Ero kulman takaa

Otan todellakin osaa, mulle kävi hiljattain aivan sama juttu.. :( Ei asuttu yhdessä, mutta umpirakastuneita oltiin ( tai niin luulin ) ja aivan yhtäkkiä Hän tahtoikin olla sinkku, mitä ihmeellisimmillä syillä mukamas...

Shokissa meni varmaan pari kuukautta ja nyt vasta pystyn edes käsittelemään koko asiaa, hajoilemalla ja ikävöimällä tietenkin....

Kertoiko sun tyttöystävä mitään järkevää syytä vai miten? Toivottavasti voitte jutella vielä jotta saisit edes jonkun kunnon syyn tytön käytökseen...

Minulle kävi samoin. Oltiin yhdessä useampi vuosi ja yhtäkkiä mies vain kertoi ettei enää halua olla minun kanssa. Mitään ennakkovaroitusta tai mitään keskustelua ei käyty ennen tätä pommia. Kylmästi vain ilmoitti ja jätti. Ihan kuin menneillä vuosilla ei olisi mitään merkitystä. Hänelle ei varmaan ollut. Yritä siinä sitten luottaa enää toiseen jonka joskus tapaat. Minunkin puoliso sanoi että rakastaa minua juuri muutama päivää ennen tätä inhottavaa ilmoitustaan ja sängyssä oltiin ihan kuin ei mitään, vaikka mies oli miettinyt jo tätä jonkin aikaa. Valheita siis kaikki sen tekemiset ja sanomiset. On kieltämättä hyväksikäytetty olo. Syyllistän itseäni, mutta tiedän että mies vain oli minun kanssani siksi että sai minusta hyötyä. Todellinen rakkaus ei noin vain katoa. En usko että välitti tosissaan minusta. Kihloihin mentiin yms. suunniteltiin kaikenlaista tulevaisuutta, mutta nyt tajuan ettei hän minun kanssa tulevaisuutta edes todellisuudessa halunnut. Tiedä siis miltä sinusta tuntuu. Yritä kestää ja toivotaan että aika parantaa ainakin osan haavoista.

osaavat tehdä puolin ja toisin kummatkin. Yllättäähän se, kun luulee kaiken olevan hyvin. Eikä näköjään olekaan. Ihmismieli on kummallinen. Toinen ei näe, toinen ei halua nähdä, joku ei usko, vaikka näkisikin... Ja joku osaa ihan coolina näyttää, ettei tässä mitään.
Nyt etsit sen asunnon, punkkaa vaikka jossakin, ellet muuta vielä saa. Jatkat elämääsi, suret surusi ja kuinka ollakaan; saattaapi se exä tulla ovellesi haluten takaisin. Siinä vaiheessa tiedät mitä teet. Rohkeutta!

...Oltiin oltu vajaa kolme vuotta yhdessä, kaksi kihloissa ja häät oli suunniteltu ensi kevääksi.
Joulun jälkeen sain kuulla että naisen tunteet on kuolleet,loppuneet jonkin aikaa sitten. Kuitenkin tunsin rakkautta siihen ilmoitukseen asti suht samalla lailla kuin nämä vuodet ja asiat sujuivat muutenkin niinkuin aina. Eli hyvin jotkut osaavat pohjimmaiset tuntensa peittää.

Eikä kyseessä ole mikään nuoren ihmisen päähänpisto, olemme molemmat n. 40.

Kuulin siinä sitten keskustellessamme että sellaista on sattunut ennenkin. Joillekin on vaan helppoa alkaa kylmäksi, tunteettomaksi, erota ja alkaa uuden ihmisen kanssa. Niinkuin ei mitään olisi tapahtunut kun on sellainen "tunnevamma" joka estää asioiden ja epäkohtien käsittelyn normaalilla tavalla. Olisikin kai kamalaa jatkaa yhdessä niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Palkitsevaa ja kannustavaa on vaan saada kiitokseksi kolmen vuoden syvästä rakkaudesta ja osoittamistaan tunteista eteensä pahvilaatikoita joihin pakata tavaransa ja aloittaa taas kerran elämä alusta, oppineena ainakin sen ettei uskalla enää luottaa keneenkään.

itse tulin kotiin matkoilta ja avovaimo oli tyhjentänyt kämpän ja muuttanut pois ilman ennakkovaroitusta. Sen verran kova shokki että kyllä siinä taju lähti.