Ensinnäkin lukemieni kommenttien perusteella voisi olla parempi että miehet eivät ensimmäiseksi voisi lähestyä naisia jolloin seksiseuran etsijöiden,pelimiesten ja muiden massapostittajien turha kuormitus naisten postiin vähenisi.Naisilla olisi aikaa harkita mitä ja kenelle kirjottaa."Ihannekumppani" kohdan voisi jättää kokonaan pois tai muotoilla uudelleen koska se aiheuttaa monesti väärinkäsityksiä.Vai ovatko ihmiset todella nin tarkkoja kriteereissään mitä profiileissa olen lukenut?
Olen huomioinut että etsiviä naisiakin (ihan omiin kriteereihini sopivia pelkästään) on todella paljon tässä eteläsuomessakin ja siihen nähden hämmästyttävän harvoin kukaan heistä käy kurkaamassa profiiliani jossa ihan normaali kuva joka ei paljon kerro kun haulla selaatte profiileja jos ette klikkaa sitä auki.Pari kuukautta olen seurannut ja muutaman terveisen viikossa laittanut niille jotka vaikuttaneet kiinnostavilta ja useimmat kuvattomia.Harvoin kukaan vastaa.Usein kirjeenvaihtoa on hankala saada etenemään ja keskustelu on "mitä kuuluu kukkuluuruu... on ilmoja pidellyt"-tyyppistä.Kun pyytää kuvaa,kadotaan.
Olen alle keski-ikäinen keskipituinen ja painoinen mies joten arvioisin että hakujen rajausten perusteellakaan en jää ihan helposti haun ulkopuolelle?Ulkonäöstäni sen verran että ulkoillessani en yleensä ilman seuraa jää jos niin tahdon,vaikka olenkin enemmän hiljainen sivusta seuraaja tyyliltäni.
Ne naiset (ja varmasti moni mieskin) jotka eivät tunnu tuosta valtavasta ihmisjoukosta löytävänsä seuraa vielä vuodenkaan hakemisella on varmaan jonkinlaisen itsetutkiskelun paikka?Onko sitä tahtoa ja pitkäjänteisyyttä kuitenkaan tarpeeksi?Olisitteko parisuhteessakin yhtä passiivisia?Minkälaisilla kriteereillä rajaatte haun?Haetteko edes ihan aikuisten oikeesti tai meneekö kaikki aikanne postia setviessä ja haaveillessa?
Olen huomioinut että etsiviä naisiakin (ihan omiin kriteereihini sopivia pelkästään) on todella paljon tässä eteläsuomessakin ja siihen nähden hämmästyttävän harvoin kukaan heistä käy kurkaamassa profiiliani jossa ihan normaali kuva joka ei paljon kerro kun haulla selaatte profiileja jos ette klikkaa sitä auki.Pari kuukautta olen seurannut ja muutaman terveisen viikossa laittanut niille jotka vaikuttaneet kiinnostavilta ja useimmat kuvattomia.Harvoin kukaan vastaa.Usein kirjeenvaihtoa on hankala saada etenemään ja keskustelu on "mitä kuuluu kukkuluuruu... on ilmoja pidellyt"-tyyppistä.Kun pyytää kuvaa,kadotaan.
Olen alle keski-ikäinen keskipituinen ja painoinen mies joten arvioisin että hakujen rajausten perusteellakaan en jää ihan helposti haun ulkopuolelle?Ulkonäöstäni sen verran että ulkoillessani en yleensä ilman seuraa jää jos niin tahdon,vaikka olenkin enemmän hiljainen sivusta seuraaja tyyliltäni.
Ne naiset (ja varmasti moni mieskin) jotka eivät tunnu tuosta valtavasta ihmisjoukosta löytävänsä seuraa vielä vuodenkaan hakemisella on varmaan jonkinlaisen itsetutkiskelun paikka?Onko sitä tahtoa ja pitkäjänteisyyttä kuitenkaan tarpeeksi?Olisitteko parisuhteessakin yhtä passiivisia?Minkälaisilla kriteereillä rajaatte haun?Haetteko edes ihan aikuisten oikeesti tai meneekö kaikki aikanne postia setviessä ja haaveillessa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etelä-Suomessa kysyntä ja tarjonta on ihan toisenlaista kuin esim. Kainuun korvessa. Näillä seuduilla kysyntä ja tarjonta ei todellakaan kohtaa. Välimatkaa on helposti yli 100 km ja se on miehille liikaa.
Minä haen seuraa ihan tositarkoituksella mutta ilmeeisssti ikä ja elämäntilanne ovat sellaisia ettei ne miehiä kiinnosta. Oman ikäiset miehet haluaa vapaata aikuisen ihmisen elämää ja samassa elämäntilanteessa olevat ovat n. 20 vuotta nuorempia. Eli ei mitään yhteistä...
Siis stadilaisena minun on sanottava aivan suoraan: täällä on naiset perseestä!
Koko pääkaupunkiseutu on nykyään yhtä "siirtolaisten" massaa. Tänne ängetään muualta Suomesta ja pilataan koko fiilis.