Mielestäni sykemittari on melko turha vehje, olipa kyseessä sitten kuntoilija, tosissaan treenaava tai ammattiurheilija. Hommahan toimii näin: Valitset ensin minkä pituisen lenkin ajat. Sen jälkeen jyskytät tuon lenkin niin lujaa, kuin itsellesi tuntuu sopivalta. En näkisi mitään hyötyä lähteä rajoittamaan tehoja sykerajojen perusteella. Kunto paranee tietysti edukkaimmin, kun poljet mahdollisimman lujaa itsellesi sopivilla fiiliksillä. Samoin tietenkin kuluu eniten energiaa, mikä tukee laihduttamista.
Itse olen jo pitkän tovin keskittynyt wattipohjaiseen harjoitteluun. Eli jyskytän ergometriä tietyllä wattiluvulla ja syke on sitten mitä on. Maantiellä taas tehonkaan tarkkailu ei ole kovin mielekästä, koska lukemat heittelevät jatkuvasti ja tasaista tehoa on vaikea pitää tasaisellakaan profiililla - etenkään jos tuuli puhaltelee vähänkään reilummin. Nyrkkisääntö lieneekin, että mikäli turhaa kikkailua on mahdollista välttää, niin silloin kannattaisi tehdä niin.
Itse olen jo pitkän tovin keskittynyt wattipohjaiseen harjoitteluun. Eli jyskytän ergometriä tietyllä wattiluvulla ja syke on sitten mitä on. Maantiellä taas tehonkaan tarkkailu ei ole kovin mielekästä, koska lukemat heittelevät jatkuvasti ja tasaista tehoa on vaikea pitää tasaisellakaan profiililla - etenkään jos tuuli puhaltelee vähänkään reilummin. Nyrkkisääntö lieneekin, että mikäli turhaa kikkailua on mahdollista välttää, niin silloin kannattaisi tehdä niin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo on miehen puhetta. Minun ainoa mittari pyörässä on matka-nopeusmittari. On siinä kellokin, mutta ei muuta. Perusmittari. Lenkin alussa on pieni lämmittely ja varon vauhdin nousemista liian suureksi. Sen jälkeen annan palaa miltä sopivaksi tuntuu. Jälkivenyttelyt hoituvat viimeisen 5km:n jäähdyttelyllä. Kotiin päästyä tietää tuntemusten perusteella ollaanko kunnossa vai ei.
Sykemittareita ihmiset ostavat tietämättä mikä syke on edes sopiva itselleen. Kuinka moni tietää oman maksimisykkeen sykemittareiden käyttäjistä?
Sykemittari on tehty siihen että tiedät sykkeesi, ei sen enempää. Markkinavoimat ovet keksineet syyt miksi sitä kannattaa käyttää. Mulle on ihan sama jos joku käyttää tai ei. Itse käytän tallentamaan kilpailuissa suorituksen jota voi tarkastella jälkikäteen pcllä.
Sellaisiakin on jotka menevät sykemittarin näyttämien lukemien perusteella "liian kovaa" tai kilpailuissa hidastavat vauhtia kun sykemittarin raja-arvo ylittyy. Voi nauru.
Toi nyt on silkkaa shittua, miksi maksimisykettä ylipäätään pidetään itsestäänselvyytenä tietää. Täysin turha tieto jota lähes jokainen kyselee: "hei paljo sun maksimisykkeet on". Vastaan että: "mitä vi**ua sä sillä tiedolla tekisit?"
Itse sanoisin ennemminkin niin, että kokenut kuntoilija pärjäähyvinkin ilman sykemittaria. Hän tuntee oman kroppansa ja sen antamat signaalit hyvin. Sen sijaan aloittelevalle kuntoilijalle sykemittari on paljon nopeusmittaria tärkeämpi hankinta.
Aloitteleva kuntoilija ei tunne kroppaansa niin, että kykenisi järkevästi säätelemään harjoituksen määrää. Tulee aloitettua liian lujaa ja sitten lopahtaa kiinostus.
Pyöräilyssä toiseksi tärkein tieto aloittelijalle on kadenssi. Ei tule rikottua paikkoja niin herkästi. Taas kokenut pyöräilijä osaa sovittaa kadenssin harjoitteen mukaan oikein ja hänen kroppansa kestää toisella tavalla vääntöä.
Kolmas oleellinen osatekijä on järkevä harjoitusmäärän nosto alussa. Jälleen kerran kokenut kuntoilija tai urheilija osaa tehdä sen oikein kuuntelemalla kroppansa antamia signaaleja. Aloittelevalle joku sopiva valmiiksi laadittu ohjelma on turvallisin vaihtoehto. Pidän parhaana suomenkielisenä oppaana tätä:
http://readme.fi/product.php?isbn=9789522201058
PS Yksi työkaveri, josta on kehittynyt melko kova luu veteraanisarjoissa, on saonut, että vähän tolkullisempi harjoittelu aikoinaan, olisi vienyt paljon pidemmälle yleisessä sarjassa. Siihen aikaan aina 110 lasissa ilman mitään lepoa.
mielipiteesi,et ainakaan näytä olevan tässä asiassa asiantuntia.
riitä rahat sen ostamiseen. Kuten ei siihen kunnon fillariinkaan, niin pitää sillä yosemitella vääntää lenkkiä. Viime kesänä ainakin vielä kovasti biltemaa mainostit :-)
Olen lääkärinkin kanssa keskustellut asiasta. Hän väitti, että nuori (alle 50 v) henkilö ei pysty vetämään liian lujaa. Mutta meillä täysi-ikäisillä ei sydämelle tee hyvää, jos syke nousee liian suureksi. Ja olen huomannut, että vanhemmiten (yli 65 v) eivät vanhat kokemukset tietystä vauhdista kautta sykkeestä enää pidä paikkaansa. Ja sykkeen saa suhteellisen helposti nousemaan "punaiselle", mutta sitten palautuminen on tosi hidasta. Eikä liene terveellistä. Että kyllä ainakin minä aina välillä tarkastan pumpun kierrosluvun mittarilla.
Toinen asia on sitten huippu-urheilijat, jotka haluavat treenata maksimiteholla, mutta heillä onkin valmentajat.