Hankamäen luettolo siitä, miten miesten syrjintä ilmenee naisten maailmassa:
1) Opettajakunnan naisvaltaisuus, joka johtaa poikien vieraantumiseen koulutyöstä.
2) Lukioiden naisvaltaisuus, jonka vuoksi yli 60 % oppilaista on tyttöjä.
3) Yliopiston opiskelijoiden naisvaltaisuus, jonka merkiksi vain yksi Helsingin yliopiston tiedekunnista on enää miesenemmistöinen.
4) Mieskiintiöistä luopuminen ja naisliikkeen haluttomuus edes keskustella mieskiintiöiden palauttamisesta esimerkiksi opetusalalle.
5) Ministerinpostien, lautakuntien ja muiden julkisten virkojen naiskiintiöt, joiden mukaan tuolit jaetaan tasan tai 40 %:n vähemmistökiintiöitä noudattaen, vaikka sukupuolella ei ole merkitystä tehtävien kannalta ja vaikka siten ohitetaan pätevämpiä yksilöitä.
6) Feminismin mukainen ihmisten arviointi heidän sukupuolensa mukaan eikä yksilöllisten ominaisuuksien perusteella.
7) Feministien luoman ideologisen vastakkainasettelun historiallinen toistaminen, joka ylläpitää feministien omaa valta-asemaa.
8) Asevelvollisuuden kohdistaminen vain miehiin.
9) Naisten alemmiksi väitettyjen palkkojen paljastuminen yhtäläisiksi, kun vertailu suoritetaan samantasoisten tehtävien välillä eikä kaikkien samalla alalla toimivien välillä.
10) Naisten palkkojen paljastuminen miesten palkkoja korkeammiksi, kun ne suhteutetaan miesten tekemään pitempään työpäivään, kokemukseen ja työuraan.
11) Naisten määrällinen ja ideologinen ylivalta esimerkiksi kirjastotoimessa sekä hoito- ja terveysalalla.
12) Naisten harjoittaman väkivallan viimeaikainen paljastuminen oletettua laajemmaksi ja lapsiin kohdistuvan perheväkivallan osoittautuminen lähes yksinomaan naisten harjoittamaksi.
13) Naisten harjoittaman henkisen väkivallan, esimerkiksi nalkutuksen, solvaamisen ja parjaamisen jättäminen huomiotta tutkimuksissa.
13) Normi, jonka mukaan naiset käyttävät heterosuhteissa päätösvaltaa ja miehet pelkkää aloitteentekovaltaa.
14) Heteronaisten harjoittama seksuaalisen tyydytyksen säännöstely ja ehtojen asettaminen heteromiehille.
15) Naisten tapa siirtää varallisuutta miehiltä haltuunsa perheissä.
16) Naisten omaksuma käytäntö tukeutua toisten naisten apuun sosiaalitoimessa, jossa viranhaltijoina toimivat naiset määräävät lapset valtaosassa tapauksista äideille huoltajuuskiistoissa.
17) Tasa-arvoviranomaisten miehittäminen (virkojen täyttäminen) lähes yksinomaan naisilla.
18) Naisliikkeen ja feministien haluttomuus ottaa huomioon miestutkijoitten ja tutkijamiesten esittämää informaatiota ja kaiken kriittisen tutkimuksen tuomitseminen yksiselitteisesti pseudotieteeksi.
19) Naisliikkeen kyvyttömyys ymmärtää, että niin naiset kuin miehetkin etenevät urallaan lähinnä täyttäessään tyypiteltyjä rooliodotuksia, jotka eivät ole heidän oman sukupuolensa syytä.
20) Naisliikkeen vallantavoitteluun liittyvä haluttomuus purkaa valta-asetelmia ja sen asemasta heittäytyä itse vallan käyttäjäksi valtaa saatuaan.
21) Naisliikkeen haluttomuus ymmärtää miesten paremmiksi väitettyjen asemien ja palkkojen takana olevaa uhrautumista, sitoutumista ja muuta kompensaatiota.
22) Naisliikkeen haluttomuus tunnustaa, että miesten väitettyyn valta-asemaan sisältyy suuria vastuita ja riskejä.
23) Naisille suoritettavat paremmat ja systemaattiset terveystarkastukset, kuten mammografia.
24) Miehille yleisempien ammattien suurempi kuluttavuus ja vaarallisuus.
25) Naisten pitempi elinikä.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/
1) Opettajakunnan naisvaltaisuus, joka johtaa poikien vieraantumiseen koulutyöstä.
2) Lukioiden naisvaltaisuus, jonka vuoksi yli 60 % oppilaista on tyttöjä.
3) Yliopiston opiskelijoiden naisvaltaisuus, jonka merkiksi vain yksi Helsingin yliopiston tiedekunnista on enää miesenemmistöinen.
4) Mieskiintiöistä luopuminen ja naisliikkeen haluttomuus edes keskustella mieskiintiöiden palauttamisesta esimerkiksi opetusalalle.
5) Ministerinpostien, lautakuntien ja muiden julkisten virkojen naiskiintiöt, joiden mukaan tuolit jaetaan tasan tai 40 %:n vähemmistökiintiöitä noudattaen, vaikka sukupuolella ei ole merkitystä tehtävien kannalta ja vaikka siten ohitetaan pätevämpiä yksilöitä.
6) Feminismin mukainen ihmisten arviointi heidän sukupuolensa mukaan eikä yksilöllisten ominaisuuksien perusteella.
7) Feministien luoman ideologisen vastakkainasettelun historiallinen toistaminen, joka ylläpitää feministien omaa valta-asemaa.
8) Asevelvollisuuden kohdistaminen vain miehiin.
9) Naisten alemmiksi väitettyjen palkkojen paljastuminen yhtäläisiksi, kun vertailu suoritetaan samantasoisten tehtävien välillä eikä kaikkien samalla alalla toimivien välillä.
10) Naisten palkkojen paljastuminen miesten palkkoja korkeammiksi, kun ne suhteutetaan miesten tekemään pitempään työpäivään, kokemukseen ja työuraan.
11) Naisten määrällinen ja ideologinen ylivalta esimerkiksi kirjastotoimessa sekä hoito- ja terveysalalla.
12) Naisten harjoittaman väkivallan viimeaikainen paljastuminen oletettua laajemmaksi ja lapsiin kohdistuvan perheväkivallan osoittautuminen lähes yksinomaan naisten harjoittamaksi.
13) Naisten harjoittaman henkisen väkivallan, esimerkiksi nalkutuksen, solvaamisen ja parjaamisen jättäminen huomiotta tutkimuksissa.
13) Normi, jonka mukaan naiset käyttävät heterosuhteissa päätösvaltaa ja miehet pelkkää aloitteentekovaltaa.
14) Heteronaisten harjoittama seksuaalisen tyydytyksen säännöstely ja ehtojen asettaminen heteromiehille.
15) Naisten tapa siirtää varallisuutta miehiltä haltuunsa perheissä.
16) Naisten omaksuma käytäntö tukeutua toisten naisten apuun sosiaalitoimessa, jossa viranhaltijoina toimivat naiset määräävät lapset valtaosassa tapauksista äideille huoltajuuskiistoissa.
17) Tasa-arvoviranomaisten miehittäminen (virkojen täyttäminen) lähes yksinomaan naisilla.
18) Naisliikkeen ja feministien haluttomuus ottaa huomioon miestutkijoitten ja tutkijamiesten esittämää informaatiota ja kaiken kriittisen tutkimuksen tuomitseminen yksiselitteisesti pseudotieteeksi.
19) Naisliikkeen kyvyttömyys ymmärtää, että niin naiset kuin miehetkin etenevät urallaan lähinnä täyttäessään tyypiteltyjä rooliodotuksia, jotka eivät ole heidän oman sukupuolensa syytä.
20) Naisliikkeen vallantavoitteluun liittyvä haluttomuus purkaa valta-asetelmia ja sen asemasta heittäytyä itse vallan käyttäjäksi valtaa saatuaan.
21) Naisliikkeen haluttomuus ymmärtää miesten paremmiksi väitettyjen asemien ja palkkojen takana olevaa uhrautumista, sitoutumista ja muuta kompensaatiota.
22) Naisliikkeen haluttomuus tunnustaa, että miesten väitettyyn valta-asemaan sisältyy suuria vastuita ja riskejä.
23) Naisille suoritettavat paremmat ja systemaattiset terveystarkastukset, kuten mammografia.
24) Miehille yleisempien ammattien suurempi kuluttavuus ja vaarallisuus.
25) Naisten pitempi elinikä.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/
Vastaukset 1
Vanhimmat
1) Opettajakunnan naisvaltaisuus, joka johtaa poikien vieraantumiseen koulutyöstä.
-Miten miehiä saataisiin opettajiksi?
2) Lukioiden naisvaltaisuus, jonka vuoksi yli 60 % oppilaista on tyttöjä.
-Lukioihin mennään peruskoulun keskiarvon perusteella. Miten poikien numeroita saataisiin nostettua?
3) Yliopiston opiskelijoiden naisvaltaisuus, jonka merkiksi vain yksi Helsingin yliopiston tiedekunnista on enää miesenemmistöinen.
-Yliopistoihin mennään ylioppilastodistusten ja pääsykokeiden perusteella. Miten miesten suorituksia esim. pääsykokeissa voitaisiin parantaa? Joissakin kaupungeissa esim. pitkän matematiikan lautaturilla saa opiskelupaikan matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
8) Asevelvollisuuden kohdistaminen vain miehiin.
-Oikea ongelma. Miksi jokin Jehovan todistajuus oikeuttaa vapautukseen asevelvollisuudesta, kun esim. ateistinen pasifismi ei?
11) Naisten määrällinen ja ideologinen ylivalta esimerkiksi kirjastotoimessa sekä hoito- ja terveysalalla.
-Tästä joku valitti aikanaan runsaasti HS:n keskustelupalstalla. Eräs kirjastosetä kertoi hänelle, että kyllä siellä on riittävästi uuttakin kirjallisuutta valittajan toivomista aiheista, kuten autoista ja sodista. Miten miehiä saataisiin töihin kirjastoihin ja hoitoalalle?
13) Normi, jonka mukaan naiset käyttävät heterosuhteissa päätösvaltaa ja miehet pelkkää aloitteentekovaltaa.
-???
14) Heteronaisten harjoittama seksuaalisen tyydytyksen säännöstely ja ehtojen asettaminen heteromiehille.
-???
16) Naisten omaksuma käytäntö tukeutua toisten naisten apuun sosiaalitoimessa, jossa viranhaltijoina toimivat naiset määräävät lapset valtaosassa tapauksista äideille huoltajuuskiistoissa.
-Jos lapset ovat imeväisikäisiä, heitä on vaikea erottaa äidistä. Toisaalta tunnen miehiä, jotka eivät ole lapsistaan sen kiinnostuneempia kuin mitä lähettävät synttärikortin kerran vuodessa. Aidosti yhteishuoltajuutta toivovia isiä on, ja sen soisi olevan heille mahdollista.
23) Naisille suoritettavat paremmat ja systemaattiset terveystarkastukset, kuten mammografia.
-Eturauhassyövästä tuolla: http://www.suomalaineneturauhassyopa.fi/sivut/index.php?option=com_content&task=section&id=19&Itemid=177 Seulontaa tehdään, mutta ylidiagnosointi on ongelma: vain pieni osa eturauhassyövistä on aggressiivista muotoa, joka lyhentää elinikää.
25) Naisten pitempi elinikä.
-Estrogeeni saattaa pidentää elinikää. Ilman länsimaista terveydenhuoltoa naisten elinikä on miehiä lyhyempi toistuvien synnytysten ja niihin liittyvien infektio- ym. riskien vuoksi. Miten länsimaisten miesten elämäntapoja voisi parantaa, ts. saada heidät lopettamaan tupakoinnin, juopottelun ja pudottamaan painoa?