Eli haluaisin kysyä teiltä muilta miehiltä (mieluiten 25v ) jotka ette ikinä ole saaneet naisilta mitään huomiota, johtuen sitten ulkonäöstä, ujoudesta, varallisuudesta tai mistä tahansa, että miten te olette hyväksyneet tuon tilanteen elämässänne.
Onko tullut sellaista tilannetta, että ette enää välitä ja odota tuleeko se oikea nainen (tai sellainen joka edes hyväksyy teidät) ikinä vastaan. Vai onko se niin että joka päivä toivotte ja unelmoitte että ehkä joskus?
Itselläni vain on todennäköisesti tuo samanlainen elämä edessä (olen 21v). Ei ole kukaan ikinä osoittanut mitään suurempaa kiinnostusta ja ne muutatkin kerrat kun itse olen jotain yrittänyt tehdä asian eteen onkin kaatunut korttitalon tavoin syliin.
Olisi vain mukava tietää, että häviääkö se kaipuu toista ihmistä kohtaan ikinä vai tuleeko sitä loppuelämän ajan haaveilemaan että kyllä se joskus vielä?
Ja kyllä, on työ, harrastuksia parikin kappaletta, eli ei tarvii sanoa että hanki jokin harrastus ja käytä siihen energias ja aikas. Nyt haluaisin tietää, että pystyykö tätä halua jotenkin sulkemaan tai hävittämään koska ei vain jaksaisi enää uudestaan ja uudestaan tätä.
Olen vain huomannut, että niinä muutama kertana kun olen koittanut lähestyä jotain naista niin odotukset ja toiveet ovat nousseet kattoon kunnes lopulta se kylmä totuus iskee ja tulee paha masennus. Olen myös pannut merkille, että tämä masennus vain pahenee joka kerta ja tällä hetkellä mennään taas aivan pohjalla.
Joku varmasti sanoo, että miksi etsit niitä liisoja baareista. Noh kerrotaan nyt suoraan se etten ole ikinä lähestynyt naista baarissa (koska en niissä juurikaan käy). Kaikki lähestymiset ovat tapahtuneet työn tai harrastuksen kautta joten en ole mistään voinut tietää millainen se nainen on ollut.
Yhdellä kertaa jopa nainen sanoi suotuvansa ja vakuutteli 3kk ajan että kyllä me mennään niille treffeille ja minä naiivina nuorenapoikana vielä uskoin, että oikeasti tällä naisella vain on niin kiire elämässä ettei kerennyt. Noh tulipahan sitä taas koettua hieno romahdus kun huomasinkin lopulta että se nainen vai vedätti eikä edes halunnut oikeasti tavata.
Eli kertokaa jotain vinkkejä kuinka unohtaa naiset ja kiinnittää ajatukset ja huomio johonkin muuhun elämässä.
ps. Nyt kun taas masentaa ja vituttaa kaikki niin laittakaa ihmiset jotain hyviä masentavia ja synkkiä biisejä tänne jota voisi kuunnella.
Itse olen nyt tässä kuunnellut tätä ja sanat kyllä sopii fiilikseen hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=YzK_EVul6dQ
Miten te muut ikisinkku miehet
38
6898
Vastaukset
- Sinua vanhenpi
No minulla on ikää jo 31v, eikä se läheisyydenkaipuu ole mihinkään
hävinnyt.
Olet ihan oikeassa siinä, että vaikea sitä on pilottaa minkään oheistoiminnan
alle. Vaikka kuinka tekisi töitä ja harrastaisi, niin aina välillä joku asia
muistuttaa siitä millainen luuseri on ihmissuhderintamalla.
Jotkut sanovat, että lue jotain avioeropalstoja ym. ja naureskele muiden
huonoille suhteille. En minä ole sellainen. En minä toivo että
toisilla menisi huonosti vain siksi että minullakin menee. En minä
halua ilkkua muiden
epäonnelle. Ei muiden tarvitse sen takia kärsiä, että minä en kelpaa naisille.
Nuorena miehenä sitä oli toiveikas ja ajatteli että kyllä se nainen vielä löytyy.
No eipä ole vieläkään löytynyt, eikä taida löytyäkään. Muistan kun armeijaikäisenä
ajatteli, että opiskeluaikana varmasti
tapaa jonkun mukavan naisen. No niin tapasikin, mutta eivät he minusta
kiinnostuneet muuten kuin kaverimielessä. Luokkakaverit ym. olivat niitä joiden kanssa
haluttiin treffeille ja joihin ihastuttiin.
Minä jäin aina kakkoseksi, tai johonkin listan häntäpäähän.
Naiset kyllä muka ihmettelivät että miksi noin mukava mies on vieläkin sinkku,
mutta eivät kuitenkaan olleet koskaan itse kiinnostuneita (tiedän, pelkkää sääliä/kohteliaisuuksia).
Noh, sitten ajattelin että valmistumisen jälkeen se nainen löytyy, kun pääsee
töihin ja rakentamaan tulevaisuutta. Ei löytynyt. Vuodesta toiseen yksin.
Naisista pelkkiä kavereita, jotka ihastuivat niihin työkavereihin yms.
Että sillä tavalla. Onhan se hyvä jos jaksaa olla positiivinen ja toivoa parasta, mutta
ei sitä ikuisuuksiin jaksa. Onhan se helpompaa niillä jotka aina
välillä seurustelevat vähän aikaa. He tietävät, että on vielä toivoa.
Enkä minä ystävyyttäkään vähättele. Olen onnellinen siitäkin, että
minulla on edes ystävinä mukavia naisia.- vinkin?
Joka saattaa tehota, eli maiseman vaihto jossa tulee uudet kuviot (siis jos pienempi paikka nyt kyseessä tai miks ei muutenkin) ja vielä helpompi konsti. Ulkonäön muutos, jos esim pitkä tukka, vedä kaljuksi ja käy urheilemassa. Itselläni on ainakin nämä kaks konstia onnistunut aina. Vaihdan paljon paikkaa ja "lookkiani" ja onnistun sen avulla saamaan ja tutustuun erilaisiin ihmisiin. Eli ns. "hurja muodonmuutos" :) Niin ja jos nyt alatte empimään ym. niin se on teidän oma asianne jos ette edes halua kokeilla uusia mahdollisuuksia. Tiedä vaikka olisitte ikuisesti kiitollisia tästä neuvosta myöhemmin. Toki niitä muitakin konsteja ois, mut kyl te tiedätte...
- edellinen
vinkin? kirjoitti:
Joka saattaa tehota, eli maiseman vaihto jossa tulee uudet kuviot (siis jos pienempi paikka nyt kyseessä tai miks ei muutenkin) ja vielä helpompi konsti. Ulkonäön muutos, jos esim pitkä tukka, vedä kaljuksi ja käy urheilemassa. Itselläni on ainakin nämä kaks konstia onnistunut aina. Vaihdan paljon paikkaa ja "lookkiani" ja onnistun sen avulla saamaan ja tutustuun erilaisiin ihmisiin. Eli ns. "hurja muodonmuutos" :) Niin ja jos nyt alatte empimään ym. niin se on teidän oma asianne jos ette edes halua kokeilla uusia mahdollisuuksia. Tiedä vaikka olisitte ikuisesti kiitollisia tästä neuvosta myöhemmin. Toki niitä muitakin konsteja ois, mut kyl te tiedätte...
Ex-rumilus (siis puolirumilus nykyään). Eli tiedän mistä puhun. Löysin itselleni sopivan lookin ajanmittaan ja loppupeleis monet naiset tykkää karsin näköisestä kaljupäästä (tuo kuulemma turvaa jotenkin). Toinen oli vähän goottimainen tyyli mikä tepsi. Perusolemukseni ei koskaan tehonnut yhteenkään naiseen.
- Sama tyyppi
edellinen kirjoitti:
Ex-rumilus (siis puolirumilus nykyään). Eli tiedän mistä puhun. Löysin itselleni sopivan lookin ajanmittaan ja loppupeleis monet naiset tykkää karsin näköisestä kaljupäästä (tuo kuulemma turvaa jotenkin). Toinen oli vähän goottimainen tyyli mikä tepsi. Perusolemukseni ei koskaan tehonnut yhteenkään naiseen.
Kiitos vaan vinkeistä, mutta käytännössä nuo on jo kokeiltu. Olen varmaan sieltä
aktiivisemmasta päästä mitä tulee yksinäisiin miehiin.
Urheilen kyllä kovinkin aktiivisesti. Oikeastaan se on ainoa asia, josta
saa aina hyvän olon. Kuntosali on tuttu jo about vuosikymmenen ajalta ja
sen lisäksi mm. lenkkeily ja kamppailulajit ovat tulleet tutuiksi. Ei ole siitä
kiinni, että olisin joku lihava sohvalla narisija.
Kaljupääkonstitkin on kokeiltu, nykyään ihan käytännön pakosta, koska hiukset
ovat jo harventuneet. Olen ihan sinut tämän tyylini kanssa ja kalju sopii minulle
hyvin. Mitään goottijuttuja en ala kokeilemaan, koska en kokisi sitä luontevaksi.
Rock-tyyli ja tilanteen mukaan vähän siistinpi tyyli on minulle sopivin, enkä
viitsisi väkisin alkaa vääntämään itseäni sellaiseen muottiin joka
ei minulle sovi. Voisinhan minä alkaa esittämään vaikka jotain jou-jou-gangstaa, mutta
luultavasti vain nolaisin itseni ja pitäisin itsekin itseäni pellenä.
Tykkään myös käydä livekonserteissa yms, joten ei ole siitä kiinni että vihaisin
baareja tms, tai välttelisin ihmisten seuraa.
- sulle
masennuksen aihetta!:
http://www.youtube.com/watch?v=CU5IODKNbNs
on kyl pirun kova biisi.
hitto, muistan kun olin itse 19 ja ajattelin noin ja toisin kävi. - IkisinkkuOoon
Liekö se sitten itsensä huijaamista tai jotain, jos sanon että oikeastaan viimeaikoina olen melko turtunut koko asiaan eikä se voisi vähempää kiinnostaa. Riittää kun katson pornoa kotona ja runkkaan, parasta seksiä mitä olen koskaan saanut, mikäpä siinä, heh.
Ajoin itseni lähes hengiltä masennuksineni, kun puin asiaa liikaa mielessäni. Tuntui etten ole mies enkä mikään, eikä elämässä ole mitään järkeä jos ei saa kokea sitä samaa parisuhteen ihanuutta/paskaa kuin muutkin.
Se tässä tietysti on, että tällä "paskat naisista"-asenteella menee ne harvatkin mahikset sitten ohi, jos joku nainen osoittaakin kiinnostusta eikä saa minulta mitään vastakaikua, vaan pelkkää kaverillista tylytystä.
Koen, että homma on muutenkin menetetty, niin mitä järkeä edes yrittää tai haaskata asian ajatteluun sen kummempia henkisiä resursseja. Siis ajatelkaa nyt: Lähes 3-kymppinen mies joka on seurustelu/yms. jutuissa edelleen jollain 13-vuotiaan pikkupojan tasolla.
Viehättävää, eikö? Sitähän minäkin. - Lord_Boredom
Kyllä se tilanteen hyväksyminen iskee - itse olen 26-vuotias, ja ehkä viimeisen vuoden tai parin aikana olen huomannut selkeästi, ettei asia kosketa enää niin paljoa. Muutamien seuraavien vuosien aikana tulet vähintäänkin näkemään, ellet sitten kokemaan (olet kyllä liian nuori luovuttaaksesi nyt), ettei niiden muidenkaan suhteet mitään onnen täyttymyksiä välttämättä ole, vaan niissä on riitoja, ja suhteiden osapuolet joutuvat alistumaan moninaisiin kompromisseihin. Poikamiehenä saa olla rauhassa, olla ja mennä niin kuin tykkää, eikä tarvitse yrittää kestää psykodraamoja. Poikamieselämällä on puolensa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaipuu kuolisi kokonaan pois. Minäkään en viettäisi sekuntiakaan tällä hullunmyllyfoorumin paikoillaan junnaavissa keskusteluissa eli provosointikilpailuissa. Aina tulee jaksoja, jolloin kokee kaipaavansa jotain, ja sitten se menee ohi. - drunkabilly
eli nyt loppuu HETI toi masistelu ja itsensä aliarvioiminen. Sä oot vasta 21w, vittu elämähän on vasta alussa. En usko että olet niin ruma tai poikkeava, ettet muka kellekään kelpaisi.
Eli rohkeasti vaan yrittämään ja uskoa peliin. Ei se helppoa ole, mutta kokemuksien, ja nimenomaan epäonnistumisten myötä oppii. Ne pitää vaan ottaa opiksi ja seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Valitettavasti tiedän muutaman tyypin, iältään 40-50v, jotka on ihan oikeita ikisinkkuja ja poikuuskin (varmaan) vielä tallessa. Ne kun on parikymppisinä vaipuneet juuri samanlaiseen itsesääliin kuin sinä, eikä taatusti enää tuolla iällä tule ketään saamaankaan. Haluatko olla samanlainen? Tuskin. Eli perjantaina baariin mars ja juttelemaan neideille.- ap.
Ei mun ulkonäössä ole mitään vikaa. Ihan tavallinen ja (ihmettelen vieläkin miten) mutta joskus joku tutun tuttu oli kehunut mun ulkönäköä kaverilleen joten en mä mikään vastenmielisen näköinen taida olla.
Ongelma on siinä, että en kuitekaan ole niin hyvännäköinen, että nainen olisi hurmoksissaan kun häneen katson. Vaan oon sellanen "kivan näköinen" kaveri. Joten mun pitäisi silloin yrittää valtava määrä jotta saisin jonkun naisen kiinnostumaan ja siihen musta ei enää ole.
Jokin muu mussa on ongelmana koska selvästi en ole kelvannut. Olen myös todella ujo joten se tuo valtavasti lisää ongelmia koska 99% naisista odottaa että miehen pitää tehä kaikki aloitukset ja mä en taas enää huonojen kokemusten takia uskalla.
Yritetty on, mutta ei sitä loputtomiin jaksa olla yritteliäs ja iloinen mies joka saa naisten jalat vapisemaan.
Hyvin kuvaa mun tilannetta nykyään se, että tossa kun töissä yksi päivä kävelin kadulla niin siinä pari spurgua jutteli jotain pienessä maistissa ja sitten ne alkoivat tuijottaa mua ja kun kävelin ohi niin toinen niistä huusi "älä ole niin vihainen".
Luulin että kävelen ihan tavallisen näköisesti ohi, mutta kai sen vittuuntumisen ja turhautumisen sitten jo näkee niin hyvin naamasta. Tämähän tietenkin karkoittaa kaikki naiset, koska eihän naiset halua miestä jolla ei menisi kaikki hyvin ja eihän mies saa ikinä olla masentunut vaan sen pitää purra hammasta vaikka mitä tapahtus. - Ongelma...
ap. kirjoitti:
Ei mun ulkonäössä ole mitään vikaa. Ihan tavallinen ja (ihmettelen vieläkin miten) mutta joskus joku tutun tuttu oli kehunut mun ulkönäköä kaverilleen joten en mä mikään vastenmielisen näköinen taida olla.
Ongelma on siinä, että en kuitekaan ole niin hyvännäköinen, että nainen olisi hurmoksissaan kun häneen katson. Vaan oon sellanen "kivan näköinen" kaveri. Joten mun pitäisi silloin yrittää valtava määrä jotta saisin jonkun naisen kiinnostumaan ja siihen musta ei enää ole.
Jokin muu mussa on ongelmana koska selvästi en ole kelvannut. Olen myös todella ujo joten se tuo valtavasti lisää ongelmia koska 99% naisista odottaa että miehen pitää tehä kaikki aloitukset ja mä en taas enää huonojen kokemusten takia uskalla.
Yritetty on, mutta ei sitä loputtomiin jaksa olla yritteliäs ja iloinen mies joka saa naisten jalat vapisemaan.
Hyvin kuvaa mun tilannetta nykyään se, että tossa kun töissä yksi päivä kävelin kadulla niin siinä pari spurgua jutteli jotain pienessä maistissa ja sitten ne alkoivat tuijottaa mua ja kun kävelin ohi niin toinen niistä huusi "älä ole niin vihainen".
Luulin että kävelen ihan tavallisen näköisesti ohi, mutta kai sen vittuuntumisen ja turhautumisen sitten jo näkee niin hyvin naamasta. Tämähän tietenkin karkoittaa kaikki naiset, koska eihän naiset halua miestä jolla ei menisi kaikki hyvin ja eihän mies saa ikinä olla masentunut vaan sen pitää purra hammasta vaikka mitä tapahtus.On just tää. Ulkonäköä olis ja itsekin tavallaan tiedetään se, eli se ei olisi mikään este. Muttaku ei, ynnynnyyy. Ei ne naiset tule ja vie. Kerran pari ehkä ollaan elämämme aikana tehty joku aloitteen tapainen ja kun takkiin tuli niin siitäkös vetäydytään kuoreemme ja "en mä naisille kelpaa, yritetty on". Sitten jatketaan passiivisella linjalla koko loppuelämämme ja keinutaan ikisinkkuina vielä vanhainkodissakin kiikkustuolissa, ellei käy niin massiivinen mäihä että joku aloitekykyinen ja kiinnostunut nainen sattuu kohdalle, joka repii meidät sieltä pumpulista suoraan parisuhteeseen.
Fakta on että kaikki miehet ei syntyessään tai varttuessaan saa niitä kaikkia palikoita pääkoppaansa joita edellytetään normaalin parisuhteen muodostuksessa ja naisten kanssa tekemisissä oltaessa. Ihankuin epämuodostunut, jälkeenjäänyt ja huonoitsetuntoinen vammainen olisi vankina ihan passelin miehen ruumiissa ja se on ainut este naisten iskemisessä. - Tiedonantaja
ap. kirjoitti:
Ei mun ulkonäössä ole mitään vikaa. Ihan tavallinen ja (ihmettelen vieläkin miten) mutta joskus joku tutun tuttu oli kehunut mun ulkönäköä kaverilleen joten en mä mikään vastenmielisen näköinen taida olla.
Ongelma on siinä, että en kuitekaan ole niin hyvännäköinen, että nainen olisi hurmoksissaan kun häneen katson. Vaan oon sellanen "kivan näköinen" kaveri. Joten mun pitäisi silloin yrittää valtava määrä jotta saisin jonkun naisen kiinnostumaan ja siihen musta ei enää ole.
Jokin muu mussa on ongelmana koska selvästi en ole kelvannut. Olen myös todella ujo joten se tuo valtavasti lisää ongelmia koska 99% naisista odottaa että miehen pitää tehä kaikki aloitukset ja mä en taas enää huonojen kokemusten takia uskalla.
Yritetty on, mutta ei sitä loputtomiin jaksa olla yritteliäs ja iloinen mies joka saa naisten jalat vapisemaan.
Hyvin kuvaa mun tilannetta nykyään se, että tossa kun töissä yksi päivä kävelin kadulla niin siinä pari spurgua jutteli jotain pienessä maistissa ja sitten ne alkoivat tuijottaa mua ja kun kävelin ohi niin toinen niistä huusi "älä ole niin vihainen".
Luulin että kävelen ihan tavallisen näköisesti ohi, mutta kai sen vittuuntumisen ja turhautumisen sitten jo näkee niin hyvin naamasta. Tämähän tietenkin karkoittaa kaikki naiset, koska eihän naiset halua miestä jolla ei menisi kaikki hyvin ja eihän mies saa ikinä olla masentunut vaan sen pitää purra hammasta vaikka mitä tapahtus.Ulkonäkö, schmulkonäkö...
Itseluottamushan sinulla on päässyt kuralle. Ei ole mistään muusta kiinni sinun ongelmasi. Sinua ei nyt auta muu kuin kova työ, jolla hoidat oman päänsisäisen dialogin ja sitä kautta asenteesi kuntoon.
Oletko muuten päässyt vielä kertaakaan pukille? - Kafferi
ap. kirjoitti:
Ei mun ulkonäössä ole mitään vikaa. Ihan tavallinen ja (ihmettelen vieläkin miten) mutta joskus joku tutun tuttu oli kehunut mun ulkönäköä kaverilleen joten en mä mikään vastenmielisen näköinen taida olla.
Ongelma on siinä, että en kuitekaan ole niin hyvännäköinen, että nainen olisi hurmoksissaan kun häneen katson. Vaan oon sellanen "kivan näköinen" kaveri. Joten mun pitäisi silloin yrittää valtava määrä jotta saisin jonkun naisen kiinnostumaan ja siihen musta ei enää ole.
Jokin muu mussa on ongelmana koska selvästi en ole kelvannut. Olen myös todella ujo joten se tuo valtavasti lisää ongelmia koska 99% naisista odottaa että miehen pitää tehä kaikki aloitukset ja mä en taas enää huonojen kokemusten takia uskalla.
Yritetty on, mutta ei sitä loputtomiin jaksa olla yritteliäs ja iloinen mies joka saa naisten jalat vapisemaan.
Hyvin kuvaa mun tilannetta nykyään se, että tossa kun töissä yksi päivä kävelin kadulla niin siinä pari spurgua jutteli jotain pienessä maistissa ja sitten ne alkoivat tuijottaa mua ja kun kävelin ohi niin toinen niistä huusi "älä ole niin vihainen".
Luulin että kävelen ihan tavallisen näköisesti ohi, mutta kai sen vittuuntumisen ja turhautumisen sitten jo näkee niin hyvin naamasta. Tämähän tietenkin karkoittaa kaikki naiset, koska eihän naiset halua miestä jolla ei menisi kaikki hyvin ja eihän mies saa ikinä olla masentunut vaan sen pitää purra hammasta vaikka mitä tapahtus.Miesten on vain pakko tehdä aloitteet. Jos katsot baarissa tai festareilla toimintaa, niin melkoisen komeat ja charmikkaatkin kaverit joutuu tekemään melkein kaiken työn iskemisissä.
Jokainen normaalin näköinen jamppa joutuu tekemään satoja aloitteita saadakseen kohtuullisen määrän sukupuolitoimintaa osakseen. Jos ei siis tyydy seurustelemaan ikuisesti sen ensimmäisen kanssa, jonka kanssa flaksasi. Sitä varten täytyy vain hakea positiivinen ja kokeilunhaluinen asenne. Mitä sitten, jos joku yks nainen ei esim. halunnut kuunnella sun juttuja? Ehkä se vain selvitti sun puolesta, että teillä ei homma tule toimimaan, ja säästi sun aikaa. Älä anna pakkien vaikuttaa itseluottamukseesi millään tavalla.
- Tiedonantaja
Olet niin nuori, että sinulla on paljonkin mahdollisuuksia parantaa osaasi. Internetissä on paljon resursseja, joiden avulla voit yrittää kehittyä. Osaatko englantia? Mene kyselemään neuvoja ja luettavaa materiaalia vaikkapa uutisryhmästä alt.seduction.fast.
Ongelmasi johtuvat todennäköisesti siitä, ettet ole luonnostaan oppinut herättämään seksuaalista kiinnostusta tai olet niin puusilmä, ettet osaa havaita, jos joku on sinusta kiinnostunut. Niinpä sinun on opeteltava nuo asiat. Joka tapauksessa on aivan naurettavaa puhua hanskojen heittämisestä tiskiin tuossa iässä. Kannattaa ymmärtää, että miesten seksuaalimarkkina-arvo tyypillisesti saavuttaa maksiminsa vasta kolmenkympin nurkilla. Kaltaisiasi parikymppisiä miehenalkuja, jotka eivät saa vastakaikua tytöiltä, on vaikka kuinka paljon. Suurin osa ei kuitenkaan pysyvästi syrjäydy sukupuolielämästä. - jelppis
Siis haloo, olet 21-vuotias! On täysin normaalia olla kokematon tuossa iässä. Sun tarttee tehdä aivan tavallisia juttuja ja saat kyllä naisia vielä. Jos kuitenkin tuossa iässä päätät ruveta vanhaksipojaksi, niin toiveesi toteutuu.
Tee uraa, rahaa, opiskele, käy kuntosalilla, hanki kavereita, harrastuksia ja kokemuksia. Ulkonäkö ei ole naisille keskeinen kriteeri kumppania valittaessa, vaan naiset haluavat miehiä, jotka itsevarmoja, tietävät mitä haluavat ja osaavat ottaa sen. Tärkeää on, että olet mielenkiintoinen ihminen ja osaat keskustella. Miehen asema parisuhdemarkkinoilla ei ole läheskään niin lukkoonlyöty kuin naisilla, joissa miehet arvostavat ulkonäköä yli muiden seikkojen. Miehenä voit parantaa omaa "markkina-arvoasi" huimasti.
Kuten yllä on mainittu, sinun kannattaa lukea pelimiesoppeja ymmärtääkseni naisten parinvalinnan psykologiaa ja osataksesi muuttaa käytöstäsi sen mukaisesti. Jos osaat englantia, netistä löytyy loputtomasti materiaalia (googlaa PUA). Suomeksikin on matskua. Eniten hyötyä PUA-opeista on juuri ujoille, fiksuille miehille. Tärkeää on, että lakkaat pitämästä naisia itseäsi parempina: sitä he eivät ole.- älä jaksa
"Miehen asema parisuhdemarkkinoilla ei ole läheskään niin lukkoonlyöty kuin naisilla, joissa miehet arvostavat ulkonäköä yli muiden seikkojen. Miehenä voit parantaa omaa "markkina-arvoasi" huimasti."
Taas tätä samaa roskaa. Naiselle löytyy aina ottaja vaikka hän olisikin "ruma" ja/tai ylipainoinen. Tällaisenkaan naisen ei tarvitse tehdä edes mitään jotta hänet joku mies huolii. Toisin on samanlaisen miehen laita: hänen täytyy tehdä valtavasti töitä että edes samantasoinen nainen kiinnostuisi hänestä. - mikäli
älä jaksa kirjoitti:
"Miehen asema parisuhdemarkkinoilla ei ole läheskään niin lukkoonlyöty kuin naisilla, joissa miehet arvostavat ulkonäköä yli muiden seikkojen. Miehenä voit parantaa omaa "markkina-arvoasi" huimasti."
Taas tätä samaa roskaa. Naiselle löytyy aina ottaja vaikka hän olisikin "ruma" ja/tai ylipainoinen. Tällaisenkaan naisen ei tarvitse tehdä edes mitään jotta hänet joku mies huolii. Toisin on samanlaisen miehen laita: hänen täytyy tehdä valtavasti töitä että edes samantasoinen nainen kiinnostuisi hänestä.läski ja/tai ruma nainen ei live-elämästä seuraa saa, niin viimeistään jossain s24-chatissa vientiä löytyy ja se oma kultsi löytyy n. viikossa.
Sitten aletaan kuvittelemaan liikoja itsestään että ollaan jotain miestennielijöitä ja aletaan vihjailemaan mesessäkin kaikille mieskavereille. Jotka tosin tosiaan vaan haluaa olla pelkkiä kavereita moisen läskihylkeen kanssa.
Tai näin ainakin mulla. Nyt tiedän miltä naisista tuntuu, kun mesessä rumat/läskit ja varatut miehet kuolaa.
- runkkuelämää
Itse lähestyn kolmea kymppiä, eikä kaipuu ole kokonaan sammunut, mutta käynyt kyllä vähäisemmäksi.
Naisettomuuden hyväksymistä on helpottanut sen ymmärtäminen, että seurustelu tuskin muuttaisi perusluonnettani tai pitkän aikavälin mielialaani. Ihastumisen euforian laanuttua löytäisin kyllä elämääni uusia tyytymättömyyden syitä.
Olen myös tullut siihen tulokseen, ettei minussa voi olla mitään varsinaista vikaa, sillä uudet tuttavuudet olettavat automaattisesti minun seurustelevan. Kun paljastuu ettei minulla ole naista, on muutama epäillyt kaappihomoksi. Tosiasiassa naisettomuus taitaa johtua vain yrittämisen ja harjoituksen puutteesta.
Olen myös alkanut uskoa, että haluaisin naisen lähinnä vain statussymboliksi. En kaipaa lisää juttuseuraa, en tarvitse ulkopuolisten hyväksyntää, en halua lapsia, ja pidän seksiä yliarvostettuna. Parisuhteen vaatimat kompromissit saattaisivat vaatia enemmän kuin mitä suhde antaisi. - sinkku30v
Kyllä se hiipuu vähitellen. Vähitellen alkaa hyväksymään sen, että on luultavasti koko ikänsä yksin.
Kun sen tajuaa, se on itse asiassa aika vapauttavaa:
Ei tarvitse enää kantaa paineita. Ei tarvitse yrittää. Ei tarvitse suunnitella sitä isoa omakotitaloa ja perhettä. Voi vain elää omaa elämäänsä omilla ehdoillaan. Nauttia vapaudesta tehdä ja toimia ihan miten itse haluaa.
Kun tuota tekee vähän aikaa, alkaa oikeasti miettimään, onkohan sittenkin onnellisempi kuin ne, jotka ovat parisuhteessa? Itselläni ei ole asuntovelkaa, ei huutavia kakaroita, ei vastuita, ei velvollisuuksia. Enkä varsinkaan ole tossun alla tai riippuvainen kenenkään (naisen) hyväksynnästä. Olen VAPAA.
Ei, en ole neitsyt. On tullut nussittua kyllä.- ErakkoErkki
"Ei, en ole neitsyt. On tullut nussittua kyllä."
Joo kyllä tosta neitsyystuskastakin pääsee kun sen kerran saa jotain surkeaa seksiä joltain munahaukalta.
Vielä kun saisi sen yhden surkean seurustelukokemuksen, niin voisi kai todella elää loppuelämänsä yksinään vailla minkäänlaista "entäs jos sittenkin"/"mistä mahdan jäädä paitsi"-ajatuksia.
- failure386c
En nyt ole montaakaan vuotta vanhempi, mutta kun olin 21 olin samanlaisessa tilanteessa: valintani oli antaa koko paskan olla - miksi yrittää jos Return Of Investment oli pyöreä 0 ja tappiolla mentiin koko ajan?
Ensinhän tuo vituttaa ja lujaa. Pitäisi olla nuori, tulla, mennä ja seurustella, tavata ihmisiä, kokea kriisejä ja oppia niistä jotakin. Minulta tuo vaihe jäi kokonaan väliin, seurustelu- ja parisuhdekokemuksen osalta olen oikeastaan vähemmän kokenut kuin monet 12-vuotiaat mikä on kyllä sangen nolostuttava ajatus.
Mutta läheisyydenkaipuu sammuu kyllä jos on sammuakseen, introvertti luonne on varmaan auttanut paljon asiaa, sillä en ikinä ole kauheasti kaivannut seuraa. Satunnainen panetus nyt vaivaa vähintään kerran viikossa, mutta tervekätiset miehet tietävät miten nollaus tapahtuu.
Yksinäisyyteen tällä saralla alkaa vähitellen tottua heti kun suostuu _oikeasti_ myöntämään ettei ole sitä mitä naiset haluavat ja toteaa ettei parisuhde ole itseä varten.
Ihmiset toki katsovat kieroon kun ei pane, nussi ja kairaa, mutta siinähän katsovat ja pitävät reppanana.
Helpottaa myös kun siirtää vastuun mielessään naisille: jos ei ole kerran kelvannut niin kyllä ne sitten varmaan tulevat ihan itse kertomaan jos tilausta joskus hamassa tulevaisuudessa on. Tosin silloin otan oikeuden kieltäytyä enemmän tai vähemmän ilkeästi noin niinkuin koronmaksun nimissä. - ikisinkku__81
Kyllä itse ainakin yllättävän usein mietin, millaista olisi seurustella jonkin kivan naisen kanssa tai ihan vaan suudella/halailla/harrastaa seksiä.
Nuorena olin ihan toivoton tapaus, en uskaltanut oikeen edes puhua tytöille, koska oma itsetuntoni oli miinusmerkkinen. Iän myötä moni asia on muuttunut, mutta kun on tottunut elämään yksin, niin on todella vaikea alkaa tutustumaan naisiin. Ainakaan tähän päivään mennessä en ole tehnyt ainuttakaan aloitetta naisten suuntaan, joten en missään tapauksessa voi syyttää ketään muuta kuin itseäni tästä tilanteesta. :)
Kyllä se taitaa tosiaan olla niin, että vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen pitäisi aloittaa viimeistään lukioiässä. Kaikki "normaalit" ihmiset tuntuu näin myös tekevän ja he elävät tässä iässä jo useimmiten parisuhteessa. Kaikki tuntemani miehet jotka olivat kokemattomia yläasteella ja lukiossa, ovat joko täysin tai lähes kokemattomia edelleen n. 10v myöhemmin.
Eräs ongelma on tietysti myös naiset itse, koska "sopivia" naisia on ainakin omasta mielestä todella vähän. Kaikenlaisia pintaliitäjiä ja baareissa viikonloput viettäviä bilehileitä on kaupunki täynnä, mutta itseä sellaiset naiset ei voisi vähempää kiinnostaa. Fiksu ja sopivalla tavalla kiltti nainen voisi sen sijaan hyvinkin kiinnostaa, mutta olen aika epäileväinen onko sellaisia naisia enään nykyään edes olemassa. - Vahva lääkitys
Koetanpa vastata sinulle näin jo kypsemmän, 43 vuoden kokemuksella. Vaikein kausihan on juuri tuo teini-iästä n. kolmekymppiseksi, ja sitten se vain vuosi vuodelta alkaa helpottamaan, usko tai älä. Hyväksi on jos sinulla on työ, harrastuksia ja ylipäätään jotain järkevää tekemistä johon voit antautua. Esim. matkailusta olen itse löytänyt erittäin mielenkiintoisen harrastuksen. En kuitenkaan sinuna vielä menettäisi toivoa, tilanteet kun saattavat muuttua hyvinkin yllättäen..
- *****
Itse alan aikalailla valua tuohon ikisinkku kategoriaan.
Ne naiskontatkit mitä aikuisiässä olen saanut ovat tapahtuneet järjestäin kun olen ollut humalassa. Jos olet mukavampi/sosiaalisempi humalassa, niin kokeile sitä (tai tee sitä useammin). Ei kovin tervettä elämää, mutta minkäs teet. - Hidas ATM
Hei!
Itse olen vajaa kolmekymppinen mies enkä ole koskaan seurustellut. Itsekkin kuulun tuohon mukavaan kamumies-kategoriaan, jolle naiset voivat oikein mukavasti tilittää miesongelmiaan. Olen kuulema oikein söpö.
Olen hyväpalkkaisessa työssä IT-alalla ja työnkuva motivoi kyllä ihan kivasti. Rahaa on ja pyrin pukeutumaan tyylikkäästi. Tykkään myös harrastaa liikuntaa.
Onko kukaan muu palstan kamumies muuten harkinnut opiaatteja/opioideja sen läheisyydentuskan sammuttamiseen. Itselläni nykyään kuluu paljon kodeiinia ja alussahan se auttoi oikein kivasti(jopa noin mieto opiaatti sammuttaa kaiken haluamisen, myös läheisyyden haluamisen täysin). Myös unikkoteetä on tullut litkittyä aina silloin tällöin.
Nyt kun kodeiini ei enää toimi niin voimakkaasti olen jopa harkinnut vahvempiin siirtymistä(oksikodoni, morfiini). Joku voisi sanoa, että olen idootti, joka pilaa elämänsä, mutta tuo lause sisältää sen oletuksen, että arvostaa elämäänsä ja pelkää sen pilaamista/menettämistä ihan helvetisti. Minä olen ollut sinut kuoleman kanssa jo vuosia ja tiedän että vaihtoehtoni ovat joko a) elämätön elämä ATM:nnä b) lyhyempi elämä, mutta tuntien itsensä onnellikseksi edes ne pienet hetket opiaattipumpulissa. Tämä valinta tuntuu myös symboliselta keskisormen nostamiselta maailmalle ja naisille(no jos kelpaan vaan kamumieheksi, niin sitten en valitse elämää[choose life-monologi tähän]).
Ja eihän sitä koskaan tiedä, kun olen saanut kunnon jarrukoukun aikaiseksi, niin ehkä sitten hoivaviettiset naiset kiinnostuvat kun se tekee minusta eksistentiaalisesti angstisen Johnny Deppin From Hell -eloluvasta ;P- ordre.public
Jos haluatte naisen, opetelkaa naisen miellyttämikiseksi tarvittavat temput ja asenne. Tällaisella oikealla asenteella myös oma elämänlaatunne kohenee myös naiskuvioiden ulkopuolelle. Ongelmanne ei siis ole pelkästään se, ettette saa naista, vaan että asennoitumisenne naisiin ja elämään yleensä on patologinen. Naiset ilmestyvät heti kun korjaatte tämän patologian tai olette päässeet olette päässeet tarpeeksi pitkälle sen korjaamisessa. Ehdotan että tutustutte seuraavalta sivustolta löytyviin teksteihin, niiden avulla alkavat ajatukset oikenemaan ja omanarvontunto löytyä.
http://heartiste.wordpress.com/
Varteenotettava vaihtoehto on myös hankkia nainen aasiasta (hyvä vaihtoehto myös niille jotka saavat täkäläisiäkin naisia). Tässäkin tapauksessa vahva suositus on saada ensin oma pääkoppa etenkin naisten suhteen kuntoon, sillä muutoin joudutte oitis aasialaisnaisenkin tossun alle.
- tajuatteko
Naisille pitä puhuu suoraan. Olen monta kertaa ssaanut naista kun olen suoraan sanonut että haluan sänkyyn sen kanssa. Tollaset vässykkä atm miehet ei saa naisat koska eivät uskalla puhua naisille. Pitää sanoa mitä haluaa ja sittenottaa se.
- jgb
Kyllähän se on täsmällehen näin.
- ikisinccu78
Minä olen 35v "mies", elämässäni ei ole ollut yhtäkään naista...
Miten tähän on tultu? Jaa-a, karu tosiasia vain on se, että jos mies ei tee aloitetta, saa elää yksin.
Oikeastaan alle 25-vuotiaana en edes millään tavalla etsinyt naista. Olinkohan jotain 26-27, kun kokeilin nettideittailua. Kahden naisen kanssa kävin treffeillä, mutta eipä niistä mitään kehittynyt. Vain ahdistavat treffit, joilla ei kumpikaan meinannut keksiä puhuttavaa.
Yksi syy ikisinkkuuteeni on kaverittomuus. Minulla ei ole koskaan ollut yhtään kavereita, joiden kanssa kävisi baareissa tai muissa tapahtumissa, matkoilla.
Monestihan se seurustelukumppanikin löytyy kaveripiiristä, mutta kun elää yksin niin sitä sitten vain on yksin.
Baarit ei kiinnosta, vaikka toisaalta olen aika varma etten löytäisi sieltä seuraa.
Mistä voi löytää naisen, jos ei käy viihteellä ja muutenkin elää melkein erakon elämää?
Oikeastaan olen aika varma, etten tule koskaan löytämään naista, mutta mitä sitten? On tämä poikamieselämä ainakin helppoa... - shishdagdydgsgd
Itse olen kanssa 30kymppinen. 7 Naisen kanssa nuorena (n.20kymppisenä) seksiä harrastanut mutta nyt 10v ilman. Nekin oli nuoren miehen känniähellystä pääosin. Nykyään olen täysin hyväksynyt että naista ei löydy mistään ja koska en ole mikään suuri puhuja ni ujona tilanne on mahdoton. Ainoa asia joka periaatteessa kiinnostaisi olisi tietää miltä tuntuu kun joku nainen tykkää itsestä ja katsoa vaikka naisen kanssa "sylikkäin" leffaa. Paatuneena pornon suurkuluttaja en tiedä hellyydestä tai oikeastaan tunteista tuon taivaallista. No, eiköhän tuo jääne mielikuvan asteeelle.
- mies32
Ihmetyttää, että miten niiden seitsemän kanssa onnistui ja sitten ei enää kenenkään?
Normaalisti kai jo seitsemästä saa jonkunlaisen rutiinin, tietää vähän mikä nainen on ja miten sellainen olento puhutaan sänkyyn ja ehkä vähän muuallekin. Pahimmat ujostelutkin katoavat, kun homma alkaa olla jo jotenkin tuttua. - shishdagdydgsgd
mies32 kirjoitti:
Ihmetyttää, että miten niiden seitsemän kanssa onnistui ja sitten ei enää kenenkään?
Normaalisti kai jo seitsemästä saa jonkunlaisen rutiinin, tietää vähän mikä nainen on ja miten sellainen olento puhutaan sänkyyn ja ehkä vähän muuallekin. Pahimmat ujostelutkin katoavat, kun homma alkaa olla jo jotenkin tuttua.Unohdin kirjoittaa tuohon, katsos sillon parikymppisenä ja allekkin oli jotenkin niin helppo saada naista. Viikonoppuisin oli bileitä ja sen ikäsen naisen sänkyyn saaminen ei nyt vaadi oikeastaan mitään varsinkin jos molemmat osapuolet ovat humalassa ja ei oltu mitenkään vakavasti liikkeellä. En joutunut ikinä "iskemään" ketään vaan naiset jotenkin tulivat vaan sillä illan kuluessa kuvioihin.
Nyt 30 varsinkin, niin naiset etsivät vakaata parisuhdetta. En ole kiinnostunut seurustelusta ja baareissakaan ei tule käytyä niin ei tapaakaan naisia oikein missään. Vaikka tapaisin niin en tiedä yhtään miten niitä isketään kun tosiaan nuorempana se meni jotenkin omalla painolla. Olen kyllä pohtinut että milloin tästäkin tuli näin vaikeeta, mutta tiedä häntä. Katoavaista on kunnia niinkun sanotaan... - mies32
shishdagdydgsgd kirjoitti:
Unohdin kirjoittaa tuohon, katsos sillon parikymppisenä ja allekkin oli jotenkin niin helppo saada naista. Viikonoppuisin oli bileitä ja sen ikäsen naisen sänkyyn saaminen ei nyt vaadi oikeastaan mitään varsinkin jos molemmat osapuolet ovat humalassa ja ei oltu mitenkään vakavasti liikkeellä. En joutunut ikinä "iskemään" ketään vaan naiset jotenkin tulivat vaan sillä illan kuluessa kuvioihin.
Nyt 30 varsinkin, niin naiset etsivät vakaata parisuhdetta. En ole kiinnostunut seurustelusta ja baareissakaan ei tule käytyä niin ei tapaakaan naisia oikein missään. Vaikka tapaisin niin en tiedä yhtään miten niitä isketään kun tosiaan nuorempana se meni jotenkin omalla painolla. Olen kyllä pohtinut että milloin tästäkin tuli näin vaikeeta, mutta tiedä häntä. Katoavaista on kunnia niinkun sanotaan...Kai siitä tuli vaikeaa, kun et enää toimi samalla tavalla.
- singlewoman 30+
Kyllä myös meitä fiksuja, kilttejä ja "erakkomaisia" ikisinkkunaisiakin on olemassa. Se sinkkuus ei vain näy päällepäin - kuka arvaa tunkea seuraan tuolla arjen askareissa... Suosittelisin vain uskaltautumaan murtamaan jäätä mahdollisen 'ehdokkaan' kohdatessanne - ei siinä kukaan menetä mitään. Itsellä kylläkin osittain selittävänä tekijänä uskonnollisuus ja sitä myös mahd. kumppanilta toivovana karsiutuu valtaosa jo muutenkin tämänikäiselle pieneksi käyneestä kandidaattijoukosta pois. Ei käy kieltäminen, että tuskaahan tämä välillä on...
- ROOBEANGA
Eipä tässä pahemmin olla etsittykään ketään pitkiin aikoihin, kun se on pannu merkille että musta ei vaan naiset ole koskaan pahemmin kiinnostuneita. Nekin harvat naiset mitä tunnen on kavereita ja kaverin kavereita ja kaverin heiloja. Kukaan ei oiken tunnu välittävän musta sillai. Pari kertaa oon saanu ehdotusta yhden illan juttuun, kännissä tai vähemmän joka kerta. Mutta en vaan ole sellainen, joka hyppää sänkyyn heti kun joku kännissä tai hiprakassa oleva nainen sitä ehdottaa.
En varmaan oon mikään pahimman näköinen, sellanen tavallinen joka häviää niille komeimmille miehille, joihin naiset aina ekana kiinnittävät huomionsa ja tarrautuvat. Kavereita kyllä on sellaisiakin, jotka saavat puhelinnumeroita joka suunnasta vaan olemalla paikalla. Ihan tuntemattomilta. En minä vaan. Ehkä itseltä löytyy liikaa epävarmuutta, että en osaa itse lähestyä vastakkaista sukupuolta. Varsinki kun huomaa, että joidenkin ei tarvitse edes panostaa. Näinkin päälle 25- vuotiaana pystyy tuntemaan sillai, että eihän kukaan mun iskuyrityksiin vastaiskaan, niin miksi yrittää. Itse olen tälläinen. Sellainen kyllä olen, etten mitään vakisuhdetta tämän ikäisenä vielä halua, ja nuoren miehen mielen omaavana en niitä lapsiakaan kaipaa...nyt...jos koskaan. Mutten myöskään halua yhden illan juttuja. Ehkä haluan kuitenkin tutustua paremmin, ennen kuin ajattelin edetä pidemmälle. Iso probleema, kun ei puoleen tai toiseen halua mitään pidempäaikaa suhdetta (ainakaan alkuun), enkä perhettä perustaa (ellei sitten oikea satu kohdalle), mutten myöskään halua niitä yhden illan juttuja. - ....................
up
- BEM
Aloittajalle vähän omia ajatuksia.
Olet vielä nuori, vaikka aloituksesi jälkeen on tullut vuosia lisää.
Totta on, että kaikki eivät löydä kumppaneita ikinä, syy tähän voi olla tyttömyys, huono itsetunto, huonot sosiaaliset taidot, lihavuus, huono ulkonäkö yleensä jne jne.
Kuitenkin, uskon että suurimmalle osalle miehistä olisi kumppani saatavilla, jos vain palaset loksahtaisivat paikalleen.
21 vuotiaalle aloittajalle olisin sanonut, että malta. Ensinnäkin etsimällä et löydä muuta kuin hyväksikäyttäjiä.
Itse varmaan olen YTM, mutta ikävuosina13-30 tai vähän vanhempanakin olin kuitenkin se ATM. Minulla oli paha akne, olin pitkä laiha ja hyvin epävarma itsestäni. Jos menin illalla baariin, saattoi olla, etten vaihtanut koko iltana/yönä sanaakaan kenenkään muun kanssa paitsi tilausta tehdessäni.
No jotenkin kuitenkin jouduin naimisiin 20 v narsistin kanssa, kunnes nyt 45 v erosin.
Ihme ja kumma. Huomasin, että naiset ovat kiinnostuneita minusta ja ottavat aktiivisesti yhteyttä niin deittipalveluissa, kuin livenäkin.
Eli viestini on se, että malta odottaa. Nyt nuorella iällä on naisten markkinat ja he ottavat mitä haluavat, eikä sille voi mitään.
Markkinatasapaino alkaa muuttua pikku hiljaa, kun ylität 30 v ja olet ns parhaassa iässäsi n. 40 ikävuoden molemmin puolin. Siinä vaiheessa saat valkata omanikäisistäsi ja itseäsi nuoremmista naisista ja miksi ei vanhemmistakin jos niin haluat.
Tämä ei tietysti lankea kuin Manulle illallinen. Tuota ikää odotellessasi, sinun pitää opiskella, tehdä töitä, kartuttaa omaisuuttasi, kuntoilla/urheilla, seurata aikaasi niin muodissa kuin muutenkin.
Vaikka se ei ole aina oma valinta, niin pahinta mitä voit tehdä, on luovuttaa ja masentua ja jäädä kotiin pelaamaan pleikkaa tms.
"kova työ onnen voittaa" - mies_26v
Olen 26-vuotias mies. Pari kertaa olen seurustellut. Minusta eivät kuitenkaan ole ylempitasoiset naiset koskaan kiinnostuneet, eivätkä kyllä keskitasoisetkaan. Jotkut huonotasoiset ovat toisinaan osoittaneet kiinnostusta. Minulta puuttuu itsevarmuutta, se lienee suurin syy sille, miksi vastakkainen sukupuoli ei syty minusta. Ei ulkonäkönikään kehuttava ole, mutta ihan ok kuitenkin.
Useampi vuosi on nyt mennyt sinkkuna, ja kyllähän näitä parisuhdeasioita tulee melkein päivittäin mietittyä. Alan kuitenkin yhä enemmän kallistua sille linjalle, etten enää edes yritä hankkia naista. Ai miksi? No siksi, etten voi saada niin hyvää naista, jota oikeasti voisin rakastaa. Mieluummin sinkkuna kuin onnettomassa parisuhteessa.
Luusereinahan meitä naisia saamattomia miehiä pidetään etenkin naisten keskuudessa, mutta pitää yrittää elää omaa elämää välittämättä muista. - Gregory-
Olen 28v mies ja tunnen itseni jotenkin huonoksi ihmiseksi, kun ei ole ollut oikeen tyttöystäviä/seurustelusuhteita (muutamia jotain lyhyitä "kokeiluja").
Ne vähäisetkin kaverit joita mulla on, niin niillä on pitkiä seurustelusuhteita takana tai ovat vieläkin pitkässä suhteessa. Muutettu omakotitaloon, perheitä perustettu ja jne. Ja jotkut löytää tuosta noin vaan jonkun. Hyvä kun edellisestä on päästy eroon. Onhan ne kaverit komeita, että en ihmettele että muutamalla kaverilla on ollut onnea naisten kanssa.
Itsekin haluaisin perheen ja hyvän parisuhteen joskus. Ei sillä kun "muillakin on".
Itsensä tuntee jotenkin arvottomaksi ja "jälkeenjääneensä".
Olen kyllä kaikenmaailman deittisivuja kokeillut ja tottakai Tinderiä myöskin. Treffeille asti olen muutaman kerran päässyt Tinderin kautta, mutta ei niistä mitään tullut. Onkai se positiivista, että treffeille asti päässyt edes.
Treffi-ilmoituksissa (tai Tinder) olen kyllä esittelytekstin laittanut ja järkkärillä otettu kuva, mutta ei se hyvä kuvakaan hirveästi pelasta, jos naama on mitä on.
Ja kyllä; sitä rimaa on laskettu Tinderissä mitä vertaa alkuaikoihin. Mutta on ne kriteerit mullakin (niinkuin muillakin) naisten suhteen millainen pitää olla. Se on jo paljon, jos ei ole ylipainoinen. Koska itse harrastan liikunta ja pyrin pitää itsestäni huolta edes jollain tasolla.
En oikein tiedä mitä tässä tekisi. No yrittää kai pitää vaan kovemmin (välillä tekisi mieli vaan luovuttaa). En haluaisi huomata vielä 10 vuoden päästä, että tässä samassa tilanteessa ollaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874188Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293163No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452340- 351348
- 10929
- 134921
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12832Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124776- 11770