Minun lapseni

Lastensuojelulain mukaan huostaanottoa ON VALMISTELTAVA parityönä mutta jos käykin niin ettei kyseinen huostaanottoa valmisteleva sosiaalityöntekijä edes tunne lakia.............




http://www.sosiaaliportti.fi/Page/a092e5c1-eb6d-4a50-8a 0a-561d01c7146a.aspx?groupId=4d811de7-1af0-4be6-bf70-5a 5f127dbbe2&announcementId=500fe838-bb06-44c9-8059-f351c 18da7ee&refererUrl=/Page/b0d24ee4-5802-4d94-82b2-ec 59d966cc98.aspx?groupId=4d811de7-1af0-4be6-bf70-5a5 f127dbbe2&refererUrl=/fi-FI/

Kuinka paljon lastensuojelun työntekijän tulee kestää loanheittoa?

Kysymys:
Kunnassamme on meneillään erityisen haasteellinen huostaanottoprosessi. Yhteistyö lapsen vanhempien kanssa on paljon sosiaalityön resursseja kysyvää lukuisten kirjallisten valitusten ja jatkuvan suullisen ja kirjallisen viestinnän takia. Tilanne on kärjistynyt siten, että vanhemmat syyllistävät lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kaikesta ja hedelmällisen yhteistyön tekeminen on siksi vaikeaa. Kunnassamme ei ole toista pätevää sosiaalityöntekijää.
Onko aiheellista yrittää löytää muualta sosiaalityöntekijä tähän työpariksi? Onko asiasta keskusteltava ensin perheen kanssa? Kuinka paljon sosiaalityöntekijän tarvitsee vastaanottaa henkilöönsä kohdistuvaa "lokaa", jolla ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa?


Vastaus:

Lain mukaan huostaanotto valmistellaan työparina

Huostaanotto ja sijoitus on valmisteltava parityönä: lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa.
Tämä työntekijä tarvitsee työparin.
Lain vaatimuksen lisäksi tämä on toisaalta myös työsuojelullinen kysymys.
Lastensuojelu, etenkin huostaanoton tekeminen, on niin vaativaa työtä, ettei sitä kenenkään tulisi joutua valmistelemaan yksin.


Työparin järjestämistapa kunnissa vaihtelee

Joissain kunnissa on päädytty siihen, että johtavan viranhaltijan palvelut ostetaan tai muuten delegoidaan naapurikuntaan huostaanottohakemuksen allekirjoittamisen osalta. Tällöin kunnassa oleva johtava viranhaltija voi toimia joustavasti työparina.
Osissa kunnissa on vuorostaan ostettu sosiaalityöntekijän palveluita toisesta kunnasta tai kunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksia. Toimielimen pitää tehdä päätös ostopalvelusta tai delegoinnista molemmissa tapauksissa.


Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lakisääteinen velvoite

Resurssikysymys työntekijöiden osalta pitäisi olla valmiiksi mietittynä.
Lastensuojelun tarpeet ja resurssit pitäisi tulla näkyväksi myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa, joka tekeminen on kuntien lakisääteinen velvoite. Sosiaalityöntekijällä pitäisi uuden lain mukaan olla käyttävissään myös lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Yksittäisen sosiaalityöntekijän ei tulisi joutua vaativan perustehtävänsä ohella pohtimaan näitä resurssikysymyksiä.


Huostaanotossa vaaditaan empatiaa ja jämäkkyyttä

Huostaanotto on vanhemmille kriisi, joka herättää tunteita ja saattaa saada toiset ihmiset käyttäytymään välillä huonosti. Toisaalta, silloin tarvitaan juuri sitä turvallista jämäkkyyttä, missä rajat henkilökohtaisille loukkauksille asetetaan, mutta myös empatiaa työntekijältä. Työntekijällä pitäisi olla mahdollista surra huostaanottoa vanhempien kanssa.
Ovat huostaanoton perusteet mitkä tahansa, niin viestimmehän pitäisi olla, että emme voi hyväksyä lapsen näkökulmasta sinun tekojasi vanhempana, mutta emme tuomitse sinua ihmisenä.
Mitä vaikeampi tilanne ja mitä enemmän vanhemmilla on kyvyttömyyttä toimia vanhempina, sitä empaattisempi työntekijän pitäisi pyrkiä olemaan - riippumatta siitä, valmisteleeko samalla huostaanottoa.


Huostaanotto on pitkävaikutteinen prosessi

Huostaanottoa ei voi koskaan ajatella vain lapsen pelastamisena sen hetkisestä tilanteesta. Se vaikuttaa loppuelämään, jota pienellä lapsella on pitkälti. Siksi hyvän yhteistyösuhteen aikaan saaminen vanhempien kanssa on niin tärkeää. Aina yhteistyö kaikkien kanssa ei vain suju, siksi on tärkeää, että jokaisella työntekijällä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus tehdä parityötä. Se on myös asiakkaan oikeusturva ja toisaalta työntekijän ei tule joutua tekemään työtä henkilökohtaisesti loukattuna tai varsinkaan uhattuna.

Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmä
Tiina Ylä-Herranen
Keskusteluun osallistuivat Kerttu Vesterinen, Alpo Heikkinen, Jaana Tervo, Tuija Eskelinen ja Päivi Sinko.
Tukiryhmä

Pelastusohjelma kunnille?
Kirjoittanut: ..................... 7.2.2009 klo 14.59


Yksi versio.

Kun jokaisessa kunnassa katsottaisiin jokaisen huostaanotetun ja sijoitetun lapsen kohdalla, kuten jo uusi lastensuojelulakikin vaatii,
että onko lapsen, nuoren huostaanotolle ja sijoitukselle enää edellytyksiä.
Ja palautettaisiin koteihinsa kaikki lapset ja nuoret, kenellä huostassapitoon ja kodin ulkopuoliseen sijoitukseen ei ole enää syytä.
Tuetaan asiallisesti ja asianmukaisesti kotiin palautettavia lapsia, nuoria ja heidän perheitään,
niin hyvin monen kunnan budjetti olisi pelastettu!

_______________________________

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498; 145752;146416;146560&voucher=EBBCFFD1-FA5B-484D-AE95-46 F3EAB227F6

Kuntaliiton hallitus: Kuntapalveluille tarvitaan pelastusohjelma
...................

_________________________


Outoa urheilua
Tiivistelmä:
Keskisuomalainen pohtii huostaanottoihin Jyväskylässä vuoden aikana käytettävää rahamäärää.

Huostaanottoihin menee
8,7-17,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskussairaalan nopean vasteen yksikön hinta oli 20,9 miljoonaa euroa,
Jyväskylän jäähalliremontin hinta 4,3 miljoonaa euroa
ja Laukaan jää- ja curlinghallin 3 miljoonaa euroa.

Lastensuojeluun vuosittain menevällä rahamäärällä saataisiin joka vuosi uusi jäähalli tai malkein kokonainen Nova-yksikkö.
Näitä suuria investointeja valmistellaan vuosikaudet ja niistä väännetään kättä.

Huostaanotoista sama summa maksetaan joka vuosi vähin äänin.
Yhden sosiaalityöntekijän palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin yhden lapsen huostaanotto.
Jos rahaa halutaan säästää, kannattaisi mieluummin palkata lisää sosiaalityöntekijöitä, Keskisuomalainen toteaa.

Media: Keskisuomalainen (printed version)
Päivämäärä: 15.4.2008
Kirjoittaja: -
Päälähde: -

_____________________


Melkein 1 miljoona euroa lastensuojeluun
Kirjoittanut: 4 000 asukkaan kunnassa? 27.4.2008 klo 22.20
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/80304.shtml (huom. linkki ei toimi enää)

Suora lainaus Vesilahden tilinpäätöksestä vuodelta 2007:

"Vesilahden kunnalla on poikkeuksellisen raskas taloudellinen kuorma lastensuojelumenoissa.
Nettomenot kertomusvuonna olivat yli 700 000 euroa, millä rahalla olisi kustannettu Ylämäen ja Onkemäen koulujen vuotuiset menot.
Kysymyksessä on lähes kahden tuloveroprosentin suuruinen menoerä."
............
....................
Mistä tämä tilanne voi johtua?
- Perheitten pahoinvointi ja uusavuttomuus vaikuttavat, vanhemmat väsyvät ja ehkä vanhemmuus on joiltakin kateissa....."