http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Raivo voi tutkitusti riistää hengen/1135243776149
Kannattaa rauhoittua.
Viha voi olla tappava tunne, toteaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Raivo ja muut vahvat tunteet voivat laukaista sydämen rytmihäiriön herkillä ihmisillä, kertoivat yhdysvaltalaistutkijat maanantaina.
Kannattaa rauhoittua.
Viha voi olla tappava tunne, toteaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Raivo ja muut vahvat tunteet voivat laukaista sydämen rytmihäiriön herkillä ihmisillä, kertoivat yhdysvaltalaistutkijat maanantaina.
Vastaukset 44
Vanhimmat
vaikkei tietenkään suotava ; kyllähän tuota muljahtelua on itselläkin jos oikein sappi kiehuu.
Aluksi beetasalpaajat eivät ees auttaneet. Vuosi meni ja vihdoin alkaa tasaantua. Vieläkin tuntuu että hiiriä kävelis rinnan päälä. eli sellasta elohiiren tapasta kihelmöintiä.
Taas jumalvitakauta meitä perketepulavitten, syyllistetään, että me muka ollaan, me machot testo-retiisit raivoisia. Menen jenkkeihin ja revin tuon tutkimuksen ja ehkä nostan tutkijan seinänaulakkoon - mulla mitään tykytyksiä ole vit...saat...perk... että syyhyää mun leppoisat kädet että paiskaan pian läppärin seinään. Mää mitään lääkkeitä tarvii, vetäisen patonginkin kahdella huikalla ja juon ämpärillisen kananmunia perään ja ruisjauhot lusikoin suoraan säkistä.
siis: nauroin tälle aivan väärällään ja räkä lensi seinään kitarisoista:) :) näin on ..huumorii pittää olla:)
saat kohta sydärin,kyllä sinä olet hyvin hyvin vihainen,niin kun nassesetä.
Nytkin on melkein nyrkin kuva läppärin näytössä ja saa täältä sivusta tihrustella tekstejä kun niin kiltisti raivostuttaa tuollaiset tutkimukset. Sydän on nytkin lepoasennossa 155 tykytystä minuutissa ja ohimosuoni pullottaa että piti se sitoa maalarin teipillä tukkaan kiinni. Kaksi hikistä paitaa olen vaihtanut tunnin aikana. Vaikka tuolini on lepo mallia ja sidoin jalkani siihen kiinni, en meinaa pysyä paikallani. Vieläkin huohotan vaikka luin tuon tutkimuksen kaksi tuntia sitten. Ihan kuin olisi juossut maratonin tuolista käsin. Seinä pöydän alla on mustanaan jalan jälkiä (istun kumisaappaat jalassa ettei lattia kastu jalkahiestä) ja muutenkin suhtaudun hyvin pehmoisesti kaikenlaiseen raivoamiseen. Nyt ainakin menen juomaan kahvia.
Laitokseen ja äkkiä.
Hajoitan senkin kappaleiksi.
paljonkin yhteistä. voitais kertoa toisillemme niistä mielettömistä fiiliksistä joka tulee kunnon raivarin jälkeen.
tunteita pitää osata ilmaista!
mut miten saisin suhun yhteyden? siinäpä pulma.
pehmennysosastolla, jonne ikävä kyllä eivät anna sähköpostiosoitetta käteen tai taskuun. Pitävät sitä muovipussiin laitettuna sairaalan lukitussa kaapissa josta ei ole jäljellä kuin ovi ja yksi hylly, koska ehdin hajoittaa sen kaapin. Mutta lupailivat minulle ikiomaa meiliä (methol tupakkaa? meilkarkkia? en tiedä) jos rauhoitun lähipäivinä. Tätäkin tekstaan hoitajan läppärillä, istun sen hoitajan päällä -ihan pehmyt penkki- ja kun saan tämän valmiiksi, päästän hoitajan piinasta. Ainakin lupasin niin. On mieshoitaja, en voisi istua naisen päällä koska olen tunteellinen ihminen.
ole saatu kiinni kolttosista eli sijoitettu laitokseen pahanteon takia, mut toisaalta
eihän meidän kiihkeiden tunneihmisten raivarit muita vahingoita(?).
tässähän voi vaan kuulema itse saada sen sydiksen tai kuuman verenvuodon tunteen päässä.
sellaiset pahat katastrofit pyörii kyl kokoajan päässä koska kaikki uutisvälineet niistä jatkuvasti ilmoittelevat.
ehkä myös just sen takia me tunneihmiset raivotaankin koska jos niitä uutisia kaikesta pahasta ei olisi niin voitaisiin kohdistaa ne äärettömän suuret tunteet
RAKKAUTEEN!!!
eihän raivoava tunneihminen ole vaarallinen vaan tunteeton tuppisuu!
olihan ne yhdysvaltojen kouluammuskelijat raivoissaan, ja sen vuoksi sitten tappoivat 13 ihmistä. että kyllä se raivo vie hengen.
Ensi kesä on raivon kesä Britaniassa. (Talousuutiset 24.02.2009)
Syynä taluskriisi ja ruan hinnan nousu.
Hölmölässä nimeltä Suomi kuluttajat ovat tyytyväisiä, vaikka ruoan hinta on Suomessa noussut ja muualla laskenut.
tutkia, kyllähän se kun oikein raivostuu, niin silmissä vilisee tähtiä, että ei varmaan lähellä ole että suoni katkeaa päästä.
tämän takia yhteiskunta tuhlaa varojaan yliopistoihin... Raivostuttavaa!
se raivo vie toisen hengen.
Useimmiten raivokohtauksen uhri on vaarassa menettää henkensä.Pakkohoitoon raivotautiset ja joka lyönnistä mahtavat sakot päälle!!!!!!Saisivatkin sellasen sydärin,et pysähtyisivät miettimään,mitä tekevät toisille!!!!!!!!!!!
Älkää perkele tulko soittaan suutanne, niin ei nouse pulssi, eikä tarvitse vetästä tapuliin. Suunsoittajat on itse vastuussa jos pätkähtää snorkkeliin! Vittuilua vähemälle ja taas on rauha maassa! Helvetin rauhallista loppuiltaa! Perkele!
toisen hengestä oli tosi hauska =D
Vedä snorkkelis sinne,missä ei päivä paista!!Heh,heh...............
Tuutko ottaa sitten henkoset snorkkelista? Perkele!
niin kyllä se toisen henki on paljon herkempi lähteen jos alkaa vittuilee väärällä hetkellä!! repesin kybällä!
Varsin tuttua. Minulla oli aikanaan noita muljahteluja paljonkin ja monesti päivässä ja monta peräkkäin. Terveyskeskuslääkäri sanokin, että ovat varsin normaaleja ne sellaiset "muljautukset".
Yleisimminhän ne ilmenee henkisesti jännittyneessä tilassa, väsyneenä, ilmavaivojen aikaan, taikka runsaan kahvinjupnnin jälkeen ym.
Minulta otettiin lukuisia EKG:itä, jotka olivat normaaleja. Jopa kardiologilla olin tutkimuksissa kun pelkäsin niitä. Minulla oli yön sydämen sähkökäyrää mittaava Holternauhoitus, joka rekisteröi 24 tunnin filmit. Siinä nähtiin ne muljautukset. Harvoin ne nimittäin juuri osuu normi ekg:ssä kohdalle, jotta rekisteröityisivät.
Tulos oli, että ne ovat varsin yleisiä ja tavallisia monellekin, ja että etupäässä juuri hoikat ihmiset aistii ne paremmin. Jotkut eivät tunne näitä kuulemma ollenkaan, vaikka niitä olisi.
Ihmisillä on monenlaisia rakenteita sydämissään, jokaisella lienee yksdilölliset erot kammioissa, läpissä ym. Murrosiässä ne minullakin alkoivat, ja tuolloinhan ihmisen fysiikka kehittyy ylipäätään.
Kapitalistista hapatusta, joka tähtää siihen, ettei työväki rettelöisi, vaan tyytyisi riistoon naama messingillä.
Hiukan kaukaa haettu vertaus *hihittää*. Tutkimus pitää paikkansa....oli herra tai narri :))
Pointti onkin siinä, että työntekijän pitää olla suu messingillä eikä ryhtyä rettelöimään. Herrallahan suu on kestomessingillä, joten eihän se edes kuole.
Kuolkoot pois vaan idioottimaiseen raivoonsa. Mikä hitto siinä on, että Suomesta pitää yrittää väkisin saada joku sisäsiittoinen neukkula tai pohjoiskorealainen helvetin köyhä ihmisvankila? Pistää oikeasti vihaksi!
Tämä on ihan totta. Isäni sai enne Joulua jonkin tyyppisen epilepsia kohtauksen stressistä eli ei kannata stressata hirveästi
Kunhan itsellä on kivaa, niin hyvin menee.
Onhan sitä olemassa muitakin vaihtoehtoja.
Esimerkiksi sitähän voisi tietysti puhua
suunsa puhtaaksi.
Yleensä tuon sorttinen asioitten toimitta-
minen on tulkittava järjen köyhyydeksi.
Sitäpaitsi se kostautuu, koska siinä mielen-
tilassa vahingoittaa sekä itseään että tois-
ta ihmistä.
Kaikista ei voi pitää ja jo sillähän asia
on mielestäni selvä.
on uutta toi torettiinn jo vuanna papu ja nakki
Nimittäin olen muutama vuosi sitten tehnyt lisensiattityönä juuri tästä aiheesta laajan, maailmanlajuisen kirjallisuuskatsauksen, jonka johtopäätöksissä voitiin todeta, että ns A-tyypin ihmiset eli helposti suuttuvat ja ärtymystään voimakkaastikin esiin tuovat ihmiset sairastavat vähemmän ja ovat pienemmässä äkkikuolemavaarassa verrattuna ihmisiin, jotka pitävät vihansa sisällään ja murjottavat. Ilmeisesti juuri tuo vihan tukahduttaminen kuoren sisälle aiheuttaa kuormitustekijöitä keholle, esim verenpainetautia, joka lisää sydänperäisten äkkikuolemien määrää.
Maailma on ihmeellinen paikka. Hyvää kevättä kaikille!
Ja jos ei muuten onnistu niin vetäkää pilvee, se rauhoittaa ainakin ;)
Rauhallista kevään odotusta.
Lepääminen tms. auttaa joskus jos oikein suututtaa, on virkeämpi ja voi olla että suuttumus lievenee ja harmi tulee tilalle.
Ei kannata suututtaa enempää itseään ikävällä asialla, vaan koittaa saada etäisyys siihen.
Toisaalta voi olla niinkin kuin "Faktaa pöytään" sanoo, ken tietää. Ainakin voi puhua jollekin harmin aiheesta jos on empaattinen lähellä, mutta kaikilla ei ole sellaista ihmistä. Suomalaiset ovat epäempaattisia ja kaikki koetaan valitukseksi surullista.
Katso itse ja löydä sinäkin:
http://p1.foorumi.info/ristinvalossa/index.php?c=1
Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa sanottiin aina, että älä nyt hermostuta sitä ja sitä kun sillä on se sydän sellainen, että kyllä tämä on jo kauan tiedetty. Konjakkiahan siinä elokuvissa otettiin lääkkeeksi.
Rytmihäiröisenä tiedän, että kaikenlaiset tunnetilat pahentaa oireita. Joskus sydämen ollessa herkällä kaudella pelkkä nauraminenkin saa aikaseksi vaikka mitä.Mielestäni on kuitenkin parempi raivota vihat ulos, kuin että kantaa niitä, sen seuraukset on paljon pidempiä ryhäoireissa.
Asia on näin, omakohtaisia kokemuksi on vaikka muille jakaa. Älyttömiä tutkimuksia.
itse kouristelin eilen raivoissani ja tuskissani.
Ja onhan ne nyt siis pelottavia, tulee ihan vaistomaisesti pidettyä kättä sydämen kohdalla ja odottettua että ne loppuis.
Ja mulla ne oli pahempia kuin kenelläkään, se on jopa tavallaan todistettu meikussa. ja lopulta koko pumpulla heitettiin vesilintua. Tuha pelätä loppuu tulee sit kun tulee, ei siihen pelko auta tipaakaan tosin ymmärrän hyvin, mutta pelko lisää vaan niitä kuten kaikki muutkin inhimmilliset tunteet, jos häiriö ja sairaus on paha. Silloin ne on pidettävä kurissa keksittymällä hetkeen, kieltää tunteen elää vain tässä ja nyt, ei passaa edes muistella menneitä eikä ajatella tulevaa, ei toivoa miutään koska tulevaisuutta ei ole siinä tilassa. Heti kaikki tunteet tuntuu pumpussa pahalta, näin ainakin minulla oli vuoden verran.. sitä kesti ja tila vaan paheni.
silkka raivo pitänyt viimeiset 60 vuotta hengissä. ja raivo senkun yltyy vaan.
Mä ainakin vihaan mun siskon miestä niin paljon että tuntuu että meinaan saada sydänkohtauksen kun ajattelenkin sitä.
Tulee ihan sellanen oksennus olo ja unissanikin hakkaan sitä pesismailoilla ym ja herään kiukkusena niinku tänäänki.
mitenkähän tästä vois päästä eroon muuten ku ottamalla se mailaoikeesti käyttöön
Mä luin että Raimo — huh-huh!