Mitäs tässä nyt oikein pitäis tehdä?
Tilanne on sellainen että meillä on hieman yli vuoden ikäinen poika ja nainen haluaa nyt erota.
Ongelmia on riittänyt kyllä yllin kyllin mutta viimeisimmän keskustelun jälkeen sovittiin että mitä tehdään. Nainen pyysi huomiota ja sitä että osallistun enemmän kotihommiin. Tein kaiken niin kuin hän halusi.Tätä jatkui siis ainakin 3-4kk ja kaikki tuntui silloin ihan hyvältä.
Tilanne meni kumminkin niin että hän koko ajan mun selän takana etsi asuntoa ja eilen hän sen sitten löysikin.
Joten on muuttamassa pois kuukauden päästä.
Hänellä todettiin synnytyksen jälkeinen masennus lähes heti tämän synnytyksen jälkeen ja käytöskin oli sen mukaista. Suuttuu lapselle siitä jos se ei syö,nuku tai menee roskiksille.Jätti lääkkeetkin pois oma-aloitteisesti ja hei sen jälkeen alkoivat nämä kiukkupuuskat.
Tämä suuttuminen purkaantuu raivona ja se mua pelottaakin. Toissa yönä kun poika heräs siinä kahdentoista aikaan naisella meni taas hermot ja se huusi että nyt nukkumaan.
Mä rauhottelin että ei poika nuku jos ei itse ole rauhallinen. Tämä nainen on ravistellut,puristellutkin poikaa suutuspäissään. Kerran siitä tuli niin iso riita että poliisitkin tulivat paikalle.
Kysymykseni kuuluukin että onko teidän mielestä ero oikea ratkaisu?
Homma menis niin että poika on mulla viikon ja hänellä viikon.
Mitä mun oikeesti pitää tehdä?
Tilanne on sellainen että meillä on hieman yli vuoden ikäinen poika ja nainen haluaa nyt erota.
Ongelmia on riittänyt kyllä yllin kyllin mutta viimeisimmän keskustelun jälkeen sovittiin että mitä tehdään. Nainen pyysi huomiota ja sitä että osallistun enemmän kotihommiin. Tein kaiken niin kuin hän halusi.Tätä jatkui siis ainakin 3-4kk ja kaikki tuntui silloin ihan hyvältä.
Tilanne meni kumminkin niin että hän koko ajan mun selän takana etsi asuntoa ja eilen hän sen sitten löysikin.
Joten on muuttamassa pois kuukauden päästä.
Hänellä todettiin synnytyksen jälkeinen masennus lähes heti tämän synnytyksen jälkeen ja käytöskin oli sen mukaista. Suuttuu lapselle siitä jos se ei syö,nuku tai menee roskiksille.Jätti lääkkeetkin pois oma-aloitteisesti ja hei sen jälkeen alkoivat nämä kiukkupuuskat.
Tämä suuttuminen purkaantuu raivona ja se mua pelottaakin. Toissa yönä kun poika heräs siinä kahdentoista aikaan naisella meni taas hermot ja se huusi että nyt nukkumaan.
Mä rauhottelin että ei poika nuku jos ei itse ole rauhallinen. Tämä nainen on ravistellut,puristellutkin poikaa suutuspäissään. Kerran siitä tuli niin iso riita että poliisitkin tulivat paikalle.
Kysymykseni kuuluukin että onko teidän mielestä ero oikea ratkaisu?
Homma menis niin että poika on mulla viikon ja hänellä viikon.
Mitä mun oikeesti pitää tehdä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nainen ei edes leiki pojan kanssa. Kyllä hän vaipat vaihtaa.
jonnekin pikaisesti...miten voi hoitaa lasta jos on itsekin sairas?
Jos et pysty saamaan naista hoitoon, niin hae yksinhuoltajuutta poikaansi.
Paras kuitenkin jos saisit naisen syömään lääkkeensä niin asia varmaan korjaantuisi. Synnytyksen jälkeinen masennus korjaantuu mielestäni ajan kanssa ja lääkityksellä.
Koska vaikutat noin fiksulta mieheltä niin ota lääkärille (vaikkapa psykiatri) aika naiselle ja mukaan kaikki sairauskertomukset muista paikosta missä sairautta on käsitelty. Saa pyytämällä hoitopaikkojen potilastoimistoista.
Menette vastaanotolle yhdessä, tietenkin vaimon suostumuksella.
Et ainakaan anna hänen viedä lastas mukanaan jos hän noin käyttäytyy lasta kohtaan. Ethän voi ikinä luottaa häneen yksin lapsen kanssa, ainakin nyt kun hän asuu sinun kanssa niin näät mitä tapahtuu, vai? Hae ihan ammatti apua tähän juttuun, mitkä on sun oikeudet ja miten voit suojella lastasi koska äiti ei nyt kuulosta ihan ok:lta ja huolettaa mitä se tekee lapselle kun yksin pitää sitä hoitaa, siitä ne paineet vielä tuleekin. Yritä nyt kaikkes, äläkä anna periksi, kuulostaa vähän kyllä siltä että vaimos ei halua olla sinun kanssasi jonkun syyn takia mutta älä anna hänen ottaa lastasi jos olet yhtään huolissasi lapsen turvallisuudesta. Masennukseen ei auta muu kun ne oikeet lääkkeet ja terapia ja aika mutta jos hän ei halua parantua niin pahalta näyttää.
olisi Avopuolisosi lääkityksen aloittaminen uudelleen,koska lääkkeitä ei saa ikänä lopettaa omaehtoisesti.Vaan asteittain vähentämällä:Aika vakavalta tuo masennus kuullostaa;(Tiedän noista tunteista suurin piirtein jotain.Lapsen synnytyksestä masennuksesta asti minäkin masis.Tytär on nyt 1,11kk.Mie kehottain siun ottamaan neuvolalääkäriin yhteyttä että naisesi on jättänyt lääkkeet ja kuvaile vähän hänen käyttäytymistä.Mie ottasin sinusta vakavasti nuo ravistelut yms...Etenkin ne poliisit ei hemmetti.Tee äkkiä jotain tai menetät perheesi,millä voisi olla viellä edellytykset yhdessä onnelliseen arkeen.
aloita vaikka lastenvalvojalta. Jos äiti ravistelee lasta, on tilanne vakava.
Myös naisesi tarvitsee apua, hän ei ehkä tiedosta sitä itse tilanteessaan. Koita selvittää asiat yhdessä hänen kanssaan, sillä jos teillä menee tappeluksi, lapsenne kärsii.
Noin pientä lasta harvoin määrätään (tai suositellaan) viikko - viikko systeemiin, on todella rankkaa noin pienelle.
Mä nyt selvitin asian eilen ja homma menee nyt niin että jos nainen muuttaa pois tästä asunnosta niin lapsi jää mulle ja äiti näkee lastaan vain viikonloppuisin. Tämä neuvo ja kehotus tuli siis ihan neuvolasta asti ja neuvolan-täti soittikin tälle naiselle ja ilmoitti että asia on näin.
Jos hän päättää jäädä kotiin niin hänen ei tarvitse osallistua lapsen hoitoon vaan keskittyy nyt vaan itseensä ja hoitaa itsensä kuntoon.
Nyt on olo paljon helpottuneempi kun eilen ja uskonkin että kaikki menee aivan nappiin.
Aamulla poitsu hoitoon että pääsee duuniin ja heti sen jälkeen takas himaan ja leikit,vellit ja pesut ja tutimaan :)
Siinäpä se tulee meikäläisen arki nyt olemaan.
Varmasti tulee oleen rankkaa mutta eipä tuo haittaa kun on oma poika kyseessä kumminkin ja vastuu on kannettava.
Paljon kiitoksia teille kaikille hyvistä neuvoista.
Mie sen kirjotin.Sie onneksi toimit fiksusti.Ymmärrät myös äidin kannalta että masentunut ei pysty keskittymään kun oleellisiin vaipan vaihtoo yms. Voimia sulle ja HYVÄÄ KEVÄTTÄ!
Lähtipä homma oikeen hienosti käyntiin.
Poika pudotti CD-levyt hyllystä niin täällä repes helvetti :)
No kyllähän hänellä taitaa tosiaan olla hermot kireellä,jos cd-levyistä nousee kina. Mie aika vähän olen sietäny sotkua elämäni aikana, mutta jotenkin tyttären syntymän jälkeen olen oppinut vasta illalla raivaamaan. pakkohoito ei ole mahdollista,mutta kaipahan hän itekkin tajuaa että olis syytä hoitaa itteensä. Masennus on ihan yleistä mutta niin kun aijemminkin sanoin siihen saa hoitoa ennen kun pääleviää.Koita sie nyt laittaa rattaat pyörimään,saada se aviopuolliso mielenterveys toimiston asikkaaksi. Mikään ei ole sen tärkeämpää kun teidän jaksaminen vanhempina.