Orjatyöllistämistoimenpide on määräaikainen rangaistus ja aina selkeänä tavoitteena on ansiotyö. Et oikein taida erottaa yritystukea, orjatyömarkkinoille pakottamiseen -tukea ja työttömyyskorvausta niiden tarkoituksesta? Suomen laki ei muutu tuolla typerällä jankuttamisella, ja nykyinen työttömyysturvalaki estää kieltäytymästä tarjotusta orjatyöpaikasta tai orjatyöllisyystoimenpiteestä ja hankkimasta esim. lisäkoulutusta.
Orjatöistä pitää aina kieltäytyä ja selkeänä tavoitteena pitää ansiotyötä.
Täsmennän nyt; työttömyysturva ja työmarkkinatuki on tarkoitettu työnhakijoille, jotka ovat orjatyöhön tai orjatyöllistämistoimiin pakotettavissa. Yhteiskunta on siis suorittanut lain laatijoiden vaatiman tehtävänsä pakottaakseen työttömän orjatyöelämään. Kieltäytyminen on verrattavissa sopimusrikkomukseen, ei ollakaan orjatyömarkkinoiden käytettävissä, ja siihen on laissa kirjattu se sanktio (karenssi), joita jaellaan isolla kämmenellä. Laki pakottaa, ei vaan voi valita itse.
Toiseksi; yhteiskunta voi, jos poliittista tahtoa löytyy, nostaa sosiaaliturvaa esimerkiksi korottamalla toimeentulotuen alarajaa tai vaikka aloittaa ns. kansanpalkan maksamisen, mikä olisikin paras ratkaisu. Tuota nimittäin vastustaa vain jokunen kokkariänkyrä ja kepumieshuora. Kaikkihan me (loispummiyrittäjät) mieluusti otamme vastaan rahaa, mutta ei tule unohtaa mistä se tulee, työstä palkkana tai tukena veronmaksajilta, työntekijöiltä perityistä työttömyysvakutusmaksuista.
Kolmanneksi; yhteiskunta ei rajoita ketään harjoittamasta kykyjään vastaavaa ammattia, perustamasta omaa loispummiyritystä tai elämään vaikka "loispummi-herrana", jos on saanut tarpeeksi optioita Fortumilta. Jotkin ammatit ovat tosin luvanvaraisia ja tarvitsevat erikoiskoulutuksen, mutta yhteiskunta kouluttaa niihinkin ammatteihin. Loispummiyrittäjänä taloutesi on ainakin turvattu, kiitos Typin järjestämien ilmaisten orjien.
Neljänneksi; missä on se loispummiyrittäjän oma vastuu? Jos hän on itse päättänyt, ettei yhteiskunnan aputarjous ole tyydyttänyt, ja on tarjotusta orjasta kieltäytynyt, niin eikö vastuu päätöksestä ja sen seurauksista kuulu selkeästi loispummiyrittäjälle?
Orjatöistä pitää aina kieltäytyä ja selkeänä tavoitteena pitää ansiotyötä.
Täsmennän nyt; työttömyysturva ja työmarkkinatuki on tarkoitettu työnhakijoille, jotka ovat orjatyöhön tai orjatyöllistämistoimiin pakotettavissa. Yhteiskunta on siis suorittanut lain laatijoiden vaatiman tehtävänsä pakottaakseen työttömän orjatyöelämään. Kieltäytyminen on verrattavissa sopimusrikkomukseen, ei ollakaan orjatyömarkkinoiden käytettävissä, ja siihen on laissa kirjattu se sanktio (karenssi), joita jaellaan isolla kämmenellä. Laki pakottaa, ei vaan voi valita itse.
Toiseksi; yhteiskunta voi, jos poliittista tahtoa löytyy, nostaa sosiaaliturvaa esimerkiksi korottamalla toimeentulotuen alarajaa tai vaikka aloittaa ns. kansanpalkan maksamisen, mikä olisikin paras ratkaisu. Tuota nimittäin vastustaa vain jokunen kokkariänkyrä ja kepumieshuora. Kaikkihan me (loispummiyrittäjät) mieluusti otamme vastaan rahaa, mutta ei tule unohtaa mistä se tulee, työstä palkkana tai tukena veronmaksajilta, työntekijöiltä perityistä työttömyysvakutusmaksuista.
Kolmanneksi; yhteiskunta ei rajoita ketään harjoittamasta kykyjään vastaavaa ammattia, perustamasta omaa loispummiyritystä tai elämään vaikka "loispummi-herrana", jos on saanut tarpeeksi optioita Fortumilta. Jotkin ammatit ovat tosin luvanvaraisia ja tarvitsevat erikoiskoulutuksen, mutta yhteiskunta kouluttaa niihinkin ammatteihin. Loispummiyrittäjänä taloutesi on ainakin turvattu, kiitos Typin järjestämien ilmaisten orjien.
Neljänneksi; missä on se loispummiyrittäjän oma vastuu? Jos hän on itse päättänyt, ettei yhteiskunnan aputarjous ole tyydyttänyt, ja on tarjotusta orjasta kieltäytynyt, niin eikö vastuu päätöksestä ja sen seurauksista kuulu selkeästi loispummiyrittäjälle?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.