Se toinen nainen

Ittellä on sama kokemus. Mies vielä pyysi lähtiessä että laittaisin paikat kuntoon kun minulla on niin hyvä maku... No sentäs ihan siihen en suostunut vaan ex-anoppi paikkaili muutamia aukkoja mitä jäi kun lasten kanssa pois muutettiin. Vielä 3 vuoden jälkeenkään mitään ei ole muuttuunut exän luona vaikka asuvatkin naisensa kanssa, siis sen saman jonka kanssa petti, toistensa luona vuorottain.

Kait se ainakin siinä alkuhuumassa on ihan yhdentekevää mitä ympärillä on. Häälahjaksi saatu aviovuodekin kelpasi uudelle tulokkaalle! Itte en osais olla mutta en kyllä osais toisen aviomiestäkään ittelleni ikinä huolia...

Minä jäin eron myötä asumaan entiseen kotiin ja pikkuhiljaa aloin tehdä siitä minun ja lasten näköistä. Ensimmäisenä sai lähteä aviovuode ja samalla muutin nukkumaan toiseen huoneeseen. Uutta miestä ei talossa ole joten en tiedä mitä ex ajattelee kun täältä lapsia hakee. Itse en koskaan ajattele mitä sohvalle ym. on tapahtunut silloin kun asuimme vielä ex:n kanssa yhdessä. Tämä on nyt minun ja lasten koti ja ajatukset on tässä hetkessä sekä tulevassa, ei menneessä.

No minulla nuorikko laittoi kyllä exän jäljiltä kämpän aika tavalla uusiksi. Kodin ilme on raikas ja moderni. Nuorekas. En sitä niin paljon ihmetellyt, onhan ihmisillä erilaisia makuja jo ikäeronkin takia.

Sitä kyllä ihmettelin, että kaikki ruokailuvälineetkin ostettiin uudet ja lusikkalaatikon paikkakin piti vaihtaa. Kyllä naisten pitää aina oma pesänsä rakentaa.

Ei hän tuollaisia ajattele. Nainen joka vie toisen miehen ei tunteile. Tämä on nähty, kun tuo toinen nainen tuli pyytämättä poismuuttoani auttamaan.

voi myös olla ns.uhri,mies valehtelee ja nainen uskoo.
Lopulta pettäjä valehtelee vaimolle,toiselle naiselle ja itselle!

pitäisi miettiä, mitä te olette tehneet siinä?

Jokaisella on menneisyytensä ja se vain pitää hyväksyä.

aiheen vierestä... Tulin nimittäin kuvioon mukaan, kun mies oli asunut vanhassa kodissa noin kuukauden yksikseen ; tiesin kyllä heidän olemassaolostaan aiemmin, mutta en tuntenut. Heillä oli harkinta-aikaa jäljellä vielä parisen kuukautta - joten karkeasti ajatellen: kai minäkin sitten olin jonkinlainen toinen nainen..? Joka tapauksessa en ole tullut ajatelleeksi sitä, kuka huonekalut ja verhot ym on hankkinut ja/tai paikoilleen laittanut. Miesystäväni koti on hänen kotinsa nyt. Ehkä sitten, jos ja kun sinne muutan, myös sisustus muuttuu. Aikansa kutakin, onhan minullakin aikuisena ihmisenä oma koti ja siellä omat jutut.

täysin. Tuosta uudesta naikkosesta saa vain hyväksikäyttäjän kuvan kun kehtaa tuolla tavalla toisten nurkkiin muuttaa. Mutta ei välttämättä tiedä edes totuutta. Mies on voinut syöttää pajunköyttä siitä miten olette jo vuosia sitten eronneet ja hän on sisustellut itsekseen jne.

tänne säännöllisesti.

En taida uskoa, että olet ihan onnellinen.

Päästä irti jo ja jatka elämääsi. Oikeasti.

...ahdistaisi. Miksi mietit tuollaisia? Jos asia sinua askarruttaa, niin ainoa keino saada vastauksia on kysyä siltä naiselta itseltään.
Et voi tietää (eikä sinulle kai kuulukaan) mitä suunnitelmia exmiehelläsi ja naisella on tulevaisuuden varalle. Ehkä suhde on vain tilapäinen. Ehkä nainen odottelee piakkoin saavansa perintönä arvohuonekaluja, jotka ottaa käyttöön. Ehkä he säästävät muuttaakseen muualle, eivätkä siksi hanki mitään uutta asuntoon. Ehkä sitä naista ei rassaa asiat, jotka sinua rassaa. Ei hän olisi ainoa.
Minun uusi mieheni muutti mun aikoinaan mun luokse asuntoon, jossa myös ex-mieheni oli asunut. Häntä ei vaivannut "meidän" entiset tavarat tai huonekalut. Eikä ne sitäpaitsi olleet enää meidän, vaan jääneet osituksessa minulle. Rahaa ei hirveesti viitstinyt pelkän periaatteen takia huonekaluihin laittaa. Käydessäsi itse jossain kylässä mietitikö mitä sillä sohvalla on tehty? Varmasti kukin tekee kodissaan mitä lystää, mutta jos huonekalut jollain intiimeillä tekemisillä saatetaan käyttökelvottomiksi, kannattaa katsoa peiliin.
Niin että vaikak ne olisi teidän entisiä kalusteita ne on nyt miehen, ja sitä myötä "heidän".
Ole onnellinen, tilanteesi on hyvä huomioiden miten pienet ja merkityksettömät asiat miletäsi painavat.

uusi ainakin osaa arvostaa töitteni jälkiä :).
Hän nimittäin asuu talossa jonka olen suunnitellut puutarhoineen ja vierailee exäni vanhempien sekä sedän luona, joitten rakennuksien peruskorjaukset ja muutokset suunnittelin sekä käy joskus myös exän veljelle suunnittelemassani huvilassa.

varmaan uuskäytössä osoittautuneet yhtä toimiviksi/kestäviksi kuin aiemmin. mitäs niitä siis pois heittämään.

tule edes mieleeni ajatella miehen exää hänen kodissaan.

Mies oli kyllä eronnut jo ennen mun tapaamista, mutta koti on kuitenkin exän jäljiltä. Me on kuitenkin niihin huonekaluihin tehty jo omat jälkemme ja tekomme. Huonekalut ja sisustus ei niihin jää elämään exän henki.

Mä myös olen eronnut ja jäin yhteiseen kotiimme, eikä mieleen ole edes tullut että mun pitäisi jotakin muuttaa, en mä näe mun exää täällä, mun huonekaluissa. Hassua edes ajatella että exää edes eron jälkeen ajattelisi

halunnut samaan taloon missä ex nainen oli asunut mieheni kanssa.
Talo laitettiin myyntiin ja hommasimme oman yhteisen kodin, ja aloitimme puhtaalta pöydältä.
En halunnut mitään vanhaa edellisestä suhteesta.

kun eivät ryhdy toimivaa sisustusta muuttamaan.

Mitä sinä turhia miettimään mitä ne ex ja sen uusi mahtavat ajatella vielä sisutuksestakin. Ajatelkoot ihan tasan tarkkaan mitä lystää. Huolehdi sinä vaan oman kotisi (sen nykyisen siis, ei sen entisen) sisustuksesta ja omista ajatuksistasi oman sisustuksesi suhteen.

Olen samaa mieltä. Mitä ajattelevat kuinka kehtaavat rikkoa toisen perhe onnen sekä viedä toisen aviomiehen. Maailmassa ei ole enää kunnioitusta eikä vastuuntuntoa.

kannat, mitä on entisen ja sen nykyisen kodissa? Oletko kateellinen, katkera vai mitä? Olisit tyytyväinen, että sinun makusi kelpaa muillekin. Yleensähän uuden löytymisen jälkeen tehdään täysremontti: vanha pois silmistä. Ex-miehesi on saamaton lallus ja uusi tyytyy mihin vaan, jopa toisen jämiin...siinä se syy.