en tajua mikä minua vaivaa. rakastan miestäni yli kaiken, mutta huudan hänelle jatkuvasti, päivittäin. minusta tuntuu että en saa tarpeeksi huomiota tai läheisyyttä ja saatan saada raivokohtauksen ihan hetkessä. tilanne on mennyt jo tosi pahaksi. minun on vain pakko lopettaa tämä huutaminen, mutta miten!?pelottaa todella pustynkö siihen, koska kokemus sanoo toista. tosiaan kohtaus saattaa tulla hetkessä. olen tosi kireä ja kiukkuinen kokoajan! tiuskin vain. haluaisin että voisimme elää onnellista elämää ilman jokapäivästä itkemistä. joka päivä, riidan jälkeen kun mieheni on pahalla mielellä olen niin pahoillani kaikesta ja pyydän anteeksi. ajattelen että en enää ikinä huuda rakkaalle miehelleni, miten olenkaan voinut tehdä niin!? mutta seuraavana päivänä saatan silti aloittaa samanlaisen raivarin. ja taas riidan jälkeen olen todella pahoillani ja ajattelen etten voi tehdä enkä halua tehdä näin enää koskaan. tämä tilanne on kamala. olisiko teillä kokemuksia tai neuvoja tilanteeseen? erota emme kumpikaan halua koska rakastamme toisiamma valtavasti. tämä minun kiukuttelu, tiuskiminen, huono tuulisuus, pahaolo, raivoaminen ja huutaminen on vain loputtava. mutta miten voisin onnistua sen lopettamisessa kun tämä kaava on toistunut jo niin pitkään. ja epäilen kykyäni tämän lopettamiseen koska olen joka kerta niin pahoillani ja ajattelen etten enää ikinä tee niin, ja silti se tapahtuu seuraavanakin päivänä. usko itseeni on tiessään.
raivarin saatan aloittaa esim. jos minulla on tylsää ja miehelläni on muuta tekemistä tai hän ei anna minulle huomiota. Tai oikeastaa ihan mistä vain. suutun todella pienestä!
apua?
raivarin saatan aloittaa esim. jos minulla on tylsää ja miehelläni on muuta tekemistä tai hän ei anna minulle huomiota. Tai oikeastaa ihan mistä vain. suutun todella pienestä!
apua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuulostat exältäni.. ;) ehkäpä oletkin.
Hillitse itsesi oikeasti, laske 10n..
Kyllä miehesi ymmärtää sinua.. minä ainakin ymmärsin vaikka se rasittikin välejämme.
Oletko mun tyttöystävä?? :) Ole kiltti ja lue mun kirjotus yhtä ylempää haluun siihen mielipitees, jooko ??
Luen sun kirjotukses huomenna ja vastaan siihen..
Terkuin Anttu**
Minkälainen ehkäisy? Mulla ainakin jotkut e-pillerit aiheuttaa raivarit. Itseasiassa kaikki yhdistelmäehkäisyvalmisteet ;)
että minun mieheni on kysymässä apua minun takiani. :/
ollaan siis samanlaisia, en tiedä mikä auttaisi..
e-pillerit todellakin pistää hormonit sekaisin, lopeta ne jos haluat/voit.
ja keskustele kaikista ongelmista suhteessanne, ei huutamalla, hillitse siis itsesi.
vaikka keskustellessanne voi tulla itkukin silmään, niin asiat kuitenkin keskustellaan ja kuunnellaan toista, suhde voi parantua.
en siis tiedä että mikä minulla on. huutamiseksihan se aina menee... olen kyllä yrittänyt hillitä itseni, mutta silti käy näin. ei auta vaikka laskisin sataan! olen silti vielä vihainen ja kiukkunen, kun mua vaan ärsyttää joku asia sillä hetkellä :/ ei auta vaikka tekisin pienen lenkin. olen yrittänyt sitäkin. en vain saa kiukkua pois millään. ja musta tuntuu et en saa miheltäni huomiota tarpeeksi!! kai mun pitäis vaa elää iha normaalisti vaik se ei haluukkaa huomioo aina. mut se on vaikeeta. ku ite haluis.onks tää normaalii?
Ei sellainen jatkuva huomion haku ole ihan normaalia. Kyllä pitää molemmin puolin olla tilaa hengittää. Siinä tukahtuu ja ahdistuu molemmat. Sun pitää oppia tulemaan onnelliseksi ihan yksin, mieshän ei sua onnelliseksi tee vaan kyllä se lähtee itsestä.
Onko sulla mitään omia harrastuksia? Omia menoja kavereiden kanssa? Jossei ole, rupea keksimään niitä. Sitä kautta huomaat, että muidenkin kanssa on mukavaa puuhailla eikä miehen tarvi aina olla sinun viihdyttäjä.
isä sulla on? Saitko lapsena huomiota ja rakkautta? Käytätkö e-pillereitä?
Tälläsiä kysymyksiä tuli mieleen, luen just Joyce Meyerin: Älä ole kaikille mieliksi -kirjaa ja siä käsitellään noitakin ongelmia, suosittelen! Lue toi kirja tai hae apua jostain!
sielä kirjas puhutaa esim. hyväksymisriippuvuudesta, syyllisyysriippuvuudesta.. että, tarvii aina tuoreen"sekoituksen"kohteliaisuuksia, nyökkäyksiä ja hyväksyviä katseita vain selvitäkseen päivästä...että etsii muilta ihmisiltä sitä, minkä vain Jumala voi antaa: omanarvontunnetta.
Sielä on esim. naisesta jonka isä ei osoittanut hänelle rakkautta ja kiintymystä. Naimisiin mentyään nainen odotti miehensä maksavan tuon velan. Miehen ei tietenkään voitu edellyttää maksavan takaisin lapsuudessa kaivattuja asioita. Mies ei ymmärtänyt naisen käytöstä eikä nainen miehensä. Nainen reagoi vanhoista haavoista käsin, jotka tarvitsivat parantumista. Nainen vaati mieheltään kohtuuttomasti huomiota. Nainen painosti miestään olemaan kanssaan kaiken aikaa ja oli kateellinen miehen ystävistä. Nainen ei ollut koskaaan saanut isältään hyväksyntää, joten hänestä tuli hyväksymisriippuvainen. Miehen täytyi yrittää saada hänet tuntemaan olonsa hyväksi koko ajan. Jos hän ei kehunut vaimoaan kauniiksi ja päivällistä suuremmoiseksi, nainen koki tulleensa loukatuksi ja sivuutetuksi, mikä purkautui vihaisuutena. Miehestä tuntui, että häntä hallittiin ja manipuloitiin, vaikka hän rakasti vaimoaan, hän väsyi ja pohti, oliko tehnyt virheen mennessään naimisiin. Hän yritti kovasti miellyttää vaimoaan mutta mikään ei koskaan tuntunut riittävän, niinpä hän oli enimmäkseen tappiomielellä...........he olisivat tarvinneet apua mutta nainen ei sitä halunnut vaan syytti miestään kaikesta ja lopulta he päätyivät avioeroon.
Minä olen aiheuttanut miehelleni surua raivo- ja kiukunpuuskissa jotka eivät ole mistään kotoisin. Mieheni rakastaa minua ja kysyy mikä on? .. en itsekään tiedä, haastan riitaa aivan syyttää. Jälkeenpäin tuntuu todella pahalta ja haluaisin saada jo tehdyn tekemättömäksi. Ongelma on siinä ettei ainoastaan mieheni saa ylleen kiukunpuuskia vaan myös muut ihmiset kun alan tiuskimaan heille tai ärsyynnyn. Meidän elämä on todella onnellisella mallilla.
Uskon että syy on siinä että koin suuren elämän muutoksen kun menimme naimisiin reilu puoli vuotta sitten ja vielä totuttelemme molemmat uuteen tilanteeseen. Olen myös ajatellut luopua e-pillereistä. Ulkoilu ja lenkkeily tasaa hyvin tunteita ja lauhduttaa vihanpuuskia nyt olemme vain molemmat kiireisiä niin että lenkkeily on jäänyt vähemmälle.