Mietin vaan, näkeekö sen katseesta, kuinka ihastunut toiseen on? mitään suhdetta ei oo, mutta uusi tuttavuus työn kautta, ja "on vaan sellainen tunne" että kun katseet kohtaa, niin huh! vaikka mietin kyllä sitäkin, että onko se vaan minun omaa kuvitelmaa, koska itse olen häneen ihastunut, mutta kyllä ilmassa väreilee, ja ilmeistä voi jotain päätellä, onko se juuri sitä kemiaa? ihanassa jännitystilassa on mukava olla, voi kun pian tapahtuisi jotain!
Kemiaako tämä on
vapaana viel
132961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaikka sehän on tärkeää.
Miksi edes kysyt mikä on sitä "kemiaa"?
En kyllä tajua. Siis kuvitteletko että oikeasti on jotain "kemiaa" jota voi mitata tai joka on jotain mysteeristä voimaa muuta kuin että on ihastunut niin kuvittelee toisesta kaikkea ja odottaa jotain tapahtuvaksi ja tulee toisen kanssa toimeen?
Sitä se kemia on, ei mitään muuta. Tuossa tapauksessa voi kemian tuntemus kuten usein olla täysin yksipuolista.
No voi.
Ja lisää kuvittelemaan.
Kertokaa nyt tyhmälle, että mitä ne kemiat sitten oikein on? Tuolta jostain aiemmin luin, että kyllä sen vaan katseesta näkee.. mutta mitä ja miten sen siitä näkee?
mutta harva näkee toisen pään sisälle, mitä siellä tapahtuu ja tunteeko toinen samoin.
Itselläni sama tilanne kuin aloittajalla. Oikeastaanhan se on ihan sama, onko _sitä kemiaa_ vai ei, jos se kerran joka tapauksessa sellaiselta ainakin itsestä tuntuu. Ja jos toinen vastaa katseisiisi ja joskus ehkä jopa hymyilee sinulle takaisin, niin kyllä siitä voi yleensä päätellä jo jotain... Itse en ainakaan ketä tahansa tuijottele samalla tavalla kuin juuri häntä.
Minulle kuitenkin riittää se ihana tunne, kun joka paikassa kihelmöi kivasti kun kohdataan ..ainakin vielä tässä vaiheessa, kyllä joskus haluaisin tietysti enemmänkin :)
Kyllä siinä jutellessa katseet nauliutuu, ja sanat sekoaa välillä molemmilla, on sellainen jännittynyt olotila, hermostunutkin ehkä, ja ilmassa vaan on jotain, mitä en osaa selittää, juttutuokiosta ei kumpikaan millään haluaisi lähteä pois, sitä vaan jatkaa ja jatkaa jotain ihan turhaa. Olis kyllä kiva nähdä sinne pääkopan sisälle, mutta kihelmöi kuitenkin, niiiin mukava tunne.
luulen tietäväni kuka olet..
mietin,mahdoitko kertoa meistä,sinusta ja minusta..?
jos olen väärässä,olen suuresti hämmästynyt,niin tutulta kertomasi tuntuu:)
mitäköhän voisin itsestäni kertoa,jotta tietäisit olenko oikea henkilö..?en halua paljastaa kuitenkaan liikaa
auttaisitko neitoa hädässä;)
sen todellakin voi tuntea ja melkein nähdä kahden ihmisen välillä!!!
ei sitä pysty järki selittämään
mut jos noin voimakkaasti tunnet uskoisin että myös toinen osapuoli "antaa"oman osuutensa kemiaan
olen itse nähnyt kemiaa kahden rakastuneen ihmisen välillä ja olen itsekkin tuntenut minun ja toisen jo entisen miehen välillä..anna mennä äläkä arastele..on ihanaa tuntea noin
millaista on rakkauden kemia? sellaista,millaista on tuntea ihana lämmin värinä vatsan pohjassa kun on samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa.ei tarvitse katsoa eikä puhua,tunnet vain toisen ajatukset kosketuksena vartalolla.silloin tiedät rakastuneesi*hymyilee*
kiiruhda kiiruhda ovelleni.............
oletan sinun olevan mies.kerrotko mistäpäin suomenmaata olet ja jotain muuta mahdollista infoa..saatan olla se kemian toinen osapuoli..;)
miksi ajattelet et voiku pian tapahtuis jotain???
eiks ois parempi ite tehä jotain et kans vois tapahtua jotain???
ei oo tarkotus morkata,muuten kuulosti ihan hyvält toi sun kirjotus,ilmeisesti kemiaa löytyy molemmin puolin..mut tee ny hyvä ihminen jotain!!!
Mutta kun olen nainen, niin enpä ole sitä sorttia, että uskaltaisin tehdä aloitteen, mielestäni se on miehen tehtävä. Sitten kai vaan odotellaan. Ja odotellaan. Taidetaan olla vähän ujoja kumpikin, mutta latausta väliltämme löytyy, se on päivän selvää. Joku pikku vinkki olisi varmaan paikallaan, että mies rohkenisi.
Mitähän se voisi olla...?
Miten teidän asianne eteni, vai etenikö mitenkään?
Nooh, riippuu henkilöstä että näkeekö katseesta jos toinen olisi ihastunut. Minä katson jokaista ihmistä suoraan silmiin kun tervehdin ja keskustelen ja tällä tavalla olenkin saanut vääriä oletuksia siitä kun katson suoraan silmiin ja kauan.
Suomalaiset katsovat harvoin kauemmin suoraan silmiin keskusteltaessa sekä tervehtiessä, mutta mene puhuun hänelle ja siitä se selviää :)