiiviset miehet ovat siirtäneet geeniperimpäänsä useammalle jälkeläiselle, kuin vähemmän aktiiviset. Naisilla ei ole päässyt tapahtumaan samaa, koska naisten jäkeläisistä eloon jäävät todennäköisimmin ne, joista pidetään parhaiten huolta.

        Jos taas haluat täällä keskustelupalstalla alleviivata sitä, että olet seksuaalisesti aktiivinen vanheneva nainen, niin onnitteluni sinulle. Eämän nautintohan se on. Olet kuitenkin harvinaisuus.


    • se uros

      "Yllä mainitun kehityskulun itse luonto on järjestänyt. Naaras alkaa hedelmällisyytensä loppuvaiheessa työntämään urosta pois pesueen luota. Uros ei ensimmäiselle pesueelle lojaalina itse sitä tajua tehdä. Vielä viriilit urokset löytävät itselleen nuoren vereän naaran ja jatkavat elämää sillä tavoin. Ei niin viriilit urokset jäävät vanhojen naaraiden viihdyttäjiksi. "

      Meil meni toisteppäi. Minä, uros, jätin vanhan naaraan kärvistelemään omaa ilkeyttään. Lähdin nuoremman luo. Tosin se nuorempi oli vain bonus. Olisin lähtenyt muutenkin.

      Huvitti kovin kun eilen katsoin Uutishuonetta, jossa päähenkilön äiti tilitti että ihminen on tarkoitettu vain yhteen avioliittoon, eikä senkään tarvitse olla hyvä. Kunhan menettelee. Ei tarvitse puhua puolisolleen enää vuosikausiin ym.

      Entinen vaimoni nimittäin muistutti sitä äitiä, poikkeuksena, että otti oikeudekseen "puhua" minulle. Puhe tarkoitti nalkuttamista valittamista jäkättämistä, mutta ei yhden ainoaa kertaa mitään rakentavaa keskustelua. Silloin hän mykistyi.

      Aikansa sitä mies kestää kunnes luovuttaa. Vaimon "puheet" alkoi mennä ohi korvien, joskin usein itsekseni ne aiheuttivat vatsakipua ja ilmeisesti muutakin stressiä: painoni nousi 15 kiloa ja kärsin unettomuudesta. Olin onnellinen vain töissä. Ja koska viihdyin töissä paremmin kuin kotona, vaimo otti oikeudekseen "puhua" aiheesta päivittäin.

      Olin ajatellut kestää lasten takia vielä pari vuotta, mutta kohtalo puuttui peliin. En ole naisten mies. Ainakaan mielestäni.- Entistä Rouvaa petin kerran, toinen kerta kaatui omaan mahdottomuuteensa. Ei minusta ollut sellaiseen - kaikesta huolimatta. Mutta tämä Kohtaloni Nainen oli jotain aivan muuta. Vajaa vuosi tapailtiin suht säädyllisesti mutta sitten lähti käsistä.

      Naisen ansiosta löysin romahtaneen itsetuntoni ja aloin kyhätä eroa. Nainen tietysti sai Rouvan sekä lasten vihat ja syytteet päälleen, kun eivät kuunnelleet minua. Sanoin selvästi eroavani Naisesta huolimatta. Sekin oli ajateltu Naisen kanssa, että ehkä suhteemme ei ole pysyvä, kun niin "värikkäästi" alkunsa sai, mutta päätettiin yrittää. Oi sitä ymmärrystä ja rakkautta joka välillämme oli (on).

      Vaimo tietysti sotki kuvioita... yritti sotkea, aloittajan mainitsemin tavoin, perusteena minun uskottomuuteni. Kaikki vastoinkäymiset vain vahvisti minun ja Naisen suhdetta. Neljättä vuotta entinen Vaimo yrittää vedota omiin lakeihinsa: avioliittoon mennään vain kerran ja avionrikkoja on rikollinen (kuten 70-luvulla). Naiseni on raskaana, joten virallistamme suhteemme tulevana kesänä.

      Mutta se entinen vaimo, vanha naaras... Vieläkin kärvistelee omassa kateruudessaan, jonka aloitti n. 15 vuotta takaperin. Lapset on aikuistuessaan alkaneet jättää äitinsä käminät taka-alalle, mutta eivät välty niiltä täysin vieläkään.

      Lapset ovat onnellisia tulevasta pikkusisarestaan tai -veljestään. En ole liian vanha isäksi, 46. Kyllä, avioiduin ensimmäisen Rouvan kanssa aavistuksen nuorena. Moka sinänsä, mutta ei se siltä silloin tuntunut. Eikä muutamaan vuoteenkaan. Nuorikkoni lähentelee 40:ää, mutta lapsi on hänen 1.

      Mistä sitä kukaan nuorena tulevaisuuteen näkee? Ei mistään. Olisihan voinut jättää avioliitot ja lapset väliin koko ikänsä siltä varalta ettei kestä koko elämää... Mutta hei? Se on sairasta ajattelua.

    • ero tuli

      Nyt osui kyllä niin naulan kantaan, että. Ja tämä voidaan soveltaa ihan jo kolmekymppisiinkin naisiin... Sorry vaan naiset.

    • en koskaan uskonut eroavani

      Kiitos hyvästä aloitusjutusta.
      Olen 42v ja kohta 20 v naimisissa.
      Toki tiesin ja ymmärsin, että suhteemme ei ole kunnossa. Kävimmehän aiemmin pariterapiassa ja sen jälkeen 1/2 vuotta asiat meni oikeaan suuntaan.
      Kunnes tuleva ex vaimoni palasi iltatähden jälkeen töihin. Sen jälkeen meillä ei ollut yhteiseloa. Vain sama osoite ja ihanat lapset.
      Pyrin olemaan läsnä, avaamaan keskustelua ja suunittelemaan yhteisiä lomia ja vapaa-aikaa. Tuleva ex vaimoni piti tärkeämpänä töiden tekemistä kotoolta. Hänelle loma tarkoitti lomaa perheestä ei yhteistä lomaa perheen kanssa. Ainainen kommentti oli ..."pitää puhua ja nyt on niin väsynyt ettei jaksa."

      Joulun jälkeen tuleva ex. vaimo halusi puhua. Hän ilmoitti, että nyt tulee ero. Muutaman viikon koetin hakea ratkaisua jolla yhteinen taival voisi jatkua. Ei minkäänlaista vastakaikua.

      Nyt - kun hän on päättänyt erota - on tarve puhua kanssani, lähettää viestejä töistä. Aiemmin minun kanssa ei voinut tai ei osannut puhua.

      Toistaiseksi asiat on sovittu ilman suurempaa riitelyä. Toki ymmärrän, että välit pitää olla asialliset jatkossakin.

      Tärkeät kysymykset:
      Rakastinko tulevaa ex vaimoa? Aivan varmasti - 20 vuotta yhdessä.

      Kunnioitinko häntä? Aivan varmasti - en koskaan lyönyt tai pettänyt häntä!

      Kohtelinko tasavertaisena? Aivan varmasti -Omat tapani rakentuvat oikeudenmukaisuudelle ja tasavertaisuudelle.

      Osasinko osoittaa rakkauteni ja kunnioitukseni hänelle? - Olen suomalainen mies.

      Mitä odotan tulevaisuudelta? Eniten olen huolissani lapsista.

      Haluaisinko edelleen jatkaa liittoamme? - Kuukausi sitten halusin yrittää, enhän koskaan uskonut eroavani. Uskoin ettei kannata murehtia, koska puhtaalla omalla tunnolla asiat voi aina ratkaista. Ja erityisesti jos asioita ei voi ratkaista ei kannata murehtia. Nyt alkuperäisen otsikon mukainen ajatus on päivä päivältä lähempänä omaa ajatusta. - elämää puhdistava ero -

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4088
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      24
      2911
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2310
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      34
      1321
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      909
    6. 131
      885
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      874
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      822
    9. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    10. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      756
    Aihe