oman ikäinen äitipuoli

vaikka siten, että ikäiselläsi naisella ja isälläsi on ollut seksisuhde, josta nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään, vaan on päättänyt synnyttää lapsen. Isäsi on ottanut raskaaksisattamansa naisen puolisokseen, vaikka alkuperäinen ajatus ei edes sivunnut avioliittoa.

Miten suhtautuisit?

tullut kirjoitti:

vaikka siten, että ikäiselläsi naisella ja isälläsi on ollut seksisuhde, josta nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään, vaan on päättänyt synnyttää lapsen. Isäsi on ottanut raskaaksisattamansa naisen puolisokseen, vaikka alkuperäinen ajatus ei edes sivunnut avioliittoa.

Miten suhtautuisit?

uutta puolisoa ja päivittele että onpa siinä pieni täti/enosetä lapsilla kun eihän se ukki osaa vieläkään käyttää sitä maamiesseuran kiertokondomia niin näitä vahinkoja pääsee tapahtumaan. Oma isäni kyllä uhkaili kunnianloukkaus syytteillä aina kun (a)siasta "keskustelimme".

tullut kirjoitti:

vaikka siten, että ikäiselläsi naisella ja isälläsi on ollut seksisuhde, josta nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään, vaan on päättänyt synnyttää lapsen. Isäsi on ottanut raskaaksisattamansa naisen puolisokseen, vaikka alkuperäinen ajatus ei edes sivunnut avioliittoa.

Miten suhtautuisit?

Eli kyse on aikuisista? Vaikka kyse on isästäsi, niin hän on mies, aikuinen mies, eikä pelkkä isä. Sun pitäis nyt ajatella hänet vaan miehenä. Ja siis kaukana täydellisestä. Ihmisenä. Nainenkin on ilmeisesti aikuinen. Joten eihän siinä sinänsä mitään ole, elämää kummempaa.

"..nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään" Niin, että hänen olisi pitänyt siis tappaa lapsensa (tehdä mitään = abortti) että sinä aikuisena ihmisenä et joutuisi kohtaamaan ristiriitaa vaan voisit pitää isästäsi kiinni vain isänä? Aika itsekästä. Puhumattakaan lapsellisesta... Ymmärrän sekavat tunteet, mutta kuitenkin, mietipä nyt.

Alkuperäiset ideat harvoin toteutuu ja isäsi, aikuisena miehenä, ei ole mikään jallitettava säälittävä lapsi-reppana-poika, vaan aikuinen ja täysin vastuussa teoistaan: hän todistettavasti tietää, miten lapsia tehdään, ja aivan sata varmasti myös sen, mikä on kondomi. Niin, näitä joutuu ajattelemaan silloin kun puuttuu toisten seksielämään. Ja avioelämään. Sitä sinä nimittäin teet: puutut kahden aikuisen ihmisen lisääntymiseen ja avioliittoon.

Joten mitenkäs sinä nyt suhtaudut toisten liittoihin?

Muutokset on aina hankalia, ja etenkin kun kaikki ei mene yhteiskunnan normien mukaan, mutta kun aina vaan ei mene. Joskus käy näinkin. On todella lapsellista ja regressiivinen reaktio mitä joku ehdotteli, kiukutella naiselle. Kertoo lapsen kiinnipitämisestä isästään, mutta se käsitys mihin olen päässyt, niin me ei puhuta 16-vuotiaista eikä taideta puhua alle 2kymmpisistäkään... Joten. Saako isäsi puuttua sinun seksielämääsi? Saako hän määrätä kenen kanssa seurustelet? Uteleeko hän ehkäisystä, mitä käytät? Ja hänkö sanelee sinulle, kenen kanssa sinä voit lapsia tehdä ja koska?

Parisuhteet on monimutkaisia, ja sinäkin tiedät tämän, jos sinulla yhtään on ollut. Tiedät senkin, että suunnitelmat muuttuu, iso osa lapsista on ns. vahinkoja ja että suhteita muodostuu myös ikäeroista huolimatta ja on muodostunut kautta maailman historian. Siltä pohjalta sinunkin pitäisi asiaan suhtautua ja aikuisena myös tajuta se, että se tuleva lapsi on syytön ja pieni, hänellä on suurempi tarve vanhemmille ja hän tarvitsee myös sinun aikuista suhtautumista asioihin. Tulet vielä huomaamaan, että te voitte tulla juttuun todella hyvin, että se lapsi voi olla suuri ilonaihe kaikille, ja että joskus kummallisetkin asiat voi kääntyä hyviksi.

Kannattaa aina yrittää suhtautua asioihin avoimesti ja tutkivasti, ennemmin kun tuomitsevasti ja jääräpäisesti/tunkkaisesti. Kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon naiseen ja uuteen tulokkaaseen rikkautena ja elämän omituisina oikkuina ja yrittää muistaa, että isä on aina isä, siis mikään ei tule sitä sinulta viemään, mutta sinä olet nyt aikuinen ja isä on ollut sitä jo paljon kauemmin.

Sillä että aikuinen alkaa kiukuttelemaan kun täydellinen lapsi ja rikkoo välinsä uuteen perheeseen on yleensä pitkällä tähtäimellä kaikille huonoja seurauksia. Joten ole isosisko, ja sopeudu pikkuhiljaa, asioilla on tapana järjestyä :)

kokemusta on! kirjoitti:

Eli kyse on aikuisista? Vaikka kyse on isästäsi, niin hän on mies, aikuinen mies, eikä pelkkä isä. Sun pitäis nyt ajatella hänet vaan miehenä. Ja siis kaukana täydellisestä. Ihmisenä. Nainenkin on ilmeisesti aikuinen. Joten eihän siinä sinänsä mitään ole, elämää kummempaa.

"..nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään" Niin, että hänen olisi pitänyt siis tappaa lapsensa (tehdä mitään = abortti) että sinä aikuisena ihmisenä et joutuisi kohtaamaan ristiriitaa vaan voisit pitää isästäsi kiinni vain isänä? Aika itsekästä. Puhumattakaan lapsellisesta... Ymmärrän sekavat tunteet, mutta kuitenkin, mietipä nyt.

Alkuperäiset ideat harvoin toteutuu ja isäsi, aikuisena miehenä, ei ole mikään jallitettava säälittävä lapsi-reppana-poika, vaan aikuinen ja täysin vastuussa teoistaan: hän todistettavasti tietää, miten lapsia tehdään, ja aivan sata varmasti myös sen, mikä on kondomi. Niin, näitä joutuu ajattelemaan silloin kun puuttuu toisten seksielämään. Ja avioelämään. Sitä sinä nimittäin teet: puutut kahden aikuisen ihmisen lisääntymiseen ja avioliittoon.

Joten mitenkäs sinä nyt suhtaudut toisten liittoihin?

Muutokset on aina hankalia, ja etenkin kun kaikki ei mene yhteiskunnan normien mukaan, mutta kun aina vaan ei mene. Joskus käy näinkin. On todella lapsellista ja regressiivinen reaktio mitä joku ehdotteli, kiukutella naiselle. Kertoo lapsen kiinnipitämisestä isästään, mutta se käsitys mihin olen päässyt, niin me ei puhuta 16-vuotiaista eikä taideta puhua alle 2kymmpisistäkään... Joten. Saako isäsi puuttua sinun seksielämääsi? Saako hän määrätä kenen kanssa seurustelet? Uteleeko hän ehkäisystä, mitä käytät? Ja hänkö sanelee sinulle, kenen kanssa sinä voit lapsia tehdä ja koska?

Parisuhteet on monimutkaisia, ja sinäkin tiedät tämän, jos sinulla yhtään on ollut. Tiedät senkin, että suunnitelmat muuttuu, iso osa lapsista on ns. vahinkoja ja että suhteita muodostuu myös ikäeroista huolimatta ja on muodostunut kautta maailman historian. Siltä pohjalta sinunkin pitäisi asiaan suhtautua ja aikuisena myös tajuta se, että se tuleva lapsi on syytön ja pieni, hänellä on suurempi tarve vanhemmille ja hän tarvitsee myös sinun aikuista suhtautumista asioihin. Tulet vielä huomaamaan, että te voitte tulla juttuun todella hyvin, että se lapsi voi olla suuri ilonaihe kaikille, ja että joskus kummallisetkin asiat voi kääntyä hyviksi.

Kannattaa aina yrittää suhtautua asioihin avoimesti ja tutkivasti, ennemmin kun tuomitsevasti ja jääräpäisesti/tunkkaisesti. Kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon naiseen ja uuteen tulokkaaseen rikkautena ja elämän omituisina oikkuina ja yrittää muistaa, että isä on aina isä, siis mikään ei tule sitä sinulta viemään, mutta sinä olet nyt aikuinen ja isä on ollut sitä jo paljon kauemmin.

Sillä että aikuinen alkaa kiukuttelemaan kun täydellinen lapsi ja rikkoo välinsä uuteen perheeseen on yleensä pitkällä tähtäimellä kaikille huonoja seurauksia. Joten ole isosisko, ja sopeudu pikkuhiljaa, asioilla on tapana järjestyä :)

mitä sä lässytät? Miten sä päättelit, että mä tarvitsen sun parisuhdeneuvontaa? Ole isosisko. Voi kristusvarjele. Voitko sä tekopyhyydessäsi tajuta olevasi kenties vähän hakoteillä. Tai enemmänkin.

kokemusta on! kirjoitti:

Eli kyse on aikuisista? Vaikka kyse on isästäsi, niin hän on mies, aikuinen mies, eikä pelkkä isä. Sun pitäis nyt ajatella hänet vaan miehenä. Ja siis kaukana täydellisestä. Ihmisenä. Nainenkin on ilmeisesti aikuinen. Joten eihän siinä sinänsä mitään ole, elämää kummempaa.

"..nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään" Niin, että hänen olisi pitänyt siis tappaa lapsensa (tehdä mitään = abortti) että sinä aikuisena ihmisenä et joutuisi kohtaamaan ristiriitaa vaan voisit pitää isästäsi kiinni vain isänä? Aika itsekästä. Puhumattakaan lapsellisesta... Ymmärrän sekavat tunteet, mutta kuitenkin, mietipä nyt.

Alkuperäiset ideat harvoin toteutuu ja isäsi, aikuisena miehenä, ei ole mikään jallitettava säälittävä lapsi-reppana-poika, vaan aikuinen ja täysin vastuussa teoistaan: hän todistettavasti tietää, miten lapsia tehdään, ja aivan sata varmasti myös sen, mikä on kondomi. Niin, näitä joutuu ajattelemaan silloin kun puuttuu toisten seksielämään. Ja avioelämään. Sitä sinä nimittäin teet: puutut kahden aikuisen ihmisen lisääntymiseen ja avioliittoon.

Joten mitenkäs sinä nyt suhtaudut toisten liittoihin?

Muutokset on aina hankalia, ja etenkin kun kaikki ei mene yhteiskunnan normien mukaan, mutta kun aina vaan ei mene. Joskus käy näinkin. On todella lapsellista ja regressiivinen reaktio mitä joku ehdotteli, kiukutella naiselle. Kertoo lapsen kiinnipitämisestä isästään, mutta se käsitys mihin olen päässyt, niin me ei puhuta 16-vuotiaista eikä taideta puhua alle 2kymmpisistäkään... Joten. Saako isäsi puuttua sinun seksielämääsi? Saako hän määrätä kenen kanssa seurustelet? Uteleeko hän ehkäisystä, mitä käytät? Ja hänkö sanelee sinulle, kenen kanssa sinä voit lapsia tehdä ja koska?

Parisuhteet on monimutkaisia, ja sinäkin tiedät tämän, jos sinulla yhtään on ollut. Tiedät senkin, että suunnitelmat muuttuu, iso osa lapsista on ns. vahinkoja ja että suhteita muodostuu myös ikäeroista huolimatta ja on muodostunut kautta maailman historian. Siltä pohjalta sinunkin pitäisi asiaan suhtautua ja aikuisena myös tajuta se, että se tuleva lapsi on syytön ja pieni, hänellä on suurempi tarve vanhemmille ja hän tarvitsee myös sinun aikuista suhtautumista asioihin. Tulet vielä huomaamaan, että te voitte tulla juttuun todella hyvin, että se lapsi voi olla suuri ilonaihe kaikille, ja että joskus kummallisetkin asiat voi kääntyä hyviksi.

Kannattaa aina yrittää suhtautua asioihin avoimesti ja tutkivasti, ennemmin kun tuomitsevasti ja jääräpäisesti/tunkkaisesti. Kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon naiseen ja uuteen tulokkaaseen rikkautena ja elämän omituisina oikkuina ja yrittää muistaa, että isä on aina isä, siis mikään ei tule sitä sinulta viemään, mutta sinä olet nyt aikuinen ja isä on ollut sitä jo paljon kauemmin.

Sillä että aikuinen alkaa kiukuttelemaan kun täydellinen lapsi ja rikkoo välinsä uuteen perheeseen on yleensä pitkällä tähtäimellä kaikille huonoja seurauksia. Joten ole isosisko, ja sopeudu pikkuhiljaa, asioilla on tapana järjestyä :)

HYVÄKSYÄ.

kokemusta on! kirjoitti:

Eli kyse on aikuisista? Vaikka kyse on isästäsi, niin hän on mies, aikuinen mies, eikä pelkkä isä. Sun pitäis nyt ajatella hänet vaan miehenä. Ja siis kaukana täydellisestä. Ihmisenä. Nainenkin on ilmeisesti aikuinen. Joten eihän siinä sinänsä mitään ole, elämää kummempaa.

"..nainen on jäänyt raskaaksi, eikä ole tehnyt raskaudelleen mitään" Niin, että hänen olisi pitänyt siis tappaa lapsensa (tehdä mitään = abortti) että sinä aikuisena ihmisenä et joutuisi kohtaamaan ristiriitaa vaan voisit pitää isästäsi kiinni vain isänä? Aika itsekästä. Puhumattakaan lapsellisesta... Ymmärrän sekavat tunteet, mutta kuitenkin, mietipä nyt.

Alkuperäiset ideat harvoin toteutuu ja isäsi, aikuisena miehenä, ei ole mikään jallitettava säälittävä lapsi-reppana-poika, vaan aikuinen ja täysin vastuussa teoistaan: hän todistettavasti tietää, miten lapsia tehdään, ja aivan sata varmasti myös sen, mikä on kondomi. Niin, näitä joutuu ajattelemaan silloin kun puuttuu toisten seksielämään. Ja avioelämään. Sitä sinä nimittäin teet: puutut kahden aikuisen ihmisen lisääntymiseen ja avioliittoon.

Joten mitenkäs sinä nyt suhtaudut toisten liittoihin?

Muutokset on aina hankalia, ja etenkin kun kaikki ei mene yhteiskunnan normien mukaan, mutta kun aina vaan ei mene. Joskus käy näinkin. On todella lapsellista ja regressiivinen reaktio mitä joku ehdotteli, kiukutella naiselle. Kertoo lapsen kiinnipitämisestä isästään, mutta se käsitys mihin olen päässyt, niin me ei puhuta 16-vuotiaista eikä taideta puhua alle 2kymmpisistäkään... Joten. Saako isäsi puuttua sinun seksielämääsi? Saako hän määrätä kenen kanssa seurustelet? Uteleeko hän ehkäisystä, mitä käytät? Ja hänkö sanelee sinulle, kenen kanssa sinä voit lapsia tehdä ja koska?

Parisuhteet on monimutkaisia, ja sinäkin tiedät tämän, jos sinulla yhtään on ollut. Tiedät senkin, että suunnitelmat muuttuu, iso osa lapsista on ns. vahinkoja ja että suhteita muodostuu myös ikäeroista huolimatta ja on muodostunut kautta maailman historian. Siltä pohjalta sinunkin pitäisi asiaan suhtautua ja aikuisena myös tajuta se, että se tuleva lapsi on syytön ja pieni, hänellä on suurempi tarve vanhemmille ja hän tarvitsee myös sinun aikuista suhtautumista asioihin. Tulet vielä huomaamaan, että te voitte tulla juttuun todella hyvin, että se lapsi voi olla suuri ilonaihe kaikille, ja että joskus kummallisetkin asiat voi kääntyä hyviksi.

Kannattaa aina yrittää suhtautua asioihin avoimesti ja tutkivasti, ennemmin kun tuomitsevasti ja jääräpäisesti/tunkkaisesti. Kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon naiseen ja uuteen tulokkaaseen rikkautena ja elämän omituisina oikkuina ja yrittää muistaa, että isä on aina isä, siis mikään ei tule sitä sinulta viemään, mutta sinä olet nyt aikuinen ja isä on ollut sitä jo paljon kauemmin.

Sillä että aikuinen alkaa kiukuttelemaan kun täydellinen lapsi ja rikkoo välinsä uuteen perheeseen on yleensä pitkällä tähtäimellä kaikille huonoja seurauksia. Joten ole isosisko, ja sopeudu pikkuhiljaa, asioilla on tapana järjestyä :)

olevan kokemusta, liekö juuri nainen, joka on temmeltänyt isänsä ikäisen miehen kanssa, tullut raskaaksi ja päättänyt ihan itse pitää lapsen, tehdä isoisänikäisestä isin omalle/omille lapsilleen.
Kun sulla on noin kokemusta, niin kerrohan, mitä luulet, vaikuttaako vanhemman miehen naimisessa se, että oma isäsuhde voi olla pielessä?
Mun veikkaukseni on, että avioeroperheestä, jossa isä on yksinkertaisesti vain lähtenyt kuviosta, jättäen tyttärensä kasvamaan äitinsä kanssa on mitä ilmeisin vaimoehdokas huomattavasti vanhemmalle miehelle, suorastaan tyrkky.
Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ?

tullut kirjoitti:

mitä sä lässytät? Miten sä päättelit, että mä tarvitsen sun parisuhdeneuvontaa? Ole isosisko. Voi kristusvarjele. Voitko sä tekopyhyydessäsi tajuta olevasi kenties vähän hakoteillä. Tai enemmänkin.

"Miten sä päättelit, että mä tarvitsen sun parisuhdeneuvontaa?"
No, tuota, mä en antanut PARISUHDEneuvontaa, ellei sulla sitten omasta mielestäsi ole parisuhdetta a) isäsi kanssa (selittäisi kyllä mustasukkaisuuden hyvin) tai b) syntymättömän lasen kanssa (melko pervoa...) tai c) sen isäsi naisystävän kanssa??? (sekin selittäisi mustasukkaisuuden... kateuden taas se, ettet saa siltä... kään)

Niin, sä itsehän kysyit, miten suhtautua, no, näin mun mielestä kannattais ennemmin, kun esim. näin kun sä nytten ilmeisesti suhtaudut. En tajunnut, että haluat kuulla vain ja ainoastaan ihmisiä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä, toimisivat niinkuin sinä ilmeisesti toimisit, ja: nuolevat siis persettäsi. No, katsos, mun mielestä mielistelijät vaan on perseestä ja siis sanon sen, mitä oon asiasta miettinyt ja mitä mieltä siitä olen, kun olen läheltä nähnyt. Erilaisia perheitä.

Ja taatusti se ei ole sen syntymättömän lapsen vika, ja sä olet sen isosisko, halusit tai et, Eri asia on millaisen runkkarin se lapsi isosiskokseen saa.

Voisitko sä nyt teeskennellyn raivosi keskeltä tajuta, että kaikki mitä muut tietää asiasta, on se, mitä sä kerrot? Oletko sä hieman yksinkertainen vai oletko sä paljon yksinkertainen? Ainakin vi**n tyhmä sä tunnut olevan.
"Voitko sä tekopyhyydessäsi tajuta olevasi kenties vähän hakoteillä. Tai enemmänkin. "
Miten mä voin tajuta mitä tilanne on muuten, kun mitä siitä kerrot? Jos joku on tekopyhä ja teeskentelijä, se olet sinä: väität haluavasi keskustella, mutta haluat juoruta. Väität että haluat muittenkin näkemyksiä ja oikeasti haluat perseen nuolijoita.

Että hei: mene ja nussi sä sitä isääs, jos vaikka saisit sen takasin!

Oliko riittävää lässytystä? Oliko riittävän aitoa? Jos ei riitä vielä, niin tässä loppukaneetti:

Älä suotta pyydä anteeksi (vaikka hei: kiitos, saat anteeksi), vaan hyppää sillalta, tee sellanen häpeäitsemurha, kato sun isäs on raiskattu ja jallitettu naimisiin väkisin.
VIHAA, VIHAA, VIHAAAAAAA!!!!! HUUDA NIILLE, RIEHU, KOSTA, KOSTA, KOSTA!!!! LAITA VÄLIT POIKKI, RUMASTI, HAUKU NE ENSIN, VI*T*ILE SILLE V*T*N HUORALLE JA HUUDA SILLE JA OO SELLANEN VI*T*PÄÄ KUN VAAN IKINÄ VOIT!!!!!!!!!! NE ON HUORIA MOLEMMAT!!!!

Noin. Nyt ihan rehellisesti: kenen mielestä toi kuulosti selväjärkiseltä. Mutta tuonko sä oisit halunnut kuulla..?

---

No, jos nyt ei ollu aitoa sun mielestä, niin koskas sitten...

ei tarvitse kirjoitti:

HYVÄKSYÄ.

Ei, eikä tarvitse riemusta kiljua, tietenkään. Varmastihan se on outo tilanne, mutta mä luulen että se on outo tilanne kaikille, ja toisaalta, parantaako se sen isänkään mieltä, ja välejä vanhempaan tyttäreen jos oikein menee asiat pieleen. Kun mä nyt edelleen lähden olettamuksesta, että jos naimisiin on menty, niin pakko olla aikuisia molempien, ja silloinhan myös tyttären, koska on samanikäinen, kun isän uusi vaimo.

Eikä siis varmaan ookaan helppoa hyväksyä omaa ikätoveria isän uudeksi vaimoksi, mutta kuten sanottu, se joka on jo aikuisen lapsen isä osaa kyllä jo itse päättää. Tai ainakin pitäisi osata, ei ole ainakaan mainittu, että kyse olisi mistään vammasta tms. mikä voisi mahdollistaa hyväksikäytön.

Se, joka koko soppaan on syytön ja viaton on se vauva, ja sitä mä en hyväksy aikuisilta, että käydään puhumaan tyyliin "ois sillekin pitäny tehä jotain" niinkun kyse ei ois uudesta ihmisestä ja pienestä vauvasta joka ei saa valita. Aikuiset voi aina sitten sovitella ja riidellä keskenään, mutta se vauva kärsii syyttömänä, jos kärsii.

Sitäpaitsi siitäkin asiasta vois oikeasti olla iloa, kyllä pinnalliset liitot hajoaa aikaa myöten joka tapauksessa, eli jos se on pinnallinen liitto, niin ei tarvitse kun odottaa, näinhän se on.

Mutta sinänsä, ei tarvitse hyväksyä, eikä tarvii riemusta kiljua, muttei myöskään pahentaa asioita, ja kun tosiasia on se, että aikuiset saa tehdä mitä haluaa, myös mennä itseään puolta nuoremman/vanhemman kanssa naimisiin. Se on sellanen voi-voi-asia. Isäkin on vaan ihminen.

tuntuu kirjoitti:

olevan kokemusta, liekö juuri nainen, joka on temmeltänyt isänsä ikäisen miehen kanssa, tullut raskaaksi ja päättänyt ihan itse pitää lapsen, tehdä isoisänikäisestä isin omalle/omille lapsilleen.
Kun sulla on noin kokemusta, niin kerrohan, mitä luulet, vaikuttaako vanhemman miehen naimisessa se, että oma isäsuhde voi olla pielessä?
Mun veikkaukseni on, että avioeroperheestä, jossa isä on yksinkertaisesti vain lähtenyt kuviosta, jättäen tyttärensä kasvamaan äitinsä kanssa on mitä ilmeisin vaimoehdokas huomattavasti vanhemmalle miehelle, suorastaan tyrkky.
Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ?

No, en ole se nainen, mä olen se lapsi. Itseasiassa vanhempani rakastuivat sattumalta, kun kävivät samoissa tansseissa. Mikään ei ollut pielessä, äitini isä oli rehellinen työmies, naimisissa samanikäisen naisen kanssa jopa. Alkoholiakaan ei käytetty. Äitini perhe oli mukava ja hyvissä väleissä aina vanhempiensa kuolemaan saakka.

Se oli shokki siskolleni, mutta hän selvisi siitä. Onneksi, sillä hän on ollut mulle todella tärkeä ja ilmeisesti paljon viisaampi kun olen tajunnutkaan, ainakin näistää teidän vastauksistanne päätellen. Täytyykin kertoa se hänelle.

Tietysti asiaa helpotti, että erotessaan molemmilla oli jo uudet puolisot. Ei siis tarvinnut sinänsä miettiä, vaan ero oli selvä.

Siskolla ja isällä oli samanikäisiä lapsia, me leikittiin keskenään ja oltiin pienenä hyviä kavereita, sitten olenkin asunut kaukana joten harvoin nähdään. Todella lämpimiä lapsuusmuistoja.

Että sun veikkaukses on nimenomaan LUULO ja VEIKKAUS ihmiseltä, joka ei todellakaan tiedä asiasta yhtään mitään omakohtaista, miltään kannalta ja on vielä aika suppeanäköinenkin. Et ole tainnut maailmaa kauheesti kierrellä? No, sujuuhan se samalla kylälläkin se elo.

Onko meidän perhe ainoo? Ei, kyllä mä tiedän muitakin, yhtä "ristiriitaisia" ja "omituisia" sopeutumistahan se aina on, mutta toisaalta, oppiipahan suvaitsevaisemmaksi ja laajakatseisemmaksi, kun monet muut.

"Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ? "
Kuule, jos sä olet huora ja ostettavissa rahalla, niin ei se tarkoita että kaikki on. Mistä sulle muuten se ajatus ois päähän tullut? Ei mulle oo tullut mieleenkään koskaan synnyttää kenellekään rahan takia lasta! Ootko sä vähän hullu? Ja mun vanhemmat on olleet aina ihan normalituloisia. Ja äidillä ollut oma ura.

Mahtaa tuntua hienolta olla noin asiantuntevana siellä, noin tietäväisenä ja kysellä, teeskennellen, niinkun oikeasti haluais tietää. Mahtaa tuntua hienolta olla noin laajasydäminen ja suorastaan... naisellinen.

No, lähde maailmalle kattelemaan, mä oon muuten kiertäny koko pallon ympäri ja nähny paljon hullumpiakin asioita. Ja sun kaltasille on ihan oma sanakin suomenkielessä. Juntti.

lässyttäjä kirjoitti:

No, en ole se nainen, mä olen se lapsi. Itseasiassa vanhempani rakastuivat sattumalta, kun kävivät samoissa tansseissa. Mikään ei ollut pielessä, äitini isä oli rehellinen työmies, naimisissa samanikäisen naisen kanssa jopa. Alkoholiakaan ei käytetty. Äitini perhe oli mukava ja hyvissä väleissä aina vanhempiensa kuolemaan saakka.

Se oli shokki siskolleni, mutta hän selvisi siitä. Onneksi, sillä hän on ollut mulle todella tärkeä ja ilmeisesti paljon viisaampi kun olen tajunnutkaan, ainakin näistää teidän vastauksistanne päätellen. Täytyykin kertoa se hänelle.

Tietysti asiaa helpotti, että erotessaan molemmilla oli jo uudet puolisot. Ei siis tarvinnut sinänsä miettiä, vaan ero oli selvä.

Siskolla ja isällä oli samanikäisiä lapsia, me leikittiin keskenään ja oltiin pienenä hyviä kavereita, sitten olenkin asunut kaukana joten harvoin nähdään. Todella lämpimiä lapsuusmuistoja.

Että sun veikkaukses on nimenomaan LUULO ja VEIKKAUS ihmiseltä, joka ei todellakaan tiedä asiasta yhtään mitään omakohtaista, miltään kannalta ja on vielä aika suppeanäköinenkin. Et ole tainnut maailmaa kauheesti kierrellä? No, sujuuhan se samalla kylälläkin se elo.

Onko meidän perhe ainoo? Ei, kyllä mä tiedän muitakin, yhtä "ristiriitaisia" ja "omituisia" sopeutumistahan se aina on, mutta toisaalta, oppiipahan suvaitsevaisemmaksi ja laajakatseisemmaksi, kun monet muut.

"Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ? "
Kuule, jos sä olet huora ja ostettavissa rahalla, niin ei se tarkoita että kaikki on. Mistä sulle muuten se ajatus ois päähän tullut? Ei mulle oo tullut mieleenkään koskaan synnyttää kenellekään rahan takia lasta! Ootko sä vähän hullu? Ja mun vanhemmat on olleet aina ihan normalituloisia. Ja äidillä ollut oma ura.

Mahtaa tuntua hienolta olla noin asiantuntevana siellä, noin tietäväisenä ja kysellä, teeskennellen, niinkun oikeasti haluais tietää. Mahtaa tuntua hienolta olla noin laajasydäminen ja suorastaan... naisellinen.

No, lähde maailmalle kattelemaan, mä oon muuten kiertäny koko pallon ympäri ja nähny paljon hullumpiakin asioita. Ja sun kaltasille on ihan oma sanakin suomenkielessä. Juntti.

on suku on pahin palstalla, jos kerran niin auvoisen hyvää ja hienoa on ollut?

lässyttäjä kirjoitti:

"Miten sä päättelit, että mä tarvitsen sun parisuhdeneuvontaa?"
No, tuota, mä en antanut PARISUHDEneuvontaa, ellei sulla sitten omasta mielestäsi ole parisuhdetta a) isäsi kanssa (selittäisi kyllä mustasukkaisuuden hyvin) tai b) syntymättömän lasen kanssa (melko pervoa...) tai c) sen isäsi naisystävän kanssa??? (sekin selittäisi mustasukkaisuuden... kateuden taas se, ettet saa siltä... kään)

Niin, sä itsehän kysyit, miten suhtautua, no, näin mun mielestä kannattais ennemmin, kun esim. näin kun sä nytten ilmeisesti suhtaudut. En tajunnut, että haluat kuulla vain ja ainoastaan ihmisiä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä, toimisivat niinkuin sinä ilmeisesti toimisit, ja: nuolevat siis persettäsi. No, katsos, mun mielestä mielistelijät vaan on perseestä ja siis sanon sen, mitä oon asiasta miettinyt ja mitä mieltä siitä olen, kun olen läheltä nähnyt. Erilaisia perheitä.

Ja taatusti se ei ole sen syntymättömän lapsen vika, ja sä olet sen isosisko, halusit tai et, Eri asia on millaisen runkkarin se lapsi isosiskokseen saa.

Voisitko sä nyt teeskennellyn raivosi keskeltä tajuta, että kaikki mitä muut tietää asiasta, on se, mitä sä kerrot? Oletko sä hieman yksinkertainen vai oletko sä paljon yksinkertainen? Ainakin vi**n tyhmä sä tunnut olevan.
"Voitko sä tekopyhyydessäsi tajuta olevasi kenties vähän hakoteillä. Tai enemmänkin. "
Miten mä voin tajuta mitä tilanne on muuten, kun mitä siitä kerrot? Jos joku on tekopyhä ja teeskentelijä, se olet sinä: väität haluavasi keskustella, mutta haluat juoruta. Väität että haluat muittenkin näkemyksiä ja oikeasti haluat perseen nuolijoita.

Että hei: mene ja nussi sä sitä isääs, jos vaikka saisit sen takasin!

Oliko riittävää lässytystä? Oliko riittävän aitoa? Jos ei riitä vielä, niin tässä loppukaneetti:

Älä suotta pyydä anteeksi (vaikka hei: kiitos, saat anteeksi), vaan hyppää sillalta, tee sellanen häpeäitsemurha, kato sun isäs on raiskattu ja jallitettu naimisiin väkisin.
VIHAA, VIHAA, VIHAAAAAAA!!!!! HUUDA NIILLE, RIEHU, KOSTA, KOSTA, KOSTA!!!! LAITA VÄLIT POIKKI, RUMASTI, HAUKU NE ENSIN, VI*T*ILE SILLE V*T*N HUORALLE JA HUUDA SILLE JA OO SELLANEN VI*T*PÄÄ KUN VAAN IKINÄ VOIT!!!!!!!!!! NE ON HUORIA MOLEMMAT!!!!

Noin. Nyt ihan rehellisesti: kenen mielestä toi kuulosti selväjärkiseltä. Mutta tuonko sä oisit halunnut kuulla..?

---

No, jos nyt ei ollu aitoa sun mielestä, niin koskas sitten...

mä en ole kenenkään isosisko,enkä edes sisko. Mun ikäisen isät ei enää järjestele ketään raskaaksi, jos ovat elossakaan.
Sä heität nyt ihan vika suuntaan. Yritäs olla tarkkana, ettei osu omaan tuulettimeesi.

lässyttäjä kirjoitti:

No, en ole se nainen, mä olen se lapsi. Itseasiassa vanhempani rakastuivat sattumalta, kun kävivät samoissa tansseissa. Mikään ei ollut pielessä, äitini isä oli rehellinen työmies, naimisissa samanikäisen naisen kanssa jopa. Alkoholiakaan ei käytetty. Äitini perhe oli mukava ja hyvissä väleissä aina vanhempiensa kuolemaan saakka.

Se oli shokki siskolleni, mutta hän selvisi siitä. Onneksi, sillä hän on ollut mulle todella tärkeä ja ilmeisesti paljon viisaampi kun olen tajunnutkaan, ainakin näistää teidän vastauksistanne päätellen. Täytyykin kertoa se hänelle.

Tietysti asiaa helpotti, että erotessaan molemmilla oli jo uudet puolisot. Ei siis tarvinnut sinänsä miettiä, vaan ero oli selvä.

Siskolla ja isällä oli samanikäisiä lapsia, me leikittiin keskenään ja oltiin pienenä hyviä kavereita, sitten olenkin asunut kaukana joten harvoin nähdään. Todella lämpimiä lapsuusmuistoja.

Että sun veikkaukses on nimenomaan LUULO ja VEIKKAUS ihmiseltä, joka ei todellakaan tiedä asiasta yhtään mitään omakohtaista, miltään kannalta ja on vielä aika suppeanäköinenkin. Et ole tainnut maailmaa kauheesti kierrellä? No, sujuuhan se samalla kylälläkin se elo.

Onko meidän perhe ainoo? Ei, kyllä mä tiedän muitakin, yhtä "ristiriitaisia" ja "omituisia" sopeutumistahan se aina on, mutta toisaalta, oppiipahan suvaitsevaisemmaksi ja laajakatseisemmaksi, kun monet muut.

"Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ? "
Kuule, jos sä olet huora ja ostettavissa rahalla, niin ei se tarkoita että kaikki on. Mistä sulle muuten se ajatus ois päähän tullut? Ei mulle oo tullut mieleenkään koskaan synnyttää kenellekään rahan takia lasta! Ootko sä vähän hullu? Ja mun vanhemmat on olleet aina ihan normalituloisia. Ja äidillä ollut oma ura.

Mahtaa tuntua hienolta olla noin asiantuntevana siellä, noin tietäväisenä ja kysellä, teeskennellen, niinkun oikeasti haluais tietää. Mahtaa tuntua hienolta olla noin laajasydäminen ja suorastaan... naisellinen.

No, lähde maailmalle kattelemaan, mä oon muuten kiertäny koko pallon ympäri ja nähny paljon hullumpiakin asioita. Ja sun kaltasille on ihan oma sanakin suomenkielessä. Juntti.

tuon.. Pitkään aikaan osunutkaan kohdalle noin etevää haukkujaa.

vuodatuksesi kirjoitti:

on suku on pahin palstalla, jos kerran niin auvoisen hyvää ja hienoa on ollut?

Ei se ollut vuodatus, vaan vastaus kysymykseen. Opettele lukemaan.

yritä ymmärtää, kirjoitti:

mä en ole kenenkään isosisko,enkä edes sisko. Mun ikäisen isät ei enää järjestele ketään raskaaksi, jos ovat elossakaan.
Sä heität nyt ihan vika suuntaan. Yritäs olla tarkkana, ettei osu omaan tuulettimeesi.

No miksi sä sitten esität olevasi se, joka tietää, miten joku on saanut alkunsa ja vastailet huutelulla? Eli siis sä olet tekopyhä, tai lukutaidoton. Tai tyhmä.

Osoite sen sun vastauksen perusteella oli aivan täysin oikea.

samoilla linjoilla, paitsi tuskin noin heppoisin perustein ihmisistä kohtaan käyttäytyisin kylmästi.

Jos olisin alaikäinen olisin erittäin huolestunut isäni käytöksestä (alaikäiseen sekaantuminen) ja varmaan ryhtyisin toimenpiteisiin. Jos taas ajatellaan nykyaikana niin kyseessä olisi kuitenkin aikuisen miehen ja aikuisen naisen parisuhde. Ajatuksena saman ikäinen puoliso isälläni vaatisi sulattelua, mutta lopulta se olisi vain asia, jonka hyväksyisin. Jotenkin tuntuisi oudolta lähteä aikuista miestä saarnaamaan ja käskyttämään rakkauselämässään edes sillä verukkeella, että olisin henkilön tytär. Toivoisin toki omansa ikäistä, mutta rajansa silläkin, missä määrin aikuinen ihminen on tilivelvollinen pesästä lentäneelle lapselleen.

niin mummittele kirjoitti:

uutta puolisoa ja päivittele että onpa siinä pieni täti/enosetä lapsilla kun eihän se ukki osaa vieläkään käyttää sitä maamiesseuran kiertokondomia niin näitä vahinkoja pääsee tapahtumaan. Oma isäni kyllä uhkaili kunnianloukkaus syytteillä aina kun (a)siasta "keskustelimme".

tänne kirjoittavat eivät voi ymmärtää edes sitä, että yhdyssana voi muodostua jopa 4-5 sanasta, eikä vain kahdesta. Siis kunnianloukkaussyyteharkintapäätös, noin ihan esimerkkinä. Tai henkivakuutusasiamiesohjekansio.

Mie vain kirjoitti:

tänne kirjoittavat eivät voi ymmärtää edes sitä, että yhdyssana voi muodostua jopa 4-5 sanasta, eikä vain kahdesta. Siis kunnianloukkaussyyteharkintapäätös, noin ihan esimerkkinä. Tai henkivakuutusasiamiesohjekansio.

Siksi.

lässyttäjä kirjoitti:

No, en ole se nainen, mä olen se lapsi. Itseasiassa vanhempani rakastuivat sattumalta, kun kävivät samoissa tansseissa. Mikään ei ollut pielessä, äitini isä oli rehellinen työmies, naimisissa samanikäisen naisen kanssa jopa. Alkoholiakaan ei käytetty. Äitini perhe oli mukava ja hyvissä väleissä aina vanhempiensa kuolemaan saakka.

Se oli shokki siskolleni, mutta hän selvisi siitä. Onneksi, sillä hän on ollut mulle todella tärkeä ja ilmeisesti paljon viisaampi kun olen tajunnutkaan, ainakin näistää teidän vastauksistanne päätellen. Täytyykin kertoa se hänelle.

Tietysti asiaa helpotti, että erotessaan molemmilla oli jo uudet puolisot. Ei siis tarvinnut sinänsä miettiä, vaan ero oli selvä.

Siskolla ja isällä oli samanikäisiä lapsia, me leikittiin keskenään ja oltiin pienenä hyviä kavereita, sitten olenkin asunut kaukana joten harvoin nähdään. Todella lämpimiä lapsuusmuistoja.

Että sun veikkaukses on nimenomaan LUULO ja VEIKKAUS ihmiseltä, joka ei todellakaan tiedä asiasta yhtään mitään omakohtaista, miltään kannalta ja on vielä aika suppeanäköinenkin. Et ole tainnut maailmaa kauheesti kierrellä? No, sujuuhan se samalla kylälläkin se elo.

Onko meidän perhe ainoo? Ei, kyllä mä tiedän muitakin, yhtä "ristiriitaisia" ja "omituisia" sopeutumistahan se aina on, mutta toisaalta, oppiipahan suvaitsevaisemmaksi ja laajakatseisemmaksi, kun monet muut.

"Entä, vaiktutaako mahdollisesti iäkkään miehen varattomuus raskaudenkeskeyttämishalukkuuteen ? "
Kuule, jos sä olet huora ja ostettavissa rahalla, niin ei se tarkoita että kaikki on. Mistä sulle muuten se ajatus ois päähän tullut? Ei mulle oo tullut mieleenkään koskaan synnyttää kenellekään rahan takia lasta! Ootko sä vähän hullu? Ja mun vanhemmat on olleet aina ihan normalituloisia. Ja äidillä ollut oma ura.

Mahtaa tuntua hienolta olla noin asiantuntevana siellä, noin tietäväisenä ja kysellä, teeskennellen, niinkun oikeasti haluais tietää. Mahtaa tuntua hienolta olla noin laajasydäminen ja suorastaan... naisellinen.

No, lähde maailmalle kattelemaan, mä oon muuten kiertäny koko pallon ympäri ja nähny paljon hullumpiakin asioita. Ja sun kaltasille on ihan oma sanakin suomenkielessä. Juntti.

Hienoa! Ja osaat esittää mielipiteesi selkeästi.

Minä rakastuin 28-vuotiaana mieheen, jonka vanhin tytär oli 23-vuotias, ja poika 20. Pojan kanssa on aina ollut ystävällinen, vaikkei kovin läheinen suhde (hän, kuten sisarensakin, olivat jo tahoillaan avoliitoissa), mutta tytär on aina kohdellut minua tavalla, jonka tulkitsen viileän kohteliaaksi. Aluksi kummallakin oli hyvät tarkoitukset (tyttärellä ja minulla), mutta jotenkin ei vaan pystytty olemaan luonnollisia. Kulttuurierotkin vaikuttavat - emme asu Suomessa. Rakastan miestä yhä. Avioliitto päättyi, ei lasten takia vaan muista syistä. Ei ikäeronkaan takia. Olemme yhä parhaat ystävät. Yhteisiä lapsia ei ole. Rakastuminen ei katso ikää.

Olihan se kerrassaan järkyttävää kun eräänä päivänä isäni 43v tuli kahville,ihan tohkeissaan,kertoi että hänen pihapiiriinsä oli muuttanut kaunis yh 22v jolla kaksi pientä poikaa,eli juuri saman ikäinen kun minäkin...noh mitäpä siihen sanomaan,isä pisti tuulemaan ja eipä tainnut mennä kuin viikko niin tämä "nuorpari"tuuppas kahville meille ylivilkkaat pojjat mukanaan=)eipä kestänyt se stoori kuin pari kuukautta,hah sanon minä akka hipsi muuttokuormansa kanssa takaisin ex ukkonsa hoiviin,ja taisi haluta isäukkokin aivan jotain muuta kuin parisuhdetta ton ikäiseltä yh akalta,ei siinä meillä synkkas tän naisen kans tosi hyvin,se siinä hassua olikin,ja samalla jotenkin kuvottavaa,vaikea sanoin kuvailla sitä tilannetta....

kunnioituksesi lapsias kohtaan, niin kannattaa käyttää vaan maksullisia nuoria naisia. Kukaan ei tiedä ja saat joka kerta uuden nuoren naisen allesi. Älä pilaa mitään perhesuhteita, kun on vaihtoehto olemassa. Sulla voi olla myös lastes äiti ja kaikki käy vaivihkaa ilman, että kukaan koskaan tietää. Niin kaikki menee hyvin.

Siksi käyttäydyt noin lapsellisesti. :) Aika parantaa sinutkin.