Luistelukoulu on pettymys

ihan erikseen varsinaiset taitoluistelutreeniryhmät.

Vie lapsesi sellaiselle ja huomaat että hyvä jos pysyy mukana vauhti on senverta kova.

Vai iskikö sinuun vanhemman kunnianhimotauti? Rahalle vastine on lapsen ilokin ja muu, ei aina menestys?

Ja siksi toisekseen se toisto luistelussa on a ja o. vaikka muka osaisit on se tuhansia kertoja toistettava ylioppimiseksi. Liikesrajoja on parhaimienkin toistettva tuhansia kertoja.

Kumassakin Vantaan seurassa on ihku hyvä luistelukoulu pyörimässä. Eikä ryhmätkään ole tosi isoja. Rohkeasti vaan tutustu esim. netissä ensin seuraan ja sit lapsen kanssa pelipaikalle katsomaan livenä toimintaa. Jatkossa sit voi, kun taidot kehittyy, vaihtaa seuraa.

Missä seurassa luistelette? Sata lasta on aika paljon...
Pääkaupunkiseudulla on seuroja vaikka millä mitalla. HTK, HL, HSK, MTK ja OTK Helsingissä, sitten tulevat vielä Vantaan ja Espoon seurat ja Kauniainen. Jos ei halua seuraa vaihtaa, kannattaa kysyä ohjaajilta tai vastuuhenkilöltä onko jonain toisena päivänä paremmin tilaa jäällä. Suurimmilla seuroilla kun on luistelukouluja useampana päivänä. Ja jos tuntuu, että samoja juttuja toistetaan, vaikka lapsi osaisi jo enemmän, kannattaa rohkeasti kysyä jatko- tai kehitysryhmistä. Kehitysryhmissä harjoittelun taso nousee huimasti ja taidotkin kehittyvät vauhdilla, kun yleensä harjoituksiakin on enemmän.

Jos jossain niin pääkaupunkiseudullahan noita luisteluseuroja on "enemmän kuin laki sallii"!

Jos asuisin siellä enkä olis tyytyväinen syystä tai toisesta, lähtisin heti naapuriseuraan!

Toista se on täällä pohjoisemmassa, yksi seura 100 km säteellä... Se on tähän tyydyttävä. Tai sit vaihtaa kokonaan lajia...

Katso www.stll.fi, sieltä ne seurat löytyy!

Mutta ps. 6v on kyllä aika vanha muutenkin luistelukouluun... Kannattaa kysellä pääsisikö suoraan seuraaviin ryhmiin. Meidän 6v on luistellut jo 3 vuotta (neljäs vuosi menossa) eikä ole edes ryhmänsä nuorimpia...

luistelen itse katassa ja olen tyytyväinen. ryhmät ovat pienet (n. 30 samaan aikaan jäällä luistelukoulussa), joten lapset saavat enemmän huomiota.

Voin kertoa, että siitä toistosta ei ole haittaakaan. Joitakin samoja asiata kun luistelukoulussa opetellaan kerrataan vielä huipullakin.

Katso seuran sivuilta kuka on päävalmentaja tai kehitysryhmien vastuuvalmentaja, hänelle saattaa olla soittoaika, tai hänelle voi lähettää s-postia. Kysy häneltä asiasta, sillä ne valmentajat jotka yleensä luistelukoulua pitävät eivät voi nostaa lapsia ylöspäin harjoitusryhmissä. Joten vaikka heistä joku luistelija on parempi kuin muut eivät he voi tehdä mitään, eivätkä usein välitä ajatellakaan koko asiaa.
Lisäksi ota huomioon, että on käytäntö nostaa lapsia kaksi kertaa vuodessa toinen joulun tienoilla ja toinen keväällä (joskus myös syksyllä). Jotta lapsi nostettaisiin "epänormaalimpaan"aikaan vaatii se vanhemmilta omaa aktiivisuutta.
Jos luistelu kiinnostaa ja tuntuu että lapsella olisi siihen rahkeita, ei kitise pienistä, jaksaa puurtaa ahkerasti onnistumattakin, jne. niin toimia kannattaa viimeistään jos nyt joulun tienoilla ei siirtoa jo automaattisesti tule. Kuusi vuotiaalla on jo kiire hiomaan akselia.
Ryhmäsiirtojen suhteen kannattaa aina ottaa ihan rauhallisesti, ei kannata hankkia itselleen hankalan vanhemman roolia. Seuraakin pyörittävät vain seuran luistelijoiden vanhemmat, heillä on ongelmia muutenkin.

Pidä lapsesi samassa joukkueessa,mutta vaihda ihmeessä ryhmää.Luistelu aloitetaan yleensä (3)-4-vuotiaana,ja alkeet opetellaan tällöin.Tämän jälkeen siirrytään esim.kehitysryhmiin,jotka on suunniteltu n.5 vuotiaasta ylöspäin.Iän myötä "noustaan"ylöspäin kiinnostuksen mukaan.

Luistelukoulujen ohjaajien taso vaihtelee todella paljon: ammattivalmentajavoimin vedetty (vaikka sadan luistelijan) iloinen, leikkimielinen ja motivoitunut harjoitusryhmä on huomattavasti parempi ja tehokkaampi kuin epämotivoituneen ohjaajan tai ohjaajan sijaisen puolivillaisesti väsähtäneesti pakkopullana vetämä ammattitaidoton harjoittelu. Taso vaihtelee pääkaupunkiseudulla todella paljon.

Haastattele seuran päävalmentaja ja sen lisäksi tarkista missä seurassa on panostettu paljon pieniin luistelijoihin (myös isojen kilpaluistelijoiden lisäksi). Kun seuran listoilla on kilpailemassa mukava määrä pieniä useissa sarjoissa ja menestyvät hyvin tai kohtuullisesti, siinä valmennuksen tasosta saa jo hyvää osviittaa.

Olisin äärimmäisen tarkka seuran ja valmennuksen valinnasta juuri pienillä luistelijanaluilla. Seuran vaihto pienenä on hyvä tehdä vaikka kaveriporukalla, isompana jo vaikeampaa.

Jos kerran jotain opettelee, voi sen opetella kunnolla ja hyvässä seurassa, vaikka lapsesta ei tulisi taitoluistelijaa. Ikä ei ole este ja luistelun riemusta (tai kehittymistä vaikka kilpatasolle asti) lapsikin nauttii parhaiten motivoituneessa ilmapiirissä, oman taitotason mukaisessa ryhmässä.

Kyllä palautetta on annettu ihan suoraan. Ohjaajakurssien käyminen tai oma tausta ei tee automaattisesti ammattitaitoiseksi. Lasten ohjaamisessa lajitaidot, pedagogiset taidot ja psyykkinen puoli vaihtelevat huomattavasti ohjaajittain.

Moni ei tunnu tajuavan ihan perusasioita: mikä lapsen ymmärryksen taso on, mitä termejä hän ymmärtää tai ei ymmärrä, eikä sitä, että asiat täytyy opettaa kärsivällisesti ja erittäin selkeästi, monien toistojen ja näyttämisen kautta. Jos ohjaaja ei osaa itse näyttää perusasioita oikein mallia näyttäessään (erittäin tavallista), en luota valmennuksen tasoon.

Hyviä ohjaajia on varmasti, mutta valintani on silti ammattivalmentajan voimalla hoidettu luistelukoulu.

esimerkiksi Myyrmäessä Vantaalla EVT llä on hyvä http://evt.sporttisaitti.com/luistelukoulut/

Kysymys kuuluu onko lapsen taidot vanhempien olettamuksen tasolla?
Toisto on opintojen äiti, veli ja isovelikin.
Meillä 7v käy jäällä Turun alueella 5x viikossa valmentaja palkattu seuraan Ranskasta.
Ei tuo vielä siitä tulevaa Kiira Korpea tee mutta niin kauan kun haluaa itse mennä jäälle ja se on hauskaa me viemme.
Loput 2pv pelaa rinkulaa f-junnuissa =7 jäätä viikossa