Ratkaisu ikuisuusongelmaan ilkeistä anopeista olisi mielestäni siinä että ihmiset kunnioittaisivat toisten yksityiselämää eivät olisi aina tuppaamassa omine neuvoineen ja avunantoineen. On rasittavaa raahata perheen mukana ylimääräistä jatketta, joka yrittää toteuttaa elämätöntä elämäänsä ja korjata virheitään omista laiminlyönneistään. Jos ei itse äitinä älynnyt osallistua lastensa elämään, ei auta yhtään olla koko ajan omimassa lapsenlapsia, peli on menetetty, painukoon anoppi omiin oloihinsa, häntä ei kaivata. Miten sanoa tämä hänelle selkokielellä?
anopit pannaan
hermostunut
271640
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
on miehesi äiti. Ehkä hieman toisenlainen asenne itselläsi auttaisi asiaa. Joka asiassa on kaksi
puolta.
Mutta kirjoituksestasi selviää että sinulle on vain yksi puoli.
Ehkä olet vain katkera ja mustasukkainen ja omistushaluinen.
Milloin sanoit anopille jotakin mukavaa ja positiivista? Oma käytös vaikuttaa toiseenkin.
Eikö todellakaan nykyanopilla pälkähdä koskaan päähän muistella, mitä itse tykkäsi aikoinaan oman anoppinsa puuttumisista, tarkastuksista, moitteista, nolaamisista, kaikkitietävistä opetuksista, jne, jne...
Taitaakin olla tarve pistää vahinko kiertämään......
Anoppi syyttäköön itseään.Seuraus "muistamattomuudesta" on se, että anoppi pelaa itse itsensä ulos!
jos kohtelet häntä kuten normaalisti vierasta aikuista ihmistä kohdellaan (niinkuin kohtelet esim. omia hyviä ikätovereitasi): käyt kohteliaana vieraana KYLÄSSÄ (kuten joutuisit käymään tämän naisen/miehen huushollissa silloin, jos hän ei olisikaan poikasi vaimo/tyttäresi mies), et puutu millään tavalla vieraan ihmisen asioihin (ellei hän pyydä neuvoa), et arvostele, et komentele, jne, jne. Olet AIKUINEN, mukava ystävä: siis ihan normaalit käytössäännöt!
Elikä niele anoppi alistamisen- ja holhoamisentarpeesi.
Ymmärrä, että poikasi/tyttäresi on kasvanut aikuiseksi, hänellä on oma elämänsä, joka ei kuulu sinulle.
Jokainen aikuinen kokee nöyryyttävänä ylemmyydentunnon, ja erityisesti ylemmyydentuntoisen väheksynnän, sinäkin, anoppi!
Että on monia asioita jotka anoppisi tietää paremmin.
Ei elämänkokemusta kannata väheksyä.
En itse neuvo miniöitäni vaikka huomaankin melko räikeitä puutteita taloudenpidossa.
He oppivat kantapään kautta aikanaan kuten itsekin opin.
Minulla on hyvät välit lapsiini ja heidän puolisoihinsa.
Mutta en puhu heistä koskaan takanapäin enkä tyrkytä neuvojani.
Kerron mitä mieltä olen asioista jos sitä kysytään.
samanlaisia kuin sinä!
Aika monella vallitsee alistamisen tarve!
otsikko " anopit pannaan" ..? miks ei voi olla yhtään rakentavampi? ei kai tuollasen kans voi
olla mitään hyvää?
menkää nyt hyvät ihmiset vähän itseenne ja miettikää myös millasia itse olette.
se on jo paljon eteenpäin.
Miten ihmeessä vanhemmat todistavat lapsilleen, miniöille ja vävyilleen oman tarpeellisuuden. Homma lähtee siitä, että nuorempi väki pakotetaan ylistämään vanhempaa väkeä.
Miten niin että pitää todistaa tarpeellisuutta.
Eihän siitä ole kysymys, vaan siitä että kumpikin osapuoli kunnioittaa toista ja edes yrittää tulla toimeen.
Eihän tarvitse olla tuomitseva eikä itsekäs puolin eikä toisin. Yleensä jutustelu auttaa ja se että sanotaan suoraan toista moittimatta.
Onko se niin mahdottoman vaikeaa? Ei kai nyt kaikki anopit puutu lastensa elämään eikä tarvii suhtautua hehin hirveen kriittisesti.
Huumorikin auttaa usein. Lyödään välillä leikiksi, jos anoppi turhan tunkeileva.
Riippuu paljon myös miniän suhtautumisesta miten homma saadaan tomimaan. Joustoa peliin hyvät ihmiset ja ikävä tuomitseminen pois. Silloin lopputulos on paljon mielekkämpi eikä tarvii esim. katkaista välejä.
Luulis lastenkin nauttivan isovanhempien hellittelystä ja huomiosta.
Ensinnäkin halu olla tarpeellinen, ihailtu ja rakastettu. Miten nuoripari pystyy tämän todistamaan, jollei vanhempi väki ryhdy itse toimiin? Nuorella parilla oma elämä kiireinen, ongelmineen ja iloineen. Ei heillä usein tule mieleen, että nyt pitää alkaa nuoleskelemaan jomman kumman vanhempia. Helppo ratkaisu on, että vanhempi väki väkisin pakottaa nuoremman väen nuoleskelemaan heitä.
Toisekseen ihmisillä on tarve olla pelätty. Se, että joku pelkää sinua tarkoittaa, että sinun mielipiteilläsi on väliä. Siis sinä olet tuolle ihmiselle ihmiselle tärkeä. Ei kai kukaan pelkää ketään täysin yhdentekevää ihmistä?
haluja...
sitä parempi.
Ei kannata yleistää.
Minua ei tarvitse ylistää, tiedän arvoni, olen yhtä hyvä kun miniäni, en huonmpi enkä parempi.
nautin kun saan olla jo vihdoinkin rauhassa omissa oloissani.
Jos haluaa omaa rauhaa on itsekäs ja laiminlyö lapsenlapsiaan.
peloitellaan yksinäisellä vanhuudella (mikä ei olisi hullumpaa).
Jos haluaa hoitaa lapsenlapsiaan on omisteleva ja tuppautuva.
Hoitamisenkin pitäisi tapahtua miniän pillin mukaan silloin kun HÄNELLE sopii, anopin menothan eivät niin tärkeitä ole.
En jaksaisi enää millään kiljuvaa kakaralaumaa kotiini.
miehesi kanssa. Kyseessä on kuitenkin hänen aitinsä ja teidän tulee vetää yhtä köyttä tuossa asiassa. Näkeehän hän asian samalla tavalla.
Onko todella niin, että anoppi yrittää korjata omia virheitään ja laiminlyöntejä vai teetkö nyt subjektiivisia johtopäätöksiä?
Joskus tuntuu, että ensin puretaan pahaa oloa täällä eikä olla esim. keskusteltu anopin kanssa.
Ymmärtääkö hän että hänen toimintansa ärsyttää sinua. Kannattaisko vaikka nostaa omat tuntemukset päivänvaloon?
Anopin itsetutkiskelun paikka tulee, kun oma lapsi alkaa puhua puolisonsa suulla äitiään vastaan. Kun katsoo motiivejaan ja tekojaan toisen silmin rehellisesti, joutuu myöntämään, miten typerä olikaan itse nuorena äitinä ja miten paljon teki väärin, laiminlöi. Nyt sitten haluaisi 'korvata' lapsenlasten kautta, osallistua ja olla mukana heidän elämässään. Mutta sitä ei sallita, sanotaan että varastat lapset.
"painukoon anoppi omiin oloihinsa, häntä ei kaivata"
Ja tämä koskee teillä luonnollisesti yhtä hyvin kumpaakin anoppia eli lastenlasten molempia mummoja?
Lapsille, jotka kysyvät "eiks mull oo mummoja, kun kavereilla on kaks", sanotaan teillä tietenkin, että "kyllä kulti, kyllä sinullakin on, mutta äiskä ja iskä tykkää, että ne on perheen riippakiviä, joten ne ei saa tavata teitä".
Tässä yksi 'ulosheitetty' anoppi/äiti, joka on erotettu lapsenlapsista, heitä ensin pieninä hoidettuaan aina tarvittaessa. Uskalsipa arvostella perheenisän ruumiillista kuritusta, mm. lapsen mustaksi lyötyä silmää, ja naps - välit poikki ikuisesti. En tiedä mitä lapsille selitetään, tapaaminen on kielletty.
unohtamalla käytössäännöt.
Miniän/vävyn kodissa asioista päättävät miniä ja poika/ vävy ja tytär, anopin kuuluu ottaa kaikki toivomukset huomioon, kysyä lupa kaikkiin asioihin, kunnioittaa nuoren parin toivomuksia kaikissa asioissa.
On oltava miniälle/vävylle yhtä kohtelias kuin muillekin vieraille ihmisille, kuten esim. naapureille.
Näin säilyvät välit. TAATUSTI!
ansaitaan kunnioituksella.
Menkääpä, valittavat anopit, itseenne!
Hyvä ahdistunut aloittaja. Aloititko jokunen päivä sitten ketjun "häpeän paikka anopeilla"?
Jos olet sama henkilö niinkuin oletan, niin avaisitko tilannettasi hieman enemmän. Olet tehnyt useita vastaavia aloituksia. Ilmeisesti olosi ja tilanteesi ei ole parantunut, koska tunnut jumittavan samassa kohdassa.
Kerro meille jotakin konkreettista, niin ehkä joku voisi antaa neuvon, joka auttaisi eteenpäin.
Se mitä kerrot on niin epämääräistä ja toisaalta yleistävää ja kaikkia anoppeja syyllistävää, että siihen on vaikeaa antaa rakentavia vastauksia.
En ole aloittanut yhtään aikaisempaa ketjua, oletit väärin. Kerronpa vielä että olen itse anoppi, joka vain yrittää nähdä tilanteensa lapsensa perheen silmin ja ymmärtää, miksi on tullut kaltoin kohdelluksi, siis että vikaa on ollut itsessäkin.
Nyt määää ei ymmärrä yhtään mitään. Kysyin ketjun aloittajalta, joka mielestäni on miniä ja nyt mulle vastaa anoppi. ??? Onko tämä anoppi aloittaja vai kuka?
Minusta olis asiallista, jos jokainen käyttäis yhdessä ketjussa samaa nimimerkkiä. Joskus on todella vaikeaa tietää, kuka kulloinkin on kyseessä.
Aloittaja ei sanonut olevansa miniä. Se oli oma oletuksesi. Sinulle vastasi aloittaja, joka tosielämässä on siis anoppi. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
en ole ap mutta olen se häpeän kirjoittaja ja yhdyn VALITETTAVASTI ap:n kirjoitukseen. Oletko sinä anoppi ?
Olen sekä että, mutta enemmän miniä. Eli 25 v miniänä (ekat 20 v vaikeaa, nyt ok) ja pari vuotta anoppikokelaana.
Nyt putosin totaalisesti kärryiltä. Aloituksessasi kysyt miten sanoa anopille ihan selkokielellä että painuu omiin oloihinsa koska häntä ei kaivata.
Nyt kuitenkin kerrot että oletkin anoppi etkä miniä. Siis kenelle nyt pitää asiasta sanoa ja kenen pitää sanoa?
Taidatkin olla sitä mieltä että oman lapsesi puolison äiti saisi painua omiin oloihinsa?
Jos olen oikeassa, kysyn että miksi ja mitä asia sinulle kuuluu?
Onko tuo lapsenlapsien omimisjuttu sitä että tunnet jääväsi kakkoseksi kun toinen mummi onkin ehkä läheisempi lapsille?
Jos taas olen väärässä niin selitä minulle.
anoppeja ja miniöitä moneen junaan. Aina on kuitenkin hyvä katsoa ensin peiliin, ennenkuin kirjoittaa yhtään mitään.
Olen anoppi, joka tarvittaessa hoitelen laps.lapsia, ja olen onnellinen siitä, että saan tehdä sitä. Monta kertaa on mielessä se, kun nuorena ja lapsellisena menin itse naimisiin, en osannut hoitaa ja hoivata sillä rakkaudella omiani, kun nyt näitä pienokaisia. Ehkä siinä on myös mukana jotain "korvaus" hoitoa, siitä, joka olisi kuulunut omille lapsille -60,-70 luvulla.
Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan....
Sitäpaitsi hoivan ja rakkauden antaminen ei vahingoita ketään.
Olisin tosi surullinen, jos en saisi tavata lapsenlapsiani. Yrittäkää ihmiset elää sovussa, koska se, jos mikä tekee maailmasta paremman.
Minun on vaikea kuvitella että joku anoppi viitsii roikkua lastensa perheen riesana.
Varsinkin kun miniällä on noin varma käsitys hänestä kasvattajana ja äitinä.
Itse olisin hyvilläni mitä vähemmän tuollaista miniää näkisin.
Oletkohan mustasukkainen lapsistasi vai mikä tässä mättää.
Jos anopista on riesaa niin sano asiasta ystävällisesti mutta lujasti.
näin on anopille vaan jyrkkä EI ja ULOS. Näitä katkeria anoppeja katsos löytyy