No niin - tätä on jatkunut kuukauden verran. Vihjailua avioerolla: "voisit muuttaa pois eläintes kanssa" tai "mulle alkaa riittään tää".
Mitä tämä nyt oikein on? Joku 40´kriisi vai haluaako oikeasti erota? Miksi ei puhu suoraan?
Saas nähdä miten tässä nyt käy 10 vuoden avioliiton jälkeen. Tyttäremme lähenee murrosikää ja talo menisi myyntiin jne... :(
Jotenkin voimaton olo. Pinna alkaa vaan katkeamaan näiden ero kommenttejen kanssa. Olisikohan aika alkaa katsastamaan uutta kotia?
Mitä tämä nyt oikein on? Joku 40´kriisi vai haluaako oikeasti erota? Miksi ei puhu suoraan?
Saas nähdä miten tässä nyt käy 10 vuoden avioliiton jälkeen. Tyttäremme lähenee murrosikää ja talo menisi myyntiin jne... :(
Jotenkin voimaton olo. Pinna alkaa vaan katkeamaan näiden ero kommenttejen kanssa. Olisikohan aika alkaa katsastamaan uutta kotia?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mietipä tarkkaan vaikka aikajaksoa puoli vuotta tästä päivästä taaksepäin....milloin nämä vihjailut alkoivat? Mieti kaikki miehesi tavallisuudesta poikkeavat reissut, sanomiset, tunteiden viilenemiset...?
Ja miksi hän haluaa nimenomaan, että sinä lähtisit eläimien kanssa? onko hän kyllästynyt lemmikeihinne, vai vietätkö sinä sitten liikaa aikaa niiden/sen parissa?
Tuollainen häipymisvihjailu ei ole normaalia...ainakin jos se on toistuvaa. Joko hän on totaalisen kyllästynyt parisuhteeseenne, eikä haluaisi puida sitä sen kummemmin, ja toivoisi vaan että lähdet, tai...
Toinen vaihtoehto on se karmeampi: että hän on löytänyt toisen naisen, esim. netistä, töistä tms. ja uusi huuma on sekoittanut pään.
Siksi neuvoni onkin, että TUTKI,TARKASTELE,MIETI. KYLMÄNRAUHALLISESTI. Koita miten hän reagoi, jos sinä sanotkin, että HÄIVY ITSE...?
Voimia sinulle, toivottavasti tilanne ratkeaa kuitenkin onnellisesti.
Kaikki alkoi - en muista tarkkaa ajankohtaa.
Miehelläni ei ole ollut mitään reissuja yms, aina ollut äärimmäisen mustasukkainen minun ajankäytöstäni: oli sitten tyttäremme tai lemmikit tai ihan mitä vaan. Minä en tuota käsitä koska itse en turhista asioista ole mustasukkainen. Nyt tätä eron hokemista on ollut kuukauden verran. En keksi muuta syytä kuin että olisi mustasukkainen ajankäytöstäni (työ/harrastukset). Olen pyytänyt miestä mukaani - mutte ei halua :(
Miksi minun pitäisi lähteä??? En tiedä. Talo on kuitenkin yhteinen. Mieheni on vaan hirmuisen omistushaluinen: oli sitten talo tai vaimo.
Kyllä - luulen että on kyllästynyt minuun. Seksielämämme ei toimi (mieheni haluaa joka päivä - omaa rytmiäni en edes tiedä koska - niin koska mieheni haluaa joka päivä ja väh. 3x viikossa minun on "pakko" kotirauhan vuoksi).
En usko että miehelläni on toista.
Ja jos minä sanoisin: "Häivy itse" hän suuttuisi silmittömästi. Toisin sanoen: hän saa loukata minua tällaisilla kommenteilla mutta itse ei kestäisi sitä. (Enkä minäkään enään kauaa).
Ehkä me tämän selvitämme... jos ei niin kyllä minä tästä selviän.
vaan ottaa asia esille, kävi miten kävi. Ei se siitä parane, että hautoo aikansa ja eroaa kun ei kestä kiukuttelua! Lopeta nyt ekaksi tuo seksiorjuus. Ei miestä tarvi palvella kolme kertaa viikossa!! Järki käteen ja puhu asiat selväksi! Tuo mukaanpyytäminen harrastukseen, josta toinen ei ole kiinnostunut on pelleilyä!
Kysyt vaan haluaako vielä jatkaa ja millä tyylillä tästä eteenpäin!
Rivien välistä on luettavissa, että sinä olet fiksu, empaattinen ja ajatteleva ihminen...
Voihan tosiaan olla, että miehesi on neljänkympin kriisissä...mutta silloin hänen pitäisi katsoa itseään, ja etsiä sisältöä omaan elämäänsä; esim. harrastukset...
Etkä sinä ole ainoa, joka "perherauhan" säilyttämiseksi suostuu pakkoseksiin. Niin kävi minullekin...kymmenisen vuotta myös elelin miehen kanssa, joka käytökseltään oli vähän samanlainen, jollei pahempi. Hän oli mustasukkainen jopa ajasta, jota vietin naispuolisten ystävien kanssa. Jouduin läpikäymään pitkän sisäisen kasvuprosessin, ja tajusin, ettei minun ole pakko elellä toisen sanelemien ehtojen mukaan. Se kun ei ole rakkautta.
Mieti vielä, rakastatko oikeasti miestäsi, vai rakastatko enemmän turvallisia vanhoja kuvioita ja rutiineja?
Vaikka ero tulisikin teille, niin kyllä sinä ihan varmasti pärjäät, niinkuin itsekin kirjoitit.
OT, mutta ihan mahan pohjassa tuntuu, kun kuulee, että jonkun mies haluaa JOKA päivä. Minun mieheni haluaa (seksiä minun kanssani) korkeintaan 1-2 kertaa kuukaudessa.
Olen kateellinen, myönnän.
Äijä selvästi ei kestä sinua enää. Ikävää, mutta totta.
kukaan muu osaa oikein vastata. Istukaa rauhallisina pöydän ääreen ja kysyt että mitä nämä vihjailut tarkoittavat. Jos mies vastaa että haluaa erota, niin siinä tapauksessa kysy vielä siihen syy. Siltä pohjalta on hyvä lähteä joko eroamaan tai sitten alkaa laittamaan asioita kuntoon suhteessa. Onnea matkaan!
ei se mies kyllä kerro, jos on joku toinen. meillä meni etsimään seuraa be 2:sta ja oli löytänyt omien sanojensa mukaan megarakkaan. kotona alkoi yhtenä kauniina päivänä puhua erosta ja alkoi etsiä uutta asuntoa. aikaisemmat suunnitelmat matkasta perui ja oli häijy ja syyllistävä. mutta ei tunnustanut ennenkuin sain kiinni valheista.
"Talo menisi myyntiin"- voi hyvät hyssykät. On tuokin syy. Miksi roikut miehessä, joka ei selvästikään rakasta sinua?
Minkä tähden tollanen katkera todennäköisesti muija edes vaivautuu vastaamaan kysyjälle. Jollet pysty auttamaan...pidä mölinät vatsassas.
Luulen, että miehesi on tyytymätön suhteeseenne tällä hetkellä. Hän on mies ja siinä mielessä itsekäs, että näkee asiat ja suhteenne vain omasta näkökulmastaan. Hän on selvästi tyytymätön seksielämäänne. Häntä vaivaa se, että ei voi tuottaa sinulle sellaista tyydytystä kuin alkuaikoina. Lisäksi häntä vaivaa se, ettet halua häntä (eikä hän saa tyydyttää tarpeitaa sinuun) niin usein kuin alkuaikoina.
Miehesi "vihjeet" eivät suoranaisesti tarkoita sitä, että haluaisi erota sinusta. Hän vain ei tiedä mitä tekisi, koska tuntee olonsa huonoksi suhteessanne tällä hetkellä. Hän ei tiedä mitä haluaa.
Jos mielestäsi suhteenne on sen arvoinen, että haluat jakaa tulevaisuuden miehesi kanssa, suosittelisin sinua tekemään asialle jotakin. Tuot "jotakin" voisi olla esimerkiksi suora ja rehellinen keskustelu suhteenne tämän hetkisestä tilasta. Missä olette tyytyväisiä/missä ette/mitä haluaisitte muuttuvan/haluatteko taistella suhteenne puolesta, vai ette.
Miehen tuollaiseen "uhkailuun" erolla tulee puuttua HETI. Tuollainen voi jatkua jopa vuosia, ja saada sinut hermoraunion partaalle. Nosta kissa pöydälle ja selvittäkää parisuhteessanne vallitseva ongelma.
haluatko sinä oikeasti jatkaa miehen kanssa, joka vihjailee erolla? Suhteenne tila on rempallaan. Sen voi päätellä vain tästä lauseesta "..talo menisi myyntiin jne... :( " Ikävä juttu tietenkin, jos talo on hieno. Niin eräs ystävänikin oli naimisissa pitkään talon kanssa... kunnes erosi kun kohtasi uuden miehen. Jonka kanssa muuten sitten osti uuden talon... :D.
Sinulla taas on voimaton olo tämän lauseesi takia "Saas nähdä miten tässä nyt käy 10 vuoden avioliiton jälkeen"
Ts. toimi. Sano miehelle, että lopettaa moiset eropuheet tai sitten vain oikeasti eroatte. Älä passiivisena odottele miten käy (tai sinua käytetään).
Kiitos kommenteista - tai ainakin niistä asiallisista ;)
Ja ensiksi: mieheni ei ole uskoton. Vielä ei kauheasti päästy keskustelemaan koska sitä anteeksipyyntöä ei kuulunut minun loukkaamisestani (avioerolla uhkailu ei ole minusta kauhean luovaa keskustelua).
Rivien välistä luin sitten eilen että mieheni nyt oirehtii koska meillä ei ole yhteistä tekemistä. Se on kyllä totta. Tämä kiireinen elämänrytmi kun vie mehut.
Eli olen 10 tuntia töissä (työmatkoineen) päivässä, sitten lähden lenkille - ja tätä en aio jättää pois koska koirat ON ulkoilutettava ja kroppani huutaa liikuntaa/ulkoilua 10 tunnin istumisen jälkeen. Mieheni on myös töissä. Hän harrastaa 3x viikossa, minä 3x viikossa ja tyttäremme 1x viikossa...
Mutta - tähän ongelmaan täytyy keksiä joku kompromissi. Eli: ensiksi mieheni saa luvan pyytää anteeksi ja sitten alamme keskustelemaan jostain yhteisestä jutusta (jotain jota voisimme tehdä perheenä tai vain kahdestaan). Eiköhän sitä aikaa jostain löydy kun järjestää (jättää sitten vaikka välillä kodin siivoamatta...).
Mutta näillä näkymin avioliittomme siis on pelastettavissa - koska tämä ei sitten ollutkaan niin vakavaa. Kiitos vielä kerran :)
Pakko kommentoida tuota sinunkin asennettasi eli ylpeys siitä että mitään ei sinun puoleltasi tapahdu ennen kuin toinen pyytää anteeksi, yhtä turhautunut se toinen puoliskokin on ja on varmaan viellä sitä mieltä ettei hänelläkään ole mitään anteeksi pyydettävää , todennäköisesti on esittänyt tuon uhkauksenkin siksi että muuten ette olisi päässeet edes keskusteluasteelle ongelmastanne .Positiivista tuossa sinun pohdinnassasi on se että myönnät kuitenkin että yhteisen ajan puute on myös osaksi sinunkin ansiotasi. Omalta osaltani parisuhteeni päättyi koska vain minä olin se joka pyytelin anteeksi ja eihän sillä menolla kyllä ongelmia ratkaistu koskaan lopullisesti. Summasummaarum keskinäinen kunnioitus = kaiken A ja O.