Onnistunut ero?

Jos välit eivät ole kovin tulehtuneet, voi onnistuakin. Ainakin meillä onnistui, lähtötilanne oli suunnilleen sisar-velisuhde.. Se riippuu oikeastaan vain teistä kahdesta, miten saatte kommunikaationne toimimaan ja käytännön asioista sovittua kahdessa eri osoitteessa. Riittävän selvät pelisäännöt vaihdoista yms. lapsiin liittyvistä vastuista alusta alkaen, niin mahdollisuudet aina paremmat (sovituista jutuista myös pitää molempien pitää kiinni!).

Jos kummallakin on tahto tehdä parhaansa lasten hyväksi, voi toimiakin. Suosittelen ainakin omasta kokemuksesta (vaikka meidän tapauksessa lopputulos olikin lopulta avioero)!

ikinä et voi toisen elämänsuuntaa tietää kun tiet ovat eronneet. Hän voi löytää uuden ihmisen joka vie kokonaisvaltaisesti hänet (hänen elämänarvonsa) mukaansa. Hän voi alkoholisoitua täydellisen yksinäisyyden lyödessä vastaan. Hän voi masentua. Hän voi tulla toisiin ajatuksiin lapsista ja sinusta päästessään ajatustensa kanssa yksin.

Yritä siis pysytellä ystävällisissä väleissä ja ymmärrä myös toisen surua, masennusta yms.(älä siis arvostele). Älä (oman ja lastesi edun varmistaaksesi) tee mitään sitovia sopimuksia vielä ennenkuin tiedät mihin elämä teidät kuljettaa.

mielestäsi onnistunut ero on vain kuvaamasi kaltainen?

Koen, että eroni exästä onnistui, vaikka minulla oli kiikarissa toinen mies. Lapsille (jotka kannustivat eroon) taattiin myös pysyvä koti, minun luonani. Lapset käyvät moikkaamassa isäänsä hänen kotonaan. Ajattelen niin, että aikuiset tekevät kodin lapsille, joko yhdessä tai sitten yksin eikä toisinpäin. Mutta ei se mitään; tuollainen vuoroviikko systeemi saattaa onnistua hyvinkin teidän tapauksessa.

jossa moitittu vuoroviikko systeemiä,milloin milläkin perusteella,mutta meillä se toimii lasten kannalta kohtalaisen hyvin,molemmat vanhemmat säilyy heidän elämässä.

Bruce Fisherillä on kirja nimeltä Jälleenrakennus. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille eronneille ja eroaville!

Siinä on myös kohta parantavasta erillisyydestä. Teillä voisi olla tuollainen parantavan erillisyyden vaihe?

Täällä Eroperhe-keskustelupalstalla löytyi juttua asiasta: http://www.eroperhe.net/keskustelu/index.php?topic=61941.0

Päätimme erosta, olimme vuoroviikonloppuina "työmatkalla". Ero oli sopuisa ja asioista kyettiin sopimaan joustavasti.

Moni sanoi minulle, että tilanne voi muuttua ajan kanssa. En uskonut. Mielestäni ex oli fiksu vaikkei rakastettava. Kuilui aikaa ja muutettiin erilleen. Ja kun ero oli lopulta viralinen niin kaikki sovittu piti - yksipuolisesti. Eli lopulta kuitenkaan kaikki ei mennyt niin hienosti kuin sovittiin. Kohtuullisilla kolhuilla kuitenkin päästiin.

Lapsiperheiden erosta käy katsomassa www.eroneuvo.fi.