VHH on ruokavalioiden evoluutioteoria, jossa kaikki perustellaan järkevästi ja esitetään myös linkkejä tutkimustuloksiin. RHH taas vastaa kirkkoa nykyajan uskonnossa, kaikki perustuu siihen, ettei jotakin asiaa pystytä kiistämään ja muutenkin mennään täysin uskomusten varassa ja mutupohjalla.
Kun karppaajalle sanotaan, että todista jotain, hänhän tekee sen ja laittaa linkkejä tutkimuksiin. Mutta jos RHH-sokerivirtuoosia pyytää jotain todistamaan, hän alkaa vain jäkättämään jotain ja kenties pyytää toista osapuolta todistamaan, ettei näin ole. Aivan kuten jumalkysymyksessä, Jumala on heidän mielestään olemassa niin kauan kunnes joku voi toisin todistaa.
Kun karppaajalle sanotaan, että todista jotain, hänhän tekee sen ja laittaa linkkejä tutkimuksiin. Mutta jos RHH-sokerivirtuoosia pyytää jotain todistamaan, hän alkaa vain jäkättämään jotain ja kenties pyytää toista osapuolta todistamaan, ettei näin ole. Aivan kuten jumalkysymyksessä, Jumala on heidän mielestään olemassa niin kauan kunnes joku voi toisin todistaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mikä olikaan tarkoituksesi tällä avauksella? Luuletko, että kaikki jotka eivät ole VHH:lla, mättävät epäterveellistä ruokaa naamaansa tolkuttomat määrät? Itse en ole VHH:lla mutta syön terveellisesti paljon kasviksia, kalaa, lihaakin sekä kokojyvätuotteita ja mm. 100% ruisleipää. En ole lihava ja liikun paljon.
Kuinka sitten ollaan siirrytty VHH:lle? Varmaan yksi asia on diabeteksen hoito, toinen on varmasti, että ei ole ollut tarpeeksi itsekuria syödä virallisten ohjeitten mukaan, en tiedä, arvelen vain. Olen itsekin ollut hiemen ylipainoinen joskus, mutta onnistuneesti saanut kilot pois lisäämällä liikuntaa ja kasvisten syöntiä. Koskaan en ole roskaruokaa pahemmin edes syönyt.
Esität hyvin asian. EI pääjohtaja Puskalta eikä muultakaan RHH-väeltä ole saatu penättäessäkään tutkimustuloksia, jotka todistaisivat jotakin RHH:n hyväksi verrattuna muihin ruokavalioihin. RHH:n asema on todella kirkkoon verrattavissa.
koko EU on ravitsemuksen suhteen samoilla linjoilla ja Puska on saanut EU:lta tunnustusta. Aivan selvää on että tutkimuspohja on pääasiassa muuta kuin suomalaista.
VHH:ta ei ole tutkittu riittävästi jotta voitaisiin olla varmoja sen turvallisuudesta.
Alla ovat ne suositukset joihin terveys- ja ravitsemusohjeemme perustuvat.
Tässä on lähteitä joihin perustuu STM:n ohjeet Suomessa ja sehän ohjailee KTL:n toimintaa.
Listassa on vasta tutkijat alkukirjaimella A-D, niitä on ihan Ö-kirjaimeen asti, viisitoista sivua. STM:n sivuilta löytyy lisää ja EU:n ohjeistusta löytyy vieä erikseen vähintään vastaavanlainen nippu.
Voitko esittää VHH:sta samanlaisen aineiston niiden yksittäisten epätieteellisten kirjojen ja itse itsensä nimittäneiden ravitsemustutkijoiden lausuntojen sijaan joihin tällä palstalla VHH:n terveellisyys perustetaan?
Nin, siitä listasta, tässä alku:
Aalto, M., Kuokkanen, M., & Seppä, K. (2006). Kysy, kannusta, kirjaa – PHEPA -raportti haastaa miniinterventiotyöhön.
Suomen Lääkarilehti, 35(61), 3417.
Abbot, N. C., Stead, L. F., White, A. R., & Barnes, J. (1998). Hypnotherapy for smoking cessation: Cochrane
Database of Systematic Reviews: Reviews
ACSM Position Stand (1998a). American College of Sports Medicine Position Stand. Exercise and physical
activity for older adults. Medicine and Science in Sports and Exercise, 30(6), 992-1008.
ACSM Position Stand (1998b). American College of Sports Medicine Position Stand. The recommended
quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory and muscular
fi tness, and fl exibility in healthy adults. Medicine and Science in Sports and Exercise, 30(6),
975-991.
Ahmad, S. (2005a). Closing the youth access gap: The projected health benefi ts and cost savings of a national
policy to raise the legal smoking age to 21 in the United States. Health Policy, 75(1), 74-84.
Ahmad, S. (2005b). The Cost-Effectiveness of Raising the Legal Smoking Age in California. Medical Decision
Making, 25(3), 330-340.
Alkoholiohjelma (2006). Alkoholiohjelma. Helsinki: Sosiaali - ja terveysministeriö.
American Geriatrics Society, & British Geriatrics Society (2001). Guideline for the prevention of falls in older
persons. Journal of the American Geriatric Society, 49, 664-672.
Ammerman, A. S., Lindquist, C. H., Lohr, K. N., & Hersey, J. (2002). The effi cacy of behavioral interventions to
modify dietary fat and fruit and vegetable intake: A review of the evidence. Preventive Medicine: An
International Journal Devoted to Practice and Theory, 35(1), 25-41.
Anderson, J. W., Konz, E. C., Frederich, R. C., & Wood, C. L. (2001). Long-term weight-loss maintenance: a
meta-analysis of US studies. American Journal of Clinical Nutrition, 74(5), 579-584.
Anderson, P., & Baumberg, B. (2006). Alcohol and Europe Institute of Alcohol Studies, UK.
Aromaa, A., & Koskinen, S. (Eds.) (2002). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen
perustulokset. Helsinki: KTL.
Ashenden, R., Silagy, C., & Weller, D. (1997). A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle
change in general practice. Family Practice, 14(2), 160-175.
Astrup, A., Grunwald, G. K., Melanson, E. L., Saris, W. H., & Hill, J. O. (2000). The role of low-fat diets in body
weight control: a meta-analysis of ad libitum dietary intervention studies International Journal of
Obesity, 24(12), 1545-1552.
Autti-Rämö, I., & Ritvanen, A. (2005). Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot?
Suomen Lääkarilehti, 60(12–13), 1388–1389
Avenell, A., Gillespie, W. J., Gillespie, L. D., & O’Connell, D. L. (2005). Vitamin D and vitamin D analogues for
preventing fractures associated with involutional and post-menopausal osteoporosis The Cochrane
Library.
Bahr, R., & Krosshaug, T. (2005). Understanding injury mechanisms: a key component of preventing injuries in
sport. British Journal of Sports Medicine, 39(6), 324-329.
Bassuk, S. S., & Manson, J. E. (2005). Epidemiological evidence for the role of physical activity in reducing risk
of type 2 diabetes and cardiovascular disease. Journal of Applied Physiology, 99(3), 1193-1204.
Bertholet, N., Daeppen, J. B., Wietlisbach, V., Fleming, M., & Burnand, B. (2005). Reduction of alcohol
consumption by brief alcohol intervention in primary care: systematic review and meta-analysis.
Archives of Internal Medicine, 165(9), 986-995.
Bischoff-Ferrari, H., Dawson-Hughes, B., Staehelin, H., Bazemore, M., Zee, R., & Wong, J. (2004). Effect of
vitamin D on falls. A meta-analysis. JAMA, 291(16), 1999-2006.
Bischoff-Ferrari, H., Willet, W., Wong, J., Giovannucci, E., Dietrich, T., & Dawson-Hughes, B. (2005). Fracture
prevention with vitamin D supplementation. A meta-analysis of randomized cortrolled trials. JAMA,
293(18), 2257-2264.
Bize, R., Burnand, B., Mueller, Y., & Cornuz, J. (2005). Biomedical risk assessment as an aid for smoking
cessation: The Cochrane Collaboration.
Bonaiuti, D., Shea, B., Iovine, R., Negrini, S., Robinson, V., Kemper, H. C., et al. (2002). Exercise for preventing
and treating osteoporosis in postmenopausal women. : The Cochrane Collaboration.
Booth, F. W., Gordon, S. E., Carlson, C. J., & Hamilton, M. T. (2000). Waging war on modern chronic diseases:
primary prevention through exercise biology. Journal of Applied Physiology, 88(2), 774-787.
Booth, N., Rissanen, P., Sintonen, H., Aronen, P., Mäkelä, M., Jula, A., et al. (2006). Kohonneen verenpaineen
hoitosuosituksen kustannus-vaikuttavuusanalyysi – tulokset? In J. Klavus (Ed.), Terveystaloustiede
2006 pp. 45-49). Helsinki: Stakes.
Borgström, F., Carlsson, Å., Sintonen, H., Boonen, S., Haentjens, P., Burge, R., et al. (2006). The costeffectiveness
of risedronate in the treatment of osteoporosis: an international perspective.
Osteoporosis International(17), 996-1007.
Borodulin, K. (2006). Physical Activity, Fitness, Abdominal Obesity, and Cardiovascular Risk Factors in Finnish
Men and Women: The National FINRISK 2002 Study. Helsinki: University of Helsinki.
Boulware, L. E., Daumit, G. L., Frick, K. D., Minkovitz, C. S., Lawrence, R. S., & Powe, N. R. (2001). An
evidence-based review of patient-centered behavioral interventions for hypertension. American
Journal of Preventive Medicine, 21(3), 221-232.
Brown, L., Rosner, B., Willett, W. W., & Sacks, F. M. (1999). Cholesterol-lowering effects of dietary fi ber: a
meta-analysis. American Journal of Clinical Nutrition, 69(1), 30-42.
Brunner, E., Thorogood, M., Rees, K., & Hewitt, G. (2005). Dietary advice for reducing cardiovascular risk:
John Wiley & Sons, Ltd Chichester, UK
Brunner, E., White, I., Thorogood, M., Bristow, A., Curle, D., & Marmot, M. (1997). Can dietary interventions
change diet and cardiovascular risk factors: a meta-analysis of randomized controlled trials.
American Journal of Public Health, 87(9), 1415-1422.
Bull, F., Amstrong, T., Ham, T. D. S., Neiman, A., & Pratt, M. (2004). Physical inactivity. Global and Regional
Burden of Diseases Attributable to Selected Major Risk Factors: WHO.
Carr, A. B., & Ebbert, J. O. (2006). Interventions for tobacco cessation in the dental setting: Cochrane Database
of Systematic Reviews: Reviews
Chisholm, D., Rehm, J., van Ommeren, M., & Monteiro, M. (2004). Reducing the global burden of hazardous
alcohol use: a comparative cost-effectiveness analysis. Journal Stud Alcohol, 65, 782-793.
Colon-Emeric, C., Datta, S., & Matchar, D. (2003). An economic analysis of external hip protector use in
ambulatoy nursing facility residents. Age and Ageing, 32(1), 47-52.
Conn, V. S., Minor, M. A., Burks, K. J., Rantz, M. J., & Pomeroy, S. H. (2003). Integrative review of physical
activity intervention research with aging adults. Journal of the American Geriatrics Society, 51(8),
1159-1168.
Croghan, I. T., Offord, K. P., Evans, R. W., Schmidt, S., Gomez-Dahl, L. C., Schroeder, D. R., et al. (1997). Costeffectiveness
of treating nicotine dependence: the Mayo Clinic experience. Mayo Clinic Proceedings,
72(10), 917-924.
Cromwell, J., Bartosch, W. J., Fiore, M. C., Hasselblad, V., & Baker, T. (1997). Cost-effectiveness of the clinical
practice recommendations in the AHCPR guideline for smoking cessation. Jama-Journal of the
American Medical Association, 278(21), 1759-1766.
Cummings, S. R., Rubin, S. M., & Oster, G. (1989). The Cost-Effectiveness of Counseling Smokers to Quit.
Jama-Journal of the American Medical Association, 261(1), 75-79.
Curioni, C. C., & Lourenço, P. M. (2005). Long-term weight loss after diet and exercise: a systematic review.
International Journal of Obesity, 29(10), 1168-1174.
Curry, S. J., Grothaus, L. C., McAfee, T., & Pabiniak, C. (1998). Use and cost effectiveness of smoking-cessation
services under four insurance plans in a health maintenance organization. New England Journal of
Medicine, 339(10), 673-679.
Cyarto, E. V., Moorhead, G. E., & Brown, W. J. (2004). Updating the evidence relating to physical activity
intervention studies in older people. Journal of Science and Medicine in Sport, 7(1 Suppl), 30-38.
Dalziel, K., Segal, L., & Elley, C. R. (2006). Cost utility analysis of physical activity counselling in general
practice. Australian and New Zealand Journal of Public Health, 30(1), 57-63.
Department of health. (2004). At least fi ve a week: evidence on the impact of physical activity and its
relationship to health. A report from the chief Medical offi cer. London.
DiFranza, J. R., Peck, R. M., Radecki, T. E., & Savageau, J. A. (2001). What is the potential cost-effectiveness of
enforcing a prohibition on the sale of tobacco to minors? Preventive Medicine, 32(2), 168-174.
"...Puska on saanut EU:lta tunnustusta."
Kerrohan meillekin, minkälaista tunnustusta hän on EU:lta saanut.
Jos tuo esittämäsi on tosiaan se, mitä rhh-rintamalla on kertoa rhh:n puolesta, niin vähän sääliksi käy. Tutkimukset koskevat kaikkea muuta kuin rhh:ta.
Oli siellä seassa sentäs muutama ruokaan liittyvä tutkimuskin.
tarkoitti, mutta olisiko ollut tämä:
Englantilainen Rank-säätiön tunnustus:
http://www.digipaper.fi/ruokapirkka/11246/index.php?pgnumb=8
http://www.poliklinikka.fi/?page=1497210&id=2921190
Kyseessä ei siis ole EU:n tunnustus. Pekka Puskan erinomainen työ kansanterveyden hyväksi tunnetaan eri puolilla maailmaa hyvin.
Rank-säätiö ei ole EU. Samaa tasoa oli muukin osa viestistä.
Tupakointi, viina, liikkumattomuus ja kasvisten välttely on epäterveellistä.
Vautsi.
Mikä näistä tutkimuksista nyt todistaa, että hiilarien osuuden ruokavaliosta pitäisi olle 50-60%? Sekö, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää.
Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää -> syö paljon hiilareita, niin elät pitkään.
Siinä on listaa pelkistä ravintotutkimuksista:
http://www.lowcarb.ca/lowcarb.html
VHH on askel parempaan suuntaan, mutta ei ole lopullinen ratkaisu. Mm. liikalihavuutta ja sydän- & verisuonitauteja aiheuttaa C. pneumoniae, eli keuhkoklamydia.
Vain sen bakteerin häätäminen voi parantaa lopulta, VHH on vain palliatiivinen hoitomuoto, eli lievittää oireita (koska vähentää bakteerin aiheuttamaa kroonista tulehdusta).
RHH on mahdollisimman huono valinta, käsittämätöntä roskaa, ihan kuin muutkin lääke"tieteelliset" hoidot.
Minulla on jotain faktoja esittää väitteeni tueksi:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=6750/news_db=web_lehti2006/type=1/ref=rss
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514289965/
Yksi esimerkkitarina:
http://th1.ktd.krakow.pl/viewtopic.php?f=4&t=107#p355