Tarvitseeko yhteiskunnassa tehdä työtä, vai voiko vaan idlailla ja hakea sossusta fyrkkaa?
Ensinnäkin, jonkun aina pitää maksaa kukkarostaan ne viulut eli verot, että yhteiskunnan rattaat pysyisivät liikkeessä(terveydenhuolto, sosiaalihuolto, virkamieskunta yms.). Eli tältä pohjalta ajateltuna työn teko on "hyvä asia", koska se ylläpitää toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.
Yhteiskunnan tulee huolehtia avuntarvitsijoista (työkyvyttömät, eläkeläiset, lapset) sitten toisaalta työnteonkin tulee olla kannattava toimintatapa kansalaiselle, eli verotaakan ei pitäisi muodostua liian suureksi. Myös yrittäjyys tulisi olla todellinen vaihto-ehto.
Mielestäni suomen yhteiskunta voisi toimillaan tehdä työnteosta houkuttelevamman vaihto-ehdon, ei rakenteellinen työttömyys voi olla ylitsepääsemätön oikealla politikoinnilla. Vastustan myös nk. orja-työtä, sitä kun teetetään 8 eurolla päivä. Työnantajatahot ja "rikkaat" ovat tietysti omaa mieltänsä, mutta ei orjatyö maailmaa paremmaksi muuta, korkeintaan lihottaa muutaman ahneen pankkitiliä.
Ensinnäkin, jonkun aina pitää maksaa kukkarostaan ne viulut eli verot, että yhteiskunnan rattaat pysyisivät liikkeessä(terveydenhuolto, sosiaalihuolto, virkamieskunta yms.). Eli tältä pohjalta ajateltuna työn teko on "hyvä asia", koska se ylläpitää toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.
Yhteiskunnan tulee huolehtia avuntarvitsijoista (työkyvyttömät, eläkeläiset, lapset) sitten toisaalta työnteonkin tulee olla kannattava toimintatapa kansalaiselle, eli verotaakan ei pitäisi muodostua liian suureksi. Myös yrittäjyys tulisi olla todellinen vaihto-ehto.
Mielestäni suomen yhteiskunta voisi toimillaan tehdä työnteosta houkuttelevamman vaihto-ehdon, ei rakenteellinen työttömyys voi olla ylitsepääsemätön oikealla politikoinnilla. Vastustan myös nk. orja-työtä, sitä kun teetetään 8 eurolla päivä. Työnantajatahot ja "rikkaat" ovat tietysti omaa mieltänsä, mutta ei orjatyö maailmaa paremmaksi muuta, korkeintaan lihottaa muutaman ahneen pankkitiliä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämähän on lähtökohta työnhakijalla, hän on työmarkkinoille käytettävissä työhön tai työllistämistoimiin.
Työtä, tukityötä ja työllistämistoimia on tosiaan montaa erilaisia. Tukitoimet työllistämiseen riippuvat myös työttömyysajasta ja paikkakunnasta. Tätä voisi selventää vaikka näin, mitä nopeammin hakeutuu ja pääsee työttömyyden alkaessa tukitoimiin esim. muutosturvan piirissä työllisyyskoulutukseen sitä parempi on turvan taso ja jatkossa työllistymisen madollisuus ja vaikkapa kurssiajalta korotettu ansiosidonnainen koulutustuki. Taas jos vasta tullut työmarkkinoille tai työttömyys pitkittyy ja työttömyysturvassa tulevat aikarajat täyteen esim. 500 pv ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työttömän peruspäivärahaa, tulee korvauksena työmarkkinatuki, joka mahdollistaa vastikkeellisuuden eli hyvät aktivointitoimet työllistymiseen.
Pääsääntönä on myös, mikäli kieltäytyy työstä tai työllisyystoimenpiteistä niin asema heikkenee esim. sanktio karenssi tai työssä tai työllisyystoimenpiteessä oloehto, tai jopa päätös ettei ole työmarkkinoille käytettävissä, eli ei ole enää työttömänä työnhakijana, pitää siis uudelleen osoittaa työkelpoisuus työssäoloajalla ja vain työsuhde kelpaa tähän. Niskoittelijalta leikataan myös mahdollisesta toimeentulotuesta -20% ja jos ei vieläkään työ tai työllisyystoimet maistu ja kieltäytyy tai ei vaan mene niin toinen –20% pois eli yht. -40% alennettu toimeentulotuki.
Minusta työttömän ei tulisi myöskään pelätä yrittäjäksi alkamista. Yritysverotuksesta
voitaisiin ainakin osaltaan ottaa oppia Yhdysvalloista. Sitten nämä Sitrat ja Tekesit
voisivat tarjota aloittaville yrittäjille hyviä ja kannustavia lainoja ja tukia nykyistä
pelottomammin.
Jollakin tapaa suomen työmarkkinat ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla; Työntekijäkulut
yritykselle ovat melko suuret, muistelisin että jos palkkaa työntekijän ja maksaa sille
palkkaa 1000e niin muut kulut on n. 700e eli työnantaja maksaa 1700 e loppupeleissä.
Näkisin ettei suomen työmarkkinoiden toimivuutta paranneta pitkällä tähtäimellä sillä, että
tuodaan köyhemmistä maista väkeä pienpalkkaisiin töihin. Toki tällainen politiikka
palvelee yrittäjän hyötynäkökulmia lyhyellä tätäimellä, mutta kuvittelisin että jos yrittäjä ei lähde liikaa ahnehtimaan (= maksaa ok palkan) ja verotus on ok tasoa niin jo alkaa rakennetyöttömyys hajota suomessa. Vielä kun hiukka löytyy semmoista myönteistä "isänmaallisuutta",
yhteen hiileen puhaltamista niin asiat senkun paranee.
Herää vielä kysymys: onko karenssi ylipäänsä tarpeellinen olla olemassa? Miksi järjestelmän tulee tarjota erilaisia tukitoimia? jotenkin naurettavaa että aikuinen, koulut käynyt henkilö menee tukikoulutukseen, sitten jos on kiltisti niin tukityöllistyy määrä-ajaksi.
Voisiko järjestelmää muuttaa sellaiseksi, jossa ei tarvita suuressa mittakaavassa tukitoimia eikä karenssia, siten että työnteko on selkeä ja helppo toimintatapa.
Ennen taisi olla suurella osalla työntekijöistä titteli : "sekatyömies", eli osasi tehdä vähän mtä vaan. Nyt pitää olla ylikoulutettu ja silti työllistymynen on vaikeaa. Jossain mättää?
"jotenkin naurettavaa että aikuinen, koulut käynyt henkilö menee tukikoulutukseen, sitten jos on kiltisti niin tukityöllistyy määrä-ajaksi"
Mikä on tukikoulutus?
Jos nyt tarkoitat työvoimapoliittista koulutusta, ei siihen mitenkään automaattisesti liity jatkoa palkkatuella (mitä ilmeisesti tarkoitit tukityöllistymisellä).
Olen esittänyt vaihto-ehtoisen malli-ehdotuksen tuossa yllä, toisessa topikissa: "Sovellettu Paltamon Malli".