Onko se sitten niin, että ihmisen tulisi jotenkin olla "täynnä elämää" ollakseen kiinnostava? Eli ei sinänsä mikään renttuus tai kunnollisuus ole SE juttu, vaan että ihminen on tarpeeksi täynnä elämää ja intohimoa? Hiljaisempi meininki vie energiaa, kun taas intohimoisesta elämästä/ihmisestä saa energiaa ja inspiraatiota?
Täynnä elämää
GoG
6353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
itsensä ja elämänsä kanssa (olkoonkin karikkoinen tai kasvot kuin kirveellä luodut) omaa sellaisen sytykkeen silmissään että siinä kalpenee komeimmat ja vauraammat sinne harmaan massan sekaan.
oikeassa. Itse ainakin pidän elämänmyönteisistä ja intohimoisista ihmisistä. Enkä tarkoita intohimolla todellakaan vain rakkauselämää, vaan yleistä asennetta elämään. Toisaalta pidän myös rauhallisuudesta,siitä että pystyy olemaan hiljaa, olemaan läsnä hetkessä. Samoin syvällisyys ja herkkyys ovat tärkeitä. Levoton sählääminen sinne tänne ei todellakaan viehätä, se vain hermostuttaa.
On totta, että toisilta ihmisiltä saa valtavasti energiaa, toiset taas vievät sitä. Usein sisäisesti ristiriitaiset, itseensä ja elämäänsä tyytymättömät ihmiset syövät energiaa toisilta, tasapainoiset ja tyytyväiset taas jakavat hyvää energiaa myös ympärilleen. Usein voi olla kyse myös siitä kuuluisasta kemiasta. Kun ollaan samalla aaltopituudella, molemmat saavat energiaa toinen toisiltaan, päinvastaisessa tapauksessa tietysti päinvastoin.
huononpaan suuntaan suomen parisuhdemarkkinat...
miehen täytyy edelleen olla sitä sun tätä...
ja nainen voi vaan valita suurinpiirtein kenet joka nyt sattuu täyttää 3000 kohtaa käsittävän listan siitä millasia ominaisuuksia miehellä pitää olla..
ai niin ja NAISEN EI TARTTE TEHÄ PALJON MITÄÄN!!!!!
"NAISEN EI TARTTE TEHÄ PALJON MITÄÄN!!!!!"
Siihen vaikutat sinä. Jos pidät naisia pelkkinä pilluina ja kohtelet heitä sen mukaan, olettaen ettei heistä mihinkään muuhun olekaan, niin sitten se tosiaan menee niin, että naiset joutuvat olemaan valitsijan kriittisessä asemassa. Jo ihan vain itseään kusipäiltä suojellakseen.
Sen sijaan jos sinä kunnioitat ja haluat kunnioittaa naista ja siksi vaadit häneltä pitkän luonneominaisuuslistan itsekin, vaikutat osaltasi siihen mitä naisilta yleisesti vaaditaan.
Feminismiä edeltäneestä naisten heikommasta asemasta sanotaan, että se johtui siitä, että naiset kollektiivina hyväksyivät sen eivätkä vaatineet parempaa. Samoin se menee tässäkin miesten osalta. MIESTEN pitää olla ne jotka vaativat jotain naisilta, ei niin, että odottavat hemmotelluimpien prinsessojenkin keksivän itse, että haluavatkin nostaa tasa-arvoa vielä asteen verran ja alkaa vaatia itseltään ihmisinä samaa mitä vaativat miehiltä.
Se kolikon toinen puoli.
Jotkut eivät jaksa katsella kovin pitkään jos toinen on intopiukeana milloin mistäkin. Ja sitten taas jatkuvalla syötöllä intopiukeana oleminen saa miettimään onko kyseinen energiapakkaus ihan täysissä järjen voimissa? Eli toisin sanoen yrittääkö paikata jotain sisällään?
Hiljaisempi meininki saa hyppimään seinille jos se on jatkuvaa.. Vaan joskus hiljaisuus ja rauha on oikeasti hyvä juttu, mutta ei pakotettuna! Mistä taas nyrjähtää ajatusratas, jotta onko hiljaisena ja seinäkukkasena oleminen toisen vallan alla olemista? Jos toinen määrää, että nyt saatana rauha maassa ja on rauha maassa niin silloinhan se on hallitsemista? Mikä on ajoittain suorastaan paikallansa vaan ei tosiaankaan aina. Jos se tehdään ilkeämielisesti niin nousee tuska ja kasvavat sarvet päähän. Kun se tehdään asiallisesti niin senhän jopa ymmärtää :D Vaan kuka määrää ja kenen mukaan ja minkä takia se olisi sitten niin, että hiljaisuus on mukamas nöyrtymistä jos se ei sitä oikeasti ole kuitenkaan? Oikeasti tarkoittaa nyt sitä, että on hiljaa auvoisa vaan pohjimmiltaan ei kuitenkaan ole. Silloinhan sitä ei periaatteessa nöyrry jos sitä vaan "näyttelee" selvitäkseen tilanteesta. Syntyy saippuakuplia mitkä mossahtavat kun tulee liian kuuma. Tai kylmä.
Toisin sanoen silloin sen hallitsevan osapuolen tulisi olla myöskin yhtä eläväinen, jotta homma toimisi oikein samoilla lainalaisuuksilla.
No juu huh asiaan palatakseni kyllähän eläväisestä ihmisestä energiaa saa :) Jos osaa ottaa sitä vastaan ja katsoa oikein ;)
Kyllä mua aina kiinnostaa enemmän ihminen, joka näyttää onnelliselta ja intohimoiselta (siis elämää kohtaan) kuin masentuneen ja vihaisen näköinen ihminen.
Itse olen saanut kuulla, että olen ihanan eläväinen ja iloinen ja erilainen kuin muut. Joku taisi sanoa valoksi pimeydessä. Ja muutenkin elämä on kivempaa, kun ottaa ilot irti pienistäkin asioista, eikä kävele katuja naama norsunvitulla.