Vähän arveluttaa kirjoittaa tänne,kun tuntuu olevan aika ärhäkästä porukkaa tällä sivulla.Miksi kaikki ovat niin kiukkuisia?
Minä olen ollut sinkkuna 10 vuotta,lähinnä olen turhautunut.Enkä enää edes toivo mitään,olen taipunut kohtalooni,olla yksin.
Mut en sentään kiukkua siitä muille,vaikka se täällä netissä olis niin helppoa.Ruudun takaa,ruudun takaa.....
Ihmettelen kovin syvästi sitä että ulkonäkökeskeisyys on lähes kaikille se ykkösjuttu.Eikö ihmisen luonne ole tärkeämpää?Itse olen mielestäni mutkaton.En nalkuta,piilov######,pihtaa seksiä,ymmärrän huumoria,keskustelen aiheesta kuin aiheesta,osaan kuunnella.
Pärjään kaikenikäisten kanssa,kaikenlaisten luonteen omaavien ihmisten kanssa.Työssäni varsinkin saan päälleni ihan kaikkea mitä ihminen voi suustaan päästää.Ehkä siksi olen oppinu "käsittelemään"ihmisiä.
Miehessä kiinnitän eniten huomiota hänen kehonkieleen ja kasvojen ilmeisiin.Kuuntelen hänen puhetta,tiputtelen kysymyksiä,johdattelen aiheesta toiseen.Saan miehen puhumaan pussiin aika usein.Luonteenpiirteet saa esiin melko helpolla.Niin hyvät kuin huonotkin ominaisuudet.
Kun on ollut sinkkuna kauan,tavannu paljon miehiä.Nähnyt miten kaikki menee saman kaavan mukaan.Ne tekee ohareita,hylkää yllättäen mieluten tekstiviestillä.Kaikenlaista on tullu nähtyä.Joskus jotain hyvääkin.Hyvin harvoin:(
Kun erosin miehestäni(toisen naisen takia)minulla ei ollut aavistustakaan et nuoret miehet ovat kiinnostuneet kokeneemmista naisista.Olen jäänyt sille tielle.Nytkin on seksisuhde tosi nuoreen mieheen,joka on mielyttävä ihmisenä.Puhutaan paljon kaikesta muustakin kuin seksistä.
Olen siksi jämähtäny seksisuhtesiin,kun tuntuu että en muuhun kelpaa.Minun luonnettani ei arvosta kukaan.Joskus on joku sanonut et olet aito tai minun kanssa on helppo puhua.Mut siihen se jää.
Sit kun olen tämän ikäinen,40 ja minulla on kaksi teini-ikäistä lasta.Siinä on kovat syyt,miksi minun ikäiset miehet ei kiinnostu.Seksiin kyllä kelpaan.Olen liian vanha ja lapsiakin,hui kauhistus!!!!
Kiinnitän huomiota ulkonäkööni,olen aina "stailannu" itseäni.Ehkä sekin pelottaa miehiä.Monet kysyy tai tuumaa ensimmäiseksi et olet varmaan varattu.Herätän varsin ristiriitaista"huomiota"
Olen ainakin 3 vuotta ollut sitä mieltä että aika on ajanut minun ohi.Lapset lähtee kohta maailmalle ja minä jään yksin.Olen totutellut siihen ajatukseen jo kauan.
Olis vaan niin kivaa et edes joskus saisi vastarakkautta.En halua mitään tosi komeaa miestä.En ole rahan perään.Minulle riittäisi rakkaus.Se että mies arvostaisi minua luonteeni takia.Et hänen kanssa olis vaan yksinkertaisesti hyvä olla.
Minä olen ollut sinkkuna 10 vuotta,lähinnä olen turhautunut.Enkä enää edes toivo mitään,olen taipunut kohtalooni,olla yksin.
Mut en sentään kiukkua siitä muille,vaikka se täällä netissä olis niin helppoa.Ruudun takaa,ruudun takaa.....
Ihmettelen kovin syvästi sitä että ulkonäkökeskeisyys on lähes kaikille se ykkösjuttu.Eikö ihmisen luonne ole tärkeämpää?Itse olen mielestäni mutkaton.En nalkuta,piilov######,pihtaa seksiä,ymmärrän huumoria,keskustelen aiheesta kuin aiheesta,osaan kuunnella.
Pärjään kaikenikäisten kanssa,kaikenlaisten luonteen omaavien ihmisten kanssa.Työssäni varsinkin saan päälleni ihan kaikkea mitä ihminen voi suustaan päästää.Ehkä siksi olen oppinu "käsittelemään"ihmisiä.
Miehessä kiinnitän eniten huomiota hänen kehonkieleen ja kasvojen ilmeisiin.Kuuntelen hänen puhetta,tiputtelen kysymyksiä,johdattelen aiheesta toiseen.Saan miehen puhumaan pussiin aika usein.Luonteenpiirteet saa esiin melko helpolla.Niin hyvät kuin huonotkin ominaisuudet.
Kun on ollut sinkkuna kauan,tavannu paljon miehiä.Nähnyt miten kaikki menee saman kaavan mukaan.Ne tekee ohareita,hylkää yllättäen mieluten tekstiviestillä.Kaikenlaista on tullu nähtyä.Joskus jotain hyvääkin.Hyvin harvoin:(
Kun erosin miehestäni(toisen naisen takia)minulla ei ollut aavistustakaan et nuoret miehet ovat kiinnostuneet kokeneemmista naisista.Olen jäänyt sille tielle.Nytkin on seksisuhde tosi nuoreen mieheen,joka on mielyttävä ihmisenä.Puhutaan paljon kaikesta muustakin kuin seksistä.
Olen siksi jämähtäny seksisuhtesiin,kun tuntuu että en muuhun kelpaa.Minun luonnettani ei arvosta kukaan.Joskus on joku sanonut et olet aito tai minun kanssa on helppo puhua.Mut siihen se jää.
Sit kun olen tämän ikäinen,40 ja minulla on kaksi teini-ikäistä lasta.Siinä on kovat syyt,miksi minun ikäiset miehet ei kiinnostu.Seksiin kyllä kelpaan.Olen liian vanha ja lapsiakin,hui kauhistus!!!!
Kiinnitän huomiota ulkonäkööni,olen aina "stailannu" itseäni.Ehkä sekin pelottaa miehiä.Monet kysyy tai tuumaa ensimmäiseksi et olet varmaan varattu.Herätän varsin ristiriitaista"huomiota"
Olen ainakin 3 vuotta ollut sitä mieltä että aika on ajanut minun ohi.Lapset lähtee kohta maailmalle ja minä jään yksin.Olen totutellut siihen ajatukseen jo kauan.
Olis vaan niin kivaa et edes joskus saisi vastarakkautta.En halua mitään tosi komeaa miestä.En ole rahan perään.Minulle riittäisi rakkaus.Se että mies arvostaisi minua luonteeni takia.Et hänen kanssa olis vaan yksinkertaisesti hyvä olla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihmiset ovat turhautuneita, joka johtaa suoraan kiukkuuntumiseen ja sitä kautta vihan lietsomiseen toisiaan kohtaan. Ja sen huomaa täällä palstoilla olevista kirjoituksista. Kaiken takana on se turhautuminen siihen toiseen sukupuoleen. Näin se vain yleensä menee, tietenkin on poikkeuksia sillä eihän kaikki ihmiset ole samanlaisia. :)
Mutta tosiaan koska nykymaailma on niin hektista, pitäs mennä tonne ja tonne ja sitten vielä tuolla käydä ja nopeesti vielä tossakin paikassa. Tämä koko ajan johonkin suuntaan vipattaminen on johtanut automaattisesti myös parisuhdemaailmassa siihen, että ei haluta enää "kuluttaa" aika tutustua siihen ihmiseen vaan katsotaan eka, "mm hottis" ja sit jos ulkonäkö on kohillaa niin aletaa vasta pohtia joskus pitkän ajan jälkeen, että millainen sen ihmisen luonne on.
Paska juttu mutta eipä sille mitään pysty.
"Kun erosin miehestäni(toisen naisen takia)minulla ei ollut aavistustakaan et nuoret miehet ovat kiinnostuneet kokeneemmista naisista."
Voin itsekin myöntää kun tossa salilla tulee aina käytyä niin kyllä siellä on muutama todella kaunis (varmasti 35-45v välillä) nainen. Ei se ikä aina vaikuta negatiivisesti. :)
Mutta onhan se totta, että yksinhuoltajat eivät vain kiinnosta miehiä. Mutta veikkaisin, että siinä vaiheessa kun sun lapset muuttaa kotoaan niin varmasti löydät helpommin miehiä. :)
Koska tällä hetkellä moni ajattelee, että lapset on sulle tärkein asia elämässä (niin kuin tietenkin kuuluukiin) niin he tuntisivat itsensä siinä vierellä aika tolloksi, koska eivät voisi olla se tärkein huomion keskipiste sulle.
Sitten taas kun lapses ovat muuttaneet kotoaan niin sulla riittää enemmän aikaa ja energiaa sitä miestä kohtaa.
sekä vanhemmasta että nuoremmasta miehestä ja ihan pitkiä parisuhteita olleet. Ehkä nyt on aika etsiskellä jo suht omaa ikäkaartia, jotta se ajatusmaailma olisi samalla aaltopituudella. Ikävä kyllä minua vaan luullaan paljon nuoremmaksi kuin oonkaan ja siksi nuoremmat miehet hakeutuvat seuraani herkemmin.Lisäksi mulle itselleni tulee juuri ulkonäköpaineita kun tapaan nuoremman miehen, kun ajattelen itse, että kohta se alkaa se ryppyyntyminen ja sitten hän ei minua enää huoli ja vaihtaakin oman ikäiseen tai nuorempaan. Mut mielestäni kyllä se luonne ja ihminen sisältä päin voittaa ulkonäön kumminkin.
Itse en haluaisi naista, jolla on seksisuhteita.
Minä ajattelen hieman toisin.Nimittäin haluaisin sellaisen miehen, jolla on itselläänkin kokemusta seksisuhteista ja sinkkuelämän "ihanuudesta"
En tietenkään tarkoita pelimiestä,sellaisen tunnistaa jo kilometrin päähän.
Vaan sellaista miestä joka on kovin onneton siitä että kumppania ei vaan löydy ja on tavallaan jo luovuttanut,kuten minäkin.
Minä en ole ylpeä näistä suhteista,en ole mikään pelinainen tai laskelmoiva itsekeskeinen bitch.Pakenen vaan yksinäisyyttä näihin suhteisiin.Haluan seksiä ja läheisyyttä edes hetken.Kun tutustuu ja sekstaa saman miehen kanssa,se ei tunnu niin pahalta kuin se että on vaan yhden yön juttu.
Kyllä siinä on molemminpuolista tykkäämistä,tulee tunne että kelpaan,hetken verran.
Mut sellainen suhde raastaa myös tosi pahasti.Sitä on rikki koko ajan.Kun haluaisi oikean parisuhteen,mut ei vaan onnaa.Ja kun luovuttaa,ei onnaa senkään vertaa.Sit lopulta ei enää välitä siitä,antaa elämän mennä ohi vaan.
Et sempä vuoksi minulle sopisi mies joka on kokenu samaa.Siitä riittäisi puheenaihetta pitkän aikaa.Ymmärtäisi toista ihan täydellisesti.Olisi ikionnellinen ja kiitollinen,et se aikakausi loppui viimeinkin.
Usein näillä sivuilla tuomitaan varsinkin naiset,jolla on pimeä menneisyys.Et ne palaa entisille tavoilleen,ei ne mihinkään muutu.Minä en koskaan palaisi tälle tielle.Olen elänyt sitä 10 vuotta,tiedän ihan kaiken sinkkuelämästä.Pitemmän päälle se ei ole enää kivaa.
Täällä puhutaan paljon siitä miten pitkissä suhteissa seksielämä menee solmuun,toinen puoliso ei huomioi tarpeeksi.Se toinen istuu vaan koneella ja toinen töllää telkkaria.Suhde ei toimi,eikä ole hohtoa enää."Virttynyt verho välillemme laskeutuu"
Minä arvostaisin suhdettani niin kovin,et tekisin kaikkeni että se toimii.Et miehellä on hyvä olla.Olen koti-ihminen.Teen ruokaa ja leivon ja "höösään" kaikkea.Minä en tavoittele rikasta miestä,luksusta,koruja,matkoja...minulle riittää ihan tavalliset asiat.
Ihan pelkästään se että voi rakastaa ja luottaa toiseen.Ei tarvitsis pelätä pettämistä ja jättämistä.Et uskaltaisi lopultakin olla onnellinen.
Jospa olenkin sitten tylsä,kun en vaadi ihmeellisyyksiä.En osaa vaatiakaan koska minulla ei kunnollista parisuhdetta ole koskaan ollutkaan.On vaan pitkä yksinelo lasten kansssa.Ex-mieheni eli täysin omaa elämäänsä,meillä ei ollu muuta yhteistä kuin seksi.Mut en välitä siitäkään enää.Onneksi ollutta ja mennyttä elämää.
Luulempa että minusta ei ole suhteeseen,olen niin hukassa itseni kanssa.Pitäis olla hyvä itsetunto ja henkisesti vahva.Asettaa rajat ja vaatia sitä ja tätä suhteelta.Minä olen vaan pullataikinaa jota on helppo muovailla miten haluaa.
Usein tuntuu (mm. sinun kirjoitustuksia lukiessa), että mikä hitto siinä on, kun ne joilla olisi kaikista eniten parisuhteessa annettavaa, saavat sen parisuhteen vaikeimman kautta, jos ollenkaan.
Kai elämä vain on.