tälläisiä keskukusteluita on varmaan satoja täällä mutta laitetaan nyt vielä yksi, oma versioni. tälläistä kun sattuu joillakin kerran vuodessa, joillakin kerran 10vuodessa.
ensimmäisestä työpäivästäni lähtien uudessa paikassa, tämä kumman viehättävä, ihana, hyvännäköinen muija kuin liimautui ajatuksiini ja siitä päivästä lähtien ihastumisentunne vain kasvoi ja kasvoi pelottavankin paljon, en alussa tajunnutkaan että se tähän menisi mutta nyt en saa tätä henkilöä päästäni pois etes unissa... vaikka pitäisi. haluisin olla hänelle hyvä ystävä(ehkä joskus enemmänkin) mutta kumminkin vaikeaa tässä tilanteessa kun toinen luulee että todellakin vain ollaan ystäviä, vaikka olenkin kokoajan ihastunut. vastakaikua en toivottavasti ole saanut mutta huomaan että hän on työpaikan ystävällisin ihminen.. joka kyllä kertoo jotain..
alussa emme jutelleet paljoa mutta näin 4kk aikana olemme sillointällöin jutelleet niitänäitä, kaikki eleet, hymy, nauru yms viehättää hänessä todella paljon. huonoja puolia kun en löydä vielä vaikka niitä etsin.. helpottaisi ehkä vähän... hän myös kertoi vasta eronneensa joka hankaloittaa tilannetta.
miksikö unohtaa? ensinnäkin seurustelen(jota ihastukseni ei tiedä kun ei ole tullut puheeksi), 2vuotta, en aivan onnellisesti mutta kumminkin. haluaisin olla onnellinen nykyisen kanssa mutta viimeaikoina on ollut aika ankeaa...asumme kumminkin yhdessä mutta mitään ihmeellistä 2vuoden seurustelun aikana ei ole tapahtunut, tasapaksua ollut alusta alkaen.
mitä siis teen? niin vaikeaa ja sekavaa kaikki et tuntuu että mistään ei tuu mitään... naisystäväkin varmaan alkaa epäilemään kohta jotain... sillon oon kusessa.
jotain vinkkejä kaipaisin ennenku mä hajoon lopullisesti. ei viittis työpaikkaa vaihtaa tälläsen asian takia. silti niinäpäivinä kun hän ei ole töissä niin sitä jotenkin kaipaisi sinne niin työtkin maistuisi paremmin.. :) haluaisin kutsua hänet kahville mutta se ois kait tavallaan väärin... en oikein uskalla tehdä minkäänlaista liikettä vielä vaikka haluisin, jotain silti on tehtävä ja nopeesti!
jospa joku tästä jotain selvää sais, mutta perse tilanne, auttakaa!
ensimmäisestä työpäivästäni lähtien uudessa paikassa, tämä kumman viehättävä, ihana, hyvännäköinen muija kuin liimautui ajatuksiini ja siitä päivästä lähtien ihastumisentunne vain kasvoi ja kasvoi pelottavankin paljon, en alussa tajunnutkaan että se tähän menisi mutta nyt en saa tätä henkilöä päästäni pois etes unissa... vaikka pitäisi. haluisin olla hänelle hyvä ystävä(ehkä joskus enemmänkin) mutta kumminkin vaikeaa tässä tilanteessa kun toinen luulee että todellakin vain ollaan ystäviä, vaikka olenkin kokoajan ihastunut. vastakaikua en toivottavasti ole saanut mutta huomaan että hän on työpaikan ystävällisin ihminen.. joka kyllä kertoo jotain..
alussa emme jutelleet paljoa mutta näin 4kk aikana olemme sillointällöin jutelleet niitänäitä, kaikki eleet, hymy, nauru yms viehättää hänessä todella paljon. huonoja puolia kun en löydä vielä vaikka niitä etsin.. helpottaisi ehkä vähän... hän myös kertoi vasta eronneensa joka hankaloittaa tilannetta.
miksikö unohtaa? ensinnäkin seurustelen(jota ihastukseni ei tiedä kun ei ole tullut puheeksi), 2vuotta, en aivan onnellisesti mutta kumminkin. haluaisin olla onnellinen nykyisen kanssa mutta viimeaikoina on ollut aika ankeaa...asumme kumminkin yhdessä mutta mitään ihmeellistä 2vuoden seurustelun aikana ei ole tapahtunut, tasapaksua ollut alusta alkaen.
mitä siis teen? niin vaikeaa ja sekavaa kaikki et tuntuu että mistään ei tuu mitään... naisystäväkin varmaan alkaa epäilemään kohta jotain... sillon oon kusessa.
jotain vinkkejä kaipaisin ennenku mä hajoon lopullisesti. ei viittis työpaikkaa vaihtaa tälläsen asian takia. silti niinäpäivinä kun hän ei ole töissä niin sitä jotenkin kaipaisi sinne niin työtkin maistuisi paremmin.. :) haluaisin kutsua hänet kahville mutta se ois kait tavallaan väärin... en oikein uskalla tehdä minkäänlaista liikettä vielä vaikka haluisin, jotain silti on tehtävä ja nopeesti!
jospa joku tästä jotain selvää sais, mutta perse tilanne, auttakaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja koetat parantaa sitä. ihastuksia tulee ja menee, jos jokaisen perään lähdet, tie on loputon.
et vain tiedä niitä ihastuksesi huonoja puolia, joita varmastikin on. samoin ruusuisin unelmin olet ajatellut aikoinaan nykyisestä kumppanistasi.
"ihastuksia tulee ja menee, jos jokaisen perään lähdet, tie on loputon."
en ole koskaan aikaisemmin ollut näin paljon ihastunut, ihastumisen tunne on aivan järkyttävän suuri.. käsittämättömän suuri.. en ymmärrä lainkaan miten tämä on etes mahdollista. todella väärin että pitäisi unohtaa jokin joka tuntuu niin hyvältä ja oikealta... hohhoijjaa... sydäntä aivan puristaa.. apua! :| aikakaan ei se paras lääke ole mutta eipä taida muutakaan olla.
ja itseasiassa nykyinen suhde vain kehittyi suhteeksi ilman suurempia romansseja, niinkuin yleensä kaikilla on jokin ihanakin tarina. me vaan alettiin... mutta...niin
mutta ku :(( ni se vaan on : ((
käydä näin. Mutta ensi päivästä tiesin jo, että sinua pitää vältellä. Se vain olet sinä eikä voi mitään. En ole vain ihastunut sokeasti. Hitaasti ja ajan kanssa. Huonot puolet näen kuin itsessänikin.Tuo seurustelusi tullut ilmi ja oli kova paikka. Mitään juttuja en lähde ekoittamaan ja siksi sulkeuduin entisestään. Halu koskea valtava, kuulla ääntäsi, päästä lähemmäksi ja kahden. Kaipa tämä ohitse menee, mutta on se niin väärin.
niin väärin!!
kahville ei siinä mitään. En ole teatraalinen enkä kostajatyyppiä, istu naisten juorukerhoissa vetvomassa omaa tai muiden elämää. Haluan jutella ja olla kanssasi sekin riittää nyt. Se mitä päässäni pyörii sinusta mies on romaani sinäänsä. Ja ettei mene hukkaan aikasi uskallatko laittaa etu - tai sukunimesi alkukirjaimen tähän?
se kyllä kertoo mikä on oikein, tsemppiä:)!
Mun mielestäni kannattaisi toimia asian hyväksi; vaikkapa pyytää häntä kahville tms. ennen kuin kertoo ihastumisestaan suoremmin. Jos oma suhteesi on tylsä ja siitä puuttuu rakkaus ja intohimo, niin mielestäni kannattaa harkita irtautumista nykyisestä suhteesta jo ko. seikan vuoksi. Jos rakkautta olisi valmiiksi, et edes ihastuisi johonkin toiseen. Kylmä suhde on turhaa ajanhukkaa ja voihan käydä niinkin päin, että tyttöystäväsikin löytää jonkun toisen ja sitten jäätkin tyhjin käsin. Elämää ei ole tarkoitettu tuhlattavaksi odotteluun ja harmitteluun, vaan silloin kun tärppää niin kannattaa toimia! Tsemppiä!