Kuvitellaan, että olet uudessa työpaikassa/opiskeluissa/harrastuksessa tms, ja sinulla on jokin sellainen fyysinen paikka, josta kuulet sivukorvalla aina samojen ihmisten keskusteluja, muttet kunnolla näe keitä he ovat. Kuvitellaan, että kiinnität huomiota erityisesti tiettyyn preferoimasi sukupuolen ääneen. Kuulet selvästi useina päivinä kuinka tämä henkilö puhuu kaikkea mielenkiintoista; hänellä tuntuu olevan todella hyviä mielipiteitä ja loistavat itseilmaisukyvyt. Itse asiassa tyyppi vaikuttaa varsin samanhenkiseltä kuin sinä. Joku päivä saat äänen paikannettua naiseen/mieheen, joka onkin ulkonäöltään juuri sinun ihanteitasi vastaava, ja olet innoissasi. Jossain vaiheessa huomaat että olet ihastunut tähän ihmiseen.
Jonkin ajan kuluttua kuitenkin huomaat että olit tehnyt vääriä päätelmiä ja että ääni olikin kuulunut tämän hyvännäköisen tyypin kaverille, joka ei ole mielestäsi kovin hyvännäköinen vaan itse asiassa jollain tapaa hieman luotaantyöntävän näköinen. (Hämäännyksen välttämiseksi sovitaan vaikka, että hänellä on ok vartalo, mutta jollain tapaa 'rumat' kasvot'. Kyseessä ei siis ole täysi hirviön näköinen tyyppi, mutta sinun ulkonäköskaalallasi yhdestä viiteen ehkä sellainen kakkonen).
Joten mitä tapahtuu? Kumpaan näistä tyypeistä olet nyt ihastunut? Kuvitellaan, että tämä hyvännäköinenkin vaikuttaa aika fiksulta, mutta keskusteluissa on tähän mennessä tullut esiin jo ainakin yksi suuri arvoristiriita sinun ja hänen välillä eli ei ole ainakaan ihan sinun henkisesi.
Itse vastaan että minua harmittaisi se kun eteeni ei tupsahtanutkaan sekä luonteelta että ulkonäöltä täydellistä tyyppiä, mutta olisin ihastunut siihen jonka persoonaan alunperin ihastuinkin. Itse asiassa kyseessä on todellinen esimerkki ja juuri näin reagoin :)
Jonkin ajan kuluttua kuitenkin huomaat että olit tehnyt vääriä päätelmiä ja että ääni olikin kuulunut tämän hyvännäköisen tyypin kaverille, joka ei ole mielestäsi kovin hyvännäköinen vaan itse asiassa jollain tapaa hieman luotaantyöntävän näköinen. (Hämäännyksen välttämiseksi sovitaan vaikka, että hänellä on ok vartalo, mutta jollain tapaa 'rumat' kasvot'. Kyseessä ei siis ole täysi hirviön näköinen tyyppi, mutta sinun ulkonäköskaalallasi yhdestä viiteen ehkä sellainen kakkonen).
Joten mitä tapahtuu? Kumpaan näistä tyypeistä olet nyt ihastunut? Kuvitellaan, että tämä hyvännäköinenkin vaikuttaa aika fiksulta, mutta keskusteluissa on tähän mennessä tullut esiin jo ainakin yksi suuri arvoristiriita sinun ja hänen välillä eli ei ole ainakaan ihan sinun henkisesi.
Itse vastaan että minua harmittaisi se kun eteeni ei tupsahtanutkaan sekä luonteelta että ulkonäöltä täydellistä tyyppiä, mutta olisin ihastunut siihen jonka persoonaan alunperin ihastuinkin. Itse asiassa kyseessä on todellinen esimerkki ja juuri näin reagoin :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuossa tilanteessa kannattaakin hetkeksi painaa jarrua ja miettiä mitä haluaa. Itse päätyisin tapaukseen jolla on ajatusmaailma itseni kanssa samanlainen. Elämä vaan on tähän ikään jo opettanut, että turhan usein se kermakakku on tyhjä sisältä. Ja mikäli haluaa hyvää ja pidempää suhdetta, niin siihen ei valitettavasti riitä se ulkoinen olemus, kyllä siihen suhteen toimivuuteen vaaditaan henkinen yhteys. Tällaisessa tilanteessa ne pienet ulkoiset puutteetkin oppii toisessa hyväksymään vielä kun tiedostaa, että itsekään ei ole täydellinen:) Näin tuumaa entinen pinnallinen...
olet todellakin 40-vuotias nainen.
Yleisesti naisilla tuo pinnallisuus alkaa karista tuossa 35 ikä vuoden jälkeen kun he alkavat huomata iän muutokset itsessään tai sitten ylimääräisten kilojen /lasten jälkeen kun ei olekaan niin suosittu kuin ennen.
Sitä ennen ollaan suurimmaksi osaksi niin pinnallisia kuin sielu sietää.
Tuolle rumanaamaiselle tyypille olisi naurettu päin naamaa tai tehty siitä kiva juttukaveri ja käyty panemassa tuon kiva kroppaisen kanssa. Tällaisia nuoret naiset ovat.
Näin juuri. Typerää väittää, että ottaisi kyllä sen rumemman. Kaikki ottaisi sen paremmannäköisen, niin se elämä menee. Fakta mikä fakta...
Ainoastaan, jos tätä kuulijaakaan ei olisi ulkonäöllä siunattu niin siinä tapauksessa hän haluaisi paremmannäköisen, mutta ei voi saada, joten tyytyisi siihen rumempaan.
Se arvioija tyytyis kumpaankaan?
Se ei ota sitä tyhmää jolla on täydellinen naama eikä sitä fiksua jolla on lonkeroita otsassa. Katsos, se mimmi vilkuilee hetken ympärilleen - hoksaa kivannäköisen tyypin jolle flirttailee. Käy ilmi että tää tyyppi on "vain" vesiautomaatinhuoltaja mutta hän sattuukin olemaan hyvän huumorintajun omaava ja yleissivistykseltään riittävän laaja että hän pärjää oikein hyvin keskusteluissakin ja omaa mielenkiintoisen elämänasenteen olematta mitenkään äärettömän fiksu tai henkisesti "superia".
Näin neiti löysi sen jossa ei ole vikoja vaan hyviä puolia.
Valitettavasti teoriasi 35v naisista ei kaikkien kohdalla pidä paikkaansa;-)) Siinä ehkä poikkeamme nuoremmista, että meillä ei enää riitä kärsivällisyyttä lapsellisille miehille.
Teet treffit henkilön kanssa, joka on kirjoitellut sulle netissä päällisin puolin henkevältä vaikuttuvia pohdintoja. Livenä paikalle ilmestyy ok kroppainen ihminen, jonka kaula ja naama muodostavat vaikutelman varjossa kasvaneesta sienestä tai sammakosta. Jäätkö pitkäänkin kokeilemaan, miten juttu lähtisi kulkemaan tai edes halut heräämään?