Mieheni pettäminen oli nettiseksiä. Joidenkin mielestä se ei ole edes pettämistä, itse pidän sitä samanveroisena pettämisenä kuin muutkin.
Aikaa on kulunut jo puoli vuotta, mutta en osaa luottaa. En edes tiedä olenko antanut anteeksi, toisaalta seuraan hänen käymisiään netissä, toisinaan en jaksa edes välittää.
Onko mahdollista enää koskaan saavuttaa luottamusta takaisin? Mietin vieläkin jäädäkö vai lähteä.
Aikaa on kulunut jo puoli vuotta, mutta en osaa luottaa. En edes tiedä olenko antanut anteeksi, toisaalta seuraan hänen käymisiään netissä, toisinaan en jaksa edes välittää.
Onko mahdollista enää koskaan saavuttaa luottamusta takaisin? Mietin vieläkin jäädäkö vai lähteä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
no minun mieheni kävi ihan oikeesti vieraissa ja tässä me nyt kuitenkin yhdessä olemme,mies tekee paljon sen eteen että luottamus palaisi ja aina parempaan päin ollan menty,kyllä suosittelen kunnon keskustelua ennen kun teet mitään lopullista ratkaisua,itse en ole katunut että annoin toisen mahdollisuuden
Minusta kyllä tuntuu, että mieheni vähättelee tekemisiään. Koin sen todella loukkaavana, kun hän kertoi nettiseksisuhteen jatkuneen jo puolitoista vuotta. Hänen mielestään "se ei merkinnyt mitään" ja "oli vain pakoa arjesta".
Jälkeenpäin oli 2 päivää aktiivisesti kanssani, jonka jälkeen käyttäytyminen samanlaista kuin ennen suhteen paljastumista. Sulki käyttämänsä sähköpostin, mutta äkkiäkös niitä saa uusia. En tiedä pystynkö koskaan antamaan anteeksi kunnolla.
Asia on mielessä joka päivä, koko ajan. Kuitenkin koin, ehkä koen vieläkin, että hän on unelmieni mies muutoin.
se luottamus, molemmista teistä se on kiinni.
Miehesi vastuu on ansaita luottamuksesi takaisin, sinun vastuusi on päättää luotatko vai et.
Kaikki riippuu siitä kuinka te olette asian käsitelleet, kuinka avoin miehesi on, onko sinulle jäänyt tunne että kaikkea ei ole vielä käsitelty.
Mitä avoimempi miehesi on, kuinka halukas hän on käsittelemään asian kanssasi, ymmärtääkö hän mille sinusta tuntuu vai haluaako mies ettei asiaa käsitellä? Jos mies ei tahdo asiasta puhua, ei ole katuva, yrittää vähätellä asiaa niin en yhtään ihmettele miksi edelleen epäilyttää.
Kuitenkin puolivuotta on lyhyt aika, eikä voi olettaa että luottamus olisi palautunut, te yhdessä voitte sitä luottamusta korjata mutta kyllä siihen kummankin tarvii osallistua.
Ja ennekuin joku tulee paasaamaan ettei mistään nettiseksistä pidä suuttua tai ettei se ole pettämistä niin kyllähän kaikenlainen salailu, valehteleminen ja semmoinen toiminta jonka tietää loukkaavan puolisoa on tavallaan pettämistä. Minä katson petolliseksi toiminnaksi sen mitä ei voi puolison nähden tehdä tai mikä on salattava puolisolta.
toisin sanoen paskalla käyntikin on pettämistä...eiks je?
Kaiketi suurin osa tajusi pointin? Jos ei tajunnut niin selitetään siten että tyhmäkin tajuaa.
Otetaan nyt esim. tuo nettiseksi.
-se on ok, jos sitä ei tarvitse puolisolta salata, jos molemmilla on yhtälaiset oikeudet sitä tehdä. Ja molemmat on tietoisia asiasta.
- jos se pitää salata, jos tietää tekevänsä jotain mikä loukkaa puolisoa, jos tietää ettei puoliso hyväksy, niin silloin se on petollista toimintaa.
Tuskin sinunkaan tarvitsee paskalla käyntiäsi puolisoltasi salata?
Kyllä parisuhteeseen kuuluu tietyt rajat. Puolisoa ei satuteta, ei loukata, ei juosta vieraissa, ym. Kyllähän parisuhteessa pitää ajatella myös puolison tunteita sekä toimia niin ettei tarvitse puolisolle valehdella eikä tarvitse puolisolta asioita salailla.
että jotkut ovat jopa antaneet anteeksi, muka, sen että mies on siittänyt TOISILLE naisille lapsia, jonka tieää kaikki, ja vaimo vaan pitää "onnellisen" perhe-elämän kulissia yllä. Itse jaksoin noin 4-5 vuotta ja sitten tulin järkiini.
Mikä järki on pitää kaverin kulissi pystyssä kun on omakin elämä elettävänä? Niin paljon ei ketään rakasta että kannattaa oma elämä pilata.
No mä kyllä jättäisin äijjän.
Tai sitten avaisin itse ihan avoimesti kostoksi 500 nettiseksisuhdetta ja vielä voihkisin siinä koneen ääressä ja pitäisin huolen että juuri silloin kun omakin ukko on kotona. Ja kuittaisin sitten siihen vastaurputukseen että voi, tää on vaan pakoa arjesta. Kylläpä toi Jorma hoitaa hommansa hyvin. Kattosin mikä on ukon reaktio, pystyykö se ottamaan sen viileesti kun oma rouva ottaa samat valtuudet. Jos pystyy ja sulle on ok ni jatka sitten, mutta on se nyt vähän outoa jos ukko ei välitäkään mitä rouva puuhaa... kannattaisi miettiä onko rakakuden vastakohta välinpitämättömyys. Itse vaihtaisin äijjää.